Voiko tietokoneen lämpötila mennä alle huoneenlämpötilan?

Joo fani ja ilmalämpöpumppuhan toimii samalla tavalla

 

Toinen kierrättää ilmaa ja toinen kylmäainetta. Mutta mistä se kylmä tulee?

 

Ei voi, kannattaa muistaa että typeryksien kanssa tulee loputon väittely jos asiasta tulee kiistaa.

 

eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee

 

Olomuodon muutos nesteestä kaasuksi sitoo energiaa. Jääkaapin puolella putkissa alipaineessa neste->kaasu muutos sitoo energiaa kylmentäen kaappia. Jääkaapin takana kaasu puristetaan korkeampaan paineeseen, jolloin se tiivistyy nesteeksi, mikä vapauttaa energiaa ja samalla lämmittää kaapin takana.

 

*Facepalm*

 

no joo olishan toikin riittäny, lisäsin ton "ei" siihen vaan selvennykseks

 

No niin, älkääs ny koko ajan facepalmitelko Eiköhän kaikki ole jo saaneet muodostettua oman käsityksensä siitä, että saako sen lämpötilan alle huoneenlämpötilan vai ei tässä kolmi sivuisessa ketjussa... *pyörittelee silmiään*

 

Ei ihme että aloituskysymys synnyttää pitkän ketjun jos jääkaapin toimintakaan ei ole tiedossa. (Ei sitä ulkoa katsoen keksi, jostain se on opittava.)

Oikeastaan voi sanoa, että kylmä ei tule mistään (joku sitä voi kassilla kantaa toiseen paikkan).
Kylmä syntyy kun lämpö on poistunut muualle. (Filosoofisena saivarteluna tätä voi pitää, jos haluaa.)

Ensiapu kylmäpussit, rikotaan neste pallukka ja ravistellaan rakeiden joukkoon. Lämpökemiallinen käänteisreaktio niiden kiteiden liukenenminen nesteeseen vaatii lämpöä, joka otetaan nesteestä ja kiteistä. Neste menee pakkasen puolelle eikä jäädy, koska suololiuos siinä vaatii kylmemmän kuin veden jäätymispiste. Napa-alueiden merivesikin voi suolan seurauksena olla sulaa parin asteen pakkasessa.

Jääkaappi ei toimi reaktiolämmöllä.
Takana on paine-pannu, jäähdytyssäleikkö ja kompressori moottori.
Kaasu puristetaan kompuralla paineeseen, lämpötila siinä kasvaa, joka jäädytyssalikön avulla siitä paineisesta kaasusta poistetaan. Kun se kaasu on huoneenlämpöistä, sitä päästetään virtaamaan putkistoon jääkaapin sisälle, paine laskee jolloin sen lämpötila menee pakkaselle. Jääkapissa olevat kaljat, säteilee, lämmin ilma nousee ylös ja lämpö siirtyy jäähdytin nesteeseen. Joka sitten pumppautuu pois, kun seuraava jäähdytys sykli tulee.

Jäähdytin aineena on jääkaapeissa ollut ammoniakkia ja freonia. Muita en nimiltä tiedä. Osa kaapeista perustuu ihan ideaalikasulain mukaisesti.

Osa voi perustua olomuodon muutokseen.
Joka aineella on ominainen lämmön sitomiskyky. Paljonko energiaa siirettävä, jotta aineen läpötila kasvaa asteen.
Olomuodon muutos vaatii oman energiamääränsä, lämpötila siinä ei muutu (asteen osia voi käytännön läheisesti ajatella).
Jään sulaminen vedeksi. Enemmän lämpöä tarvitaan muuttaa vesi kaasuksi eli vesihöyryksi.

Olen mä kaverille korjannut vanhan jääkaapin, kun ei kompura lähtenyt hurisemaan. (Oli suojamaa kytketty eri johdin pistotulpassa ja jääkaapin runkossa. Onneksi oli tulppa kytkeytynyt niin, että 0 oli runkossa eikä vaihe.)
Kun se lähti kylmenenmään, niin ihmetelitiin että onpas hiljainen kompura. Pienikin on kun mitään ei näy. Eikä näy sitä paine-pannua.
Jäähdytysputkiston reitit tutkittiin (ja sähköjohdotus), niin lasivillalla eristettyyn kohtaan meni, jossa lämpövastukset kuumina hehkutti se sisällön kuumaksi.
Lämpölaajenemisen aiheuttaman virtauksen tajuan tolla syntyvän. Mutta en keksi mihin se jäähdytys perustuu.

Peltier-elementin keksi Jean Charles Athanase Peltier vuonna 1834. Saattahan se olla että 50-luvun jääkaapissa oli semmoinen.
Paljon myöhemmin ne pc-jäähdytykseen tai autokäyttöön suunnitellut kylmälaukut ilmestyi.

 

olen hämilläni että tästä keskustelusta tuli näin pitkä ja eiköhän se nyt ole tullut perusteltua niin monella eritapaa ettei se voi mennä alle huoneen lämpötilan eli ei siitä enää kannata kinastella.

Kiitos!!!

 

Värillä merkattu. Paineen laskiessa siis tapahtuu olomuodon muutos nesteestä kaasuksi, mikä sitoo energiaa. Tarvittava energia jääkaapin/pakastimen puolella on saatavilla jääkaapista/pakastimesta. Jääkaapin/pakastimen sisäpuolelta siis siirtyy lämpöenergiaa putkistoon juuri olomuodon muutoksen tarpeisiin, mistä seuraa kaapin viileneminen. Olomuodon muutos nesteestä kaasuksi muuten vaatii jopa hurjan paljon energiaa, etenkin vedellä.

 

Yksinkertaisesti:
-Ei ainakaan millään NORMAALI kotelolla ja ilmajäähyllä saa, en nyt tiedä sitten noista paineistetuista koteloista

 

Tuota en ole kiistänyt tms.
Ulkomuistista fyysikan ilmiöt siihen jääkaapin toimintaan kirjoitin.

Sattumoisin kun vaan muistin mitä osaa siinä jääkaapissa on, kompressori + painesäiliö, ja romu kaapista on tyypit tehneet paineilmalaitteen airbrush ruiskulle.
Osien perusteella ajattelin sen toiminnan fysikaallisna ilmiönä.

Kaasu/nesteenä on jääkaapeissa ollut vaikka mitä. Tossakin vain pari mainittu.
Tuo artikkeli ei mainitse Ferdinand Carréa joka Lontoon maailmannäyttelyssä hämmästytti tekemällä jääpaloja.
Laite pohjautui Michael Faradayn 1823 havainnoimman ilmiöön. U-putkessa kuumennettu ammoniakki tiivistyy toiseen haaraan ja kaasuuntuessaa muodostaa kylmää. Kaupallista sovellusta Farady ei ajatellut.
(Ja tuo ehkä selittää miten se kaverin vanha jääkaappi on ilman kompuraa toiminut. Hyötysuhde vaan voi olla kehno. Tai palovaara.)

Painekompura jääkaapissa ja paisuntavettiili. Kaasusta riippuen se voi toimia pelkästään ideaalikaasulain mukaisesti. Lauhdutin takana jäähdyttää paineisen kaasun, jättäen sen kaasuksi, ei tiivistäen nesteeksi.

Hyötysuhteen takia ja halutun käyttölämmön mukaan (n. -10 jääkaapin sisässä pakastelokeron seinämä, n. 20 huoneen lämpö, johon lämpö siirettävä => Olomuodon muutoksen hyödyntävä kaasu sinne systeemin on laitettu.

Nyky jääkaapin toiminta ammoniakin avulla.

Tuo mulla on toisin sanoin, olomuoto-kappaleen vika virke. Jonka olet jopa lainannut.

Vesihän on mielenkiintoinen aine. Normaalipaine, 1 bar, vesi on kaasua, vesihöyryä ilmassa, vaikkei lämpötila ole kiehumispiste 100 astetta.
Jopa sulamisasteen alapuolella, pakkasella ilmassa on vesihöyryä.
Märkä pyykki jäätyy talvella, mutta ajan kanssa kuivuu. Fysiikan tunneilla koulussa esimerkki kerrottiin ilmiöstä, jonka nimi on sublimaatio.
Pätee toi muillekkin aineille kun vedelle.

Mielenkiintoinen vesi. Lämpölaajeneminen, käänteinen välillä 0...+4 astetta.
Neste lämpenee, niin tilavuus pienenee eli tiheys kasvaa.

 

Ja lainataanpa vielä suoraan tuosta linkistä:

Eli kyllä se tuossakin jääkaapissa lämpö sidotaan olomuodon muutoksella. Vastaavasti olomuodon muutoksesta ja todennäköisesti myös itse kompressorin toiminnasta aiheutuu nesteytetyvän ammoniakin lämpeneminen. Kuten tuossa mainitaan, tämä lämpö täytyy luovuttaa pois tehokkaan jäähdytyksen varmistamiseksi.

 

Sitä en tiedä, miten kaverin kaappi on ilman kompuraa toiminut.
Tuossa Carren kaapissakin ammoniakki täytyy tiivistää toisella puolella, mikä siis hoidetaan kompressorilla (=kompura).

 

Voi tietysti, riippuen jäähdytys metodista.

 

Keksintöjen historia tietokirja-sarjasta nuo luin.
Carren laite muodosti jääkimpaleita, se hämmästytti maailmannäyttelyn katsojia.
'Laitteen toiminta perustui siihen, että kuumennettu ammoniakki johdettiin vesisäiliöön. Veden höyrystyminen sitoi lämpöä eli tuotti kylmää.'
Sen paremmin ei laitteen rakennetta ole kerrottu.
Ei siis välttämättä syntyneitä jääkimpaleita lohkottu mihinkään juomaan jäämurskaksi. Talvella järven jäästä sahatut kimpaleet ja säiliöminen sahanpuru kasaan, jotta kesällä siihen jääkaappiin sai sen jääkimpaleen kylmentemään, siirtyi "ei tarpeelista" asioiden joukkoon.
Ammoniakki saattoi sekoittua siihen veteen, ja haihtua pois tai muodostaa vesiliuoksen.

'U-putkessa kuumennettu ammoniakki tiivistyy toiseen haaraan ja uudestaan kaasuuntuessaan muodostaa kylmää.'
Ei Faraday siinä mitään kompuraa U-putkeen rakentanut. Tutki fysiikan ilmiöitä.
Tuostakin selostuksesta tyhmänä kysyn: Miksi ammoniakki Faradaylla tiivistyi vain U-putken toiseen haaraan?

En mä näihin mitään vastausta kaipaa.
Eikä tota olomuodon muutokseen perustuvaa kylmäkone toimintaa tarvi linkeistä punailla. Varmaan on yleisin fysiikan ilmiö nykyisin käytössä.

Edelleen olen tätä mieltä. Vain ideaalikaasulain mukaisesti on mahdollista rakentaa kylmää tekevä laite (jääkaappi), ilman kylmäaineen olomuodon muutosta.

"Mahdoton vehje" se näiden fysiikan lakien ja tutkitun rakenteen perusteella oli se kaverin jääkaappi.
Kylmää se vaan kuitenkin jääkaapin sisään teki.
Keraaminen kuori, resistiivinen sähkövastus sillä lasivillan sisässä vain oli, kaapin takaosassa.

 

JÄÄHDYTYSOHJEET