DVD-levyjen surkea säilyvyys, voiko olla edes totta?

On näköjään samoja ongelmia ollut muillakin:
http://forum.digital-digest.com/archive/index.php/t-29248.html

Tuon mukaan levyjen pitäisi alkaa toimia, jos saisi vain tarrat poistettua. Ainakin näissä omissani tuntuu niin tiukka liima olevan, ettei lähde millään

 

Muistan lukeneeni tästä ongelmasta jokunen aika sitten(vuosi-pari?). Kyse taisi olla cd levyjen kohdalla tapahtuineesta samasta ilmiöstä, mutta en ole varma saattoi olla kyse dvd levyistäkin. Syyksi tuohon artikkelissa spekuloitiin olevan siinä, ettei tuota tarraa yksinkertaisesti kotikonstein saa niin keskelle levyä etteikö sen paino vaikuttaisi levyn pyörimiseen tasaisesti ja näin ollen myös sen lukemiseen. Parempi vain tyytyä etikettimättömiin levyihin.

 

Ehdotuksena jarille, jos yrität vielä pelastaa levyjä, niin koita lukea niitä mahdollisimman hitaalla nopeudella. Eli säädä jollain ohjelmalla nopeus tasolle 1X tai alemmas. Luulisi että tuo epäkeskoisuus vaikuttaa eniten juuri suurilla nopeuksilla. Ehkäpä siksi DVD-soittimesi soittaa vielä noita 'pilaantuneita' levyjä, koska se pyörittää levyä huomattavasti hitaampaan kuin DVD-asemasi.

Eli kyse ei sitten ilmeisesti ollutkaan syövyttävistä kemikaaleista. Laitoin nierleen arvostelun suomen kielellä (suomenkielisellä puolella) ja linkin tähän viestiketjuun. Ilmeisesti siellä joku ymmärtää suomea, kun kuulemma tarkistavat arvosteluni ennenkuin harkitsevat laittavansa sen julkisesti esille. Mutta tuskin laittavat kun annoin niille labeleille huonoimman mahdollisen arvosanan ;-)

 

Samaa tuossa linkittämässä jutussakin kerrottiin:
the main reason for this is a label is rarely perfectly centered, making the DVD "wobble" while playing.
The laser is then not able to track properly

Tuo ei voi kuitenkaan pitää paikkaansa, koska muuten tarran vaikutus näkyisi välittömästi näissä mittaustuloksissa. Kuitenkin se alkaa vasta jonkin ajan kuluttua.

Itse epäilisin vähän semmoista, että levy ikäänkuin elää paperitarran mukana. Tarran liima alkaa kuivua, paperi kutistua ja levy taipua paperin mukana.

Käytin jo tänään aikaisemmin jo esimerkkinä Hide and Seek -levyä:
http://kotisivu.dnainternet.fi/aareskos/laatulevy.jpeg

Levy näytti jo silmämääräisesti hieman taipuneelta (tai sitten vain kuvittelin). No joka tapauksessa taivuttelin levyä melko reippaasti edestakaisin ja pistin testaukseen:
http://kotisivu.dnainternet.fi/aareskos/laatulevy2.jpeg
Enää PIF-virheet ei olleet luokkaa 200 vaan 30.

Lisää taivuttelua ja testaukseen:
http://kotisivu.dnainternet.fi/aareskos/laatulevy3.jpeg
Nyt PIF(max) enää 7. Alkaa olla jo melkein kelvollinen.

Eli ei taida sittenkään olla minkään kemikaalin vaikutus. Enkä usko kyllä siihen keskitys/tasapaino-ongelmaankaan. Luultavasti kyse on tästä levyjen taipumisesta ja elämisestä tarran mukaan. Loppukesästä kun oli kuumaa ja kosteaa, sain parempia testaustuloksia melkein joka levyllä. Olisiko johtunut siitä että tarrat imivät kosteutta, eivätkä pystyneet taivuttamaan levyä..

Oli miten oli, niin tarroja en tästä lähin enää käytä. Olisi kiva jos ne saisi jotenkin levyistä irti. Ja saattaahan olla, että jos levy on pitkään ollut tarrataivutuksessa niin se ei enää oikene vaikka tarran saisikin irti...

 

Tulipa tuossa mieleen että tein joskus semmosen kestotestin että suttailin tavallisella permanent tussilla levyn pinnan melkein kokonaan mustaksi. Levynä halpa noname CD jonka pinta kiiltävä hopeinen. Siis semmoinen mihin ei sais tussilla mitään piirrellä. Nyt ehkä noin 5 vuoden kuluttua tussauksesta levyn data on vielä täysin luettavissa. Ja melkein koko tuon ajan levy on pyörinyt pöydällä ilman koteloa kaiken roinan seassa.

 

hmm..tämä osoittautui mielenkiintoiseksi, koska itselläni myös MONIA samoja DataWrite RITEKG05 levyjä...Ensimmäinen katselukerta HYVÄ laatu, pari kuukautta myöhemmin - levy lukukelvoton (DVD-soittimelle)

Eli se niistä levyistä....tässä sitä odotellaan että loputkin tuhoutuu katselukelvottomiksi

//sen verran täytyy lisätä, että ONNEKSI dvd-asema vielä lukee noita huonoja levyjä - olen tehnyt decrypterillä uudet imaget vanhoista levyistä sitä mukaan kuin niitä on ilmennyt ja polttanut uudelleen paremmille levyille.

 

No tässähän kävi oikeastaan niin, että vika ei ollut varsinaisesti noissa RitekG05 levyissä vaan tarroissa (dvd-labels), joita olin liimannut levyn pintaan. Tässä testissä, minkä myöhemmin tein, selvisi että LG GSA4163b-asemalla poltetut RitekG05-levyt olivat jo valmiiksi huonolaatuisia heti polton jälkeen. Muille levyille LG polttaa huippujälkeä. Mutta toisaalta taas LiteOn 1673s polttaa hyvää jälkeä myös noille RitekG05 levyille. Tiedä sitten onko vika LG:n ja RitekG05 huonoon yhteensopivuuteen levyissä vai asemassa?

Ei sulla satu olemaan LG:n asemaa tai oletko käyttänyt dvd-labeleitä levyissä? Siinä voisi olla syy huonoon säilyvyyteen/laatuun.

Täytynee tehdä kohtapuoliin tarkistus vielä noille levyille, jotka poltin tekemässäni testissä. Ja pistää sitten vielä jotakin yhteenvetoa koko tästä jutusta...

 

Poltin TEAC DV-W58G-A, eikä mitään tarroja pinnassa - ainoastaan tussilla (merkki jota olen käyttänyt jo vuosia levyjen merkitsemiseen) kirjoitettu mitä levy sisältää.

Ja tuo levy huonontuminen ON tapahtunut juuri kuten edellä mainitsin. Täysin hyvä pinta, ei mitään jäkiä tai vastaavia mutta silti ajan kuluessa levy huononee niin, että dvd-soitin ei sitä tunnista... Ja minulla on monia muun merkkisiä levyjä ja vain datawritellä on ilmennyt tämä ominaisuus että ajan kuluessa huononee noin "dramaattisesti"(yleensä levy on HETI huono polton jälkeen jos näin).

En ole tehnyt kaikkia "hienoja" testejä - ihan käytäntö opettanut, varsinkin kun kyse ei ole ollut yhdestä tai kahdesta levystä.

 

Todennäköistä on että tuo TEAC DV-W58G-A -poltin ei "tykkää" noista Datawriten levyistä. Asemilla kun on erilaiset levymieltymykset. Itselläni on LG GSA-4163B ja se kirjoittaa 16X Verbatim DVD-R-levyihin aivan loistojälkeä, mutta sitten taas toinen omistamani asema Lite-On 1633S kirjoittaa samoihin Verbatimin levyihin paljon huonompaa jälkeä. Joskus jopa niin huonoa, ettei levy toimi kaikissa DVD-soittimissani.

Se, miten hyvin oma asema polttaa eri levymerkeille, selviää vain kokeilemalla (tai lukemalla muiden kokemuksia).

 

Muuten voisin allekirjoittaa mitä yllä sanottu, mutta jos se pitäisi paikkansa (=poltavani ja dvd-r levyt ei "pidä" toisistaan) luulisi, että jo ensimmäisellä katselukerralla havaitsisin ongelmia? Enkä vasta myöhemmin kun levyn poltosta kulunut esim. n. 2kk. Ja kun elokuva on katsottu heti polton jälkeen - mitään moitetta ei ole löytynyt. Eli olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että "jotakin" levyille tapahtuu ajankuluessa mikä tekee niistä dvd-soittimelleni katselukelvottomia. Olkoot syy sitten loppujen lopuksi mikä tahansa - DataWriteja en enää osta.

 

Todennäköisesti nuo Datawriten levysi ovat melkoista huttua. Halvalla kun ei saa aina hyvää. Datawriten levyt nyt eivät ole varsinaisesti mitään laatulevyjä ja menevät huonoon kuntoon nopeammin kuin laatulevyt kuten Verbatimit. Mutta osuutensa levyjen nopeaan heikkenemiseen voi olla myös siinä, että DVD-asema ei osaa polttaa kyseisille levyille alunperinkään hyvää laatua.

Mutta olet ihan oikeassa siinä, että suurin vika on varmasti levyissä. Itse en kuitenkaan menisi ostamaan heti 100 kappaletta Verbatimeja, vaan ostaisin viitisen kappaletta hyviä levymerkkejä ja testaisin, millaista laatua DVD-asema saa poltettua levyihin. Laatulevy ei takaa hyvää laatua, jos itse asema on huono. En väitä, että käyttämäsi asema olisi huono, mutta siis ymmärrätte varmaan mitä tarkoitin.

 

juu ymmärrän hyvin mitä tarkoitat. myönnän et henk.koht. menin "vipuun", kaikki NÄYTTI niin hyvältä "paperilla"

mutta virheistä oppii - toivottavasti

 

tuo "laatukaava" on hiukan "hämärä - liikaa jakoviivoja eikä sulkuja...about mahdoton käyttää suoraan....hmmm

jari75 - kts. postisi

 

otetaan esimerkiksi tämä levy:
http://kotisivu.dnainternet.fi/aareskos/ridisc.jpg

PI(max) = 8
PI(ave) = 1,85
PIF(max) = 3
PIF(ave) = 0,02

näin ollen laatu on...

laatu = 100 - PI(max)/5 - PI(ave)/5 - PIF(max)x1,5 - PIF(ave)x30
laatu = 100 - 8/5 - 1,85/5 - 3x1,5 - 0,02x30
laatu = 100 - 1,6 - 0,37 - 4,5 - 0,6
laatu = 92,93

Ja pisteiden perusteella määrittelen laatuluokituksen:
A+ = yli 90 pistettä (levyn laatu parempi kuin alkuperäislevyissä)
A = 75-90 pistettä (tyypillinen alkuperäislevyjen laatu)
B = 0-75 pistettä (levyn data luettavissa ja toimii virheittä useimmilla DVD-soittimilla)
C = negatiivinen tulos tai levy osittain lukukelvoton

Laatuluokitus menee muuten pisteiden mukaan, mutta kaksi poikkeusta on:
- jos PIF(max)>6 tai PI(max)>300 niin levy kuuluu luokkaan C, vaikka se pisteiden perusteella olisi parempikin
- jos levy kuuluu pisteiden perusteella luokkaan C, mutta PIF(max)<5 ja PI(max)<300 niin levyn luokitus on B

Tarkoituksena on, että hyllyssä olevat levyt on kaikki vähintään B-laatua ja toimivat varmasti soittimissa. Näitä luokitusrajoja ei tietenkään voi käyttää suoraan jos tarkastava asema on eri, tulosten taso riippuu niin paljon asemasta.

Toivottavasti tämä selkeytti vähän..

 

juu kiitoksia vain - nyt tajusin varmasti miten se kaava menee - nuo jako ja miinus merkit ilman sulkuja vähän hämäsi.

Ajattelin kokeilla tuota kaavaa jo siksi, että Neron Quality Score on (ainakin välillä) poltetuille levyille 0? (ostetulle leffalle sain 98)

 

Joo, tuo Neron oma laatupisteytys on huono kun se antaa pisteet pelkästään PIF(max) arvon perusteella. Esimerkiksi nämä kaksi levyä ovat Neron mukaan laadultaan yhtä hyviä:

http://kotisivu.dnainternet.fi/aareskos/verbatim-philips-20050907.jpeg
http://kotisivu.dnainternet.fi/aareskos/verbatim-lg-20050907.jpeg

 

Oletko kokeillut pilaantuuko levyt samalla tavalla riippumatta siitä onko etiketti blankko vai tulostettu? Siis rajannut musteen mahdollisen vaikutuksen pois.

 

Sitä en ole kokeillut, kaikki olleet tulostettuja.

 

Oma kokemus, HUOM! ei perustu testeihin tai olemassa oleviin faktoihin:

Mitä hitaammin levyille polttaa (mukaanlukien jopa X16 mahdolliset levyt), sen parempi ja yhteensopivampi lopputulos on. Itselleni testiksi on riittänyt levyn verifioituminen ja se lukunopeuskäppyrä... Asemakohtaiset erot ovat niin suuret, että en ole oikein muista testeistä tullut hullua hurskaammaksi --- kun olen käyttänyt tunnettujen valmistajien medioita, mm. TDK, SONY, TRAXDATA (RITEK G04) ja MAXELL, en ole ongelmalevyjä/heikennyttä laatua saanut... Kaikki polttamani levyt toimivat edelleen - testasin juuri lukukäppyrän kahdella asemalla ja hyvää jälkeä teki vanhimmasta DVD-R:stä, joka on v:lta 2000 (merkkiä Pioneer).

8X polttoa kokeilin kerran kiiressä, saldona muutama DVD-soitin, jotka loppumetreillä hypyttävät levyjä... 2X-poltolla EI ongelmia...

Eli suosin laatumediaa + 2X-polttonopeutta = ei ongelmia tähän asti data- tai videokäytössä... Jos aikaa, poltan usein jopa 1X, jos asema sallii... Hyvin ovat toimineet ja polttojälki on tasaisemman näköinen jo silmälläkin katsottuna...

 

Lukukäppyrä ei kerro laadusta paljon mitään, ellei levy ole todella p*skalaatuinen. Erityisesti levyn ulkoreunalla saattaa joillakin halpalevyillä PIF-arvojen määrä kasvaa erittäin jyrkästi ja seurauksena myös lukunopeus hidastuu.

Itselläni ainakin Verbatim 8X DVD-R ([bold]MCC 02RG20[/bold]) levyille on tullut parempaa jälkeä poltettaessa 8X kuin 4X nopeudella. Itseasiassa ensimmäinen tänne kirjoittamani viesti käsitteli juuri polttonopeuksien vaikutuksia laatuun:
http://keskustelu.afterdawn.com/thread_view.cfm/178634

Eli itse poltan laatulevyt (Verbatim 8X ja 16X) nopeudella 8X, Ricohin levyt nimellisnopeudella 4X ja halpaoptodiscit nopeudella 2X.

Tosin esim. Jitterin vaikutuksesta levyn laatuun tai polttonopeuden vaikutuksesta jitteriin (ajallinen epätarkkuus) en tiedä mitään. PI/PIF arvot ovat kuitenkin pienemmät poltettaessa optimoidulla nopeudella ainakin LG GSA-4163B asemalla.