Voiko tietokoneen lämpötila mennä alle huoneenlämpötilan?

Ei voi, sillä tuuletintahan ei puhalla mitään kylmää ilmaa vaan huoneenlämpöistä.

 

eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee

 

Ihmeen pitkä ketju tullut tästäkin...Vastaukseks olis riittänyt että "ei *facepalm*" ja topicci unholaan.

 

eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee

 

No olis varmaan riittänyt, että "Ei, googleta fysiikan lämpöopin pääsäännöt *facepalm*"

 

eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee

 

mitä perusteluja toi ny kaipaa, ihan selvä juttu lol

 

BlasterX fysikaallisemmin tän jo selitti.

Suomalaiset myös tietää kuin v-mäistä on istua vieressä kun joku innokkaasti käyttää vihtaa eli vastaa. Eikä siinä ole kyse koivuenlehtien kosteuden siirtymisestä siihen ilmavirtaukseen.

Siinä putken kohdassa, jossa se ylipaine on, pitäis olla tehokas jäähdytys ja sijaita kotelon ulkopuolella, jotta se paineen kasvun aiheuttama kaasun lämmönkasvu poistuisi, että sitten se paineen pieneminen taas aiheuttaisi se lämmön laskun, kun se ilma virtaa kotelon sisään.
p*V = n*R*T (lyhyemmin pV = T)
kts. ideaalikaasun laki
Joka iikka joka on polkypyörän pumpulla pumpannut rivakasti renkaaseen ilmaa, on ehkä huomannut että se pumppu kuumenee.

Mielenkiintoista vääntöä fysiikan ilmiöistä. Että miten se homma menee.
(Mitä?)
kaikkea ne opetajatkin viitsii siellä kolussa opettaa
kun ei tässä maailmassa kuitenkaan tarvita kuin neljää pientä sanaa
ja ne ovat: stop shake honey go
ou jee niillä kyllä pärjäilee

Alkuperäinen kysymys:
Eli voiko prosessorin lämpötila mennä alemmaksi kuin huoneen lämpötila
pelkillä faneilla?
Peltierit ei oo faneja. Veden käyttö ei myöskään ole enään tuuletin.

En ole koskaan käytänössä kokeillut. Yksi fysiikan oppi esimerkki.
Kastele villasukka läpimäräksi, laita lämmin limsa/kaljapullo sukkaan, sukka kesäheltelläkin auringon paisteeseen. Veden haihtuminen sitoo lämpöä (ja rutkasti), jolloin se putelin sisältö viilenee. Kylmää juomaa ilman jääkaappia.

Sama haihtumisjuttu saa saunassakin lämpötilan laskemaan, kun kiukaalle heittää vettä. Kosteusprosentin nousu saa sen siirtämään lämpöä enemmän kehoon, eli löyly polttaa.
En jaksa edes miettiä miten se tarkasti fysiikan lakien mukaan menee, mulle riittää ajatus, että kiuaskivistä häviää lämpöä, jolloin "takka" viilenee ja se lämpötila laskee.

 

eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee

 

Tällä samalla periaatteella voi rakentaa myös maailman yksinkertaisimman jääkaapin. Kaivetaan kuoppa, laitetaan jäähdytystä kaipaavat elintarvikkeet kuoppaan, peitetään kuoppa matolla ja kastellaan matto. Toimii kokeiltu on.

 

No kyllä se nyt aika selvä on. "Voiko huoneenlämpö mennä alle huoneenlämmön" no millä vitulla se vois ittestään mennä, fani vaan kierrättää sitä ilmaa. Sit kun lisäät vielä lämpöä tuottavat komponentit yhtälöön niin jo on aika selvä juttu.

 

eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee

 

Annetaanhan tähän mielenkiintonen vaihtoehto

Entäs perus fysiikka/kemia?
pV=nRT eli paine*tilavuus = ainemäärä*kaasuvakio*lämpötila
Näistä kopan tilavuus ja kaasuvakio eivät muutu. Oletetaan lisäksi ainemäärä vakioksi (tarkkaan ottaen ilman määrä voi kyllä vaihdella).
Merkataan x=V=vakio ja y=nR=vakio.
Nyt px=yT eli paine*vakio = lämpötila*vakio.
Edelleen (x/y)*p=T.
Nyt x/y on edelleen vakio, joten voidaan merkata x/y=z=vakio
Eli zp=T.
Tästä nähdään, että läpötila on suoraan verrannollinen paineeseen (kertoimella z). Toisin sanoen paineen kasvaessa lämpötila kasvaa ja paineen laskiessa lämpötila laskee.

Periaatteessa riittävän kovaa puhaltavien tuulettimien avulla tietokoneen sisälle voidaan luoda alipaine, mikä ideaalikaasun tilanyhtälön mukaisesti vähentää lämpötilaa.

Eri asia on sitten kuinka vakasti tuo kannattaa ottaa, varsinkaan kotipc:ssä. Ilmainen selitys on kuin ilmainen neuvo - hintansa väärti

 

Ihan tiedoks että kun alotin tän keskustelun niin lähinnä sitä perustelua hain että miksi ei mene alle huoneenlämmön.

 

onko??? annoit ihan toisen laisen käsityksen.

 

eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee

 

Tavallaan tuo on tainnut tullakin jo aiemmin.
Tietokonetta jäähdytetään huoneilmalla, mikä kiertää koneen läpi ja ehtii lämmetä koneen sisällä ollessaan eri osista tulevan lämmön johdosta. Lämpö pyrkii spontaanisti jakautumaan ympäri koppaa siten, että lämpimämmät siilit, osat ja tilanteesta riippuen lämpimämpi ilma luovuttavat lämpöä viileämmille siileille, osille ja ilmalle. Tyypillisesti viileintä on kuitenkin kopan sisälle tuleva ilma, joka on huoneenlämpöistä.

Huoneenlämpöä lämpimämmät osat, siilit ja ilma siis luovuttavat lämpöä sisään tulevalle ilmalle, mikä aiheuttaa koneen viilenemisen. Toisaalta samalla poistuu koneen sisällä ollutta lämpimämpää ilmaa, joka korvautuu viileämmällä huoneilmalla.

Mikäli kotelon lämpötila on sama kuin huoneenlämpö, ei niistä kumpikaan sisällä enempää lämpöenergiaa, eikä lämmön luovutusta siten (keskimäärin) tapahdu suuntaan eikä toiseen.

Jos taas kotelon lämpötila olisi huoneenlämpöä alhaisempi, korkeamman lämpöenergian omaava huoneenlämpö luovuttaisi lämpöä kotelon sisällä olevalle ilmalle, siilileille ja osille, jolloin kotelon lämpötila siis pyrkisi nousemaan huoneenlämmön tasalle. Samalla viileämpää koneen sisällä olevaa ilmaa korvautuisi lämpimämmällä huoneilmalla.

 

eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee

 

Kehno trolli, yks vaihtoehto vakavuudelle

Aika kovaa saa tuulettimet puhaltaa jotta alipaine syntyy. Alipaine pumpuksi kun laitetta nimitetään, joka alipaineen synnyttää säiliöön.
(Niin kovaa puhaltava flekti sais jo kitkan takia se ilman kuumenemaan, virtaus koneen sisässäkin kaikilla pinnoilla.)
Ja alipaineen synnytyksessä se imuaukko on ainoa reikä. Mikä kotelo on hermeettisesti ummessa muualta kuin poistoflektien kohdalta?
Murto-osia pienempi paine kotelon sisässä kuin sen ulkopuolella flektillä syntyy, asteen murto-osia se lämmön tippuminen. Kapeissa rakosissa virtausnopeus sisään taas samaa luokkaa kuumentaa kotelon seinämää.

Flektissä minimaallisella tasolla on alipaine imupuolella ja ylipaine poistopuolella. pV=t mukaisesti se ilma jäähtyy ja sitten lämpenee takas saman. Siinä flektin lähistöllä.

Kopan tilavuus on vakio, mutta alipainepumppu siirtää ilman kotelon ulkopuolelle. Kaasun olotilavuus siinä kasvaa.
Spraypullohan kylmenee tuon pV=T kaavan paineen putomaisen myötä.
Mutta kylmeneekö se pullo, koska pullon sisässä paine pienenee?
Vai enemmän siksi, että suuttimessa se paine alenee todella radikaalisti, huurtuu se suutin ja siten poistaa pullon kuorestakin lämpöä, eli se viilenee?

Kuinka tuo ideaalikaasun laki tarkasti toimii? (Ei jaksa tutkia)

Polkupyörän pumppu.
Mäntä puristaa ilman puoleen tilavuteen, paine tuplaantuu, Lämpötila pitäisi pysyä samana.
Käytäntö osoittaa että se pumppu kuumenee. (Vaikka pumpun sisällä paine myös laskee, jos peukalolla puristaen päästää sen ilman suhisemaan "taivaalle". Pitäis siis myös jäähdyttää.)
Paremmat mittalaitteet tarvitaan kertomaan p ja V muutoksiin, kuin mutu arvio puppausprosessissa.

 

Kaasun tilavuus pysyy vakiona, mutta kaasua tilavuutensa säilyttävään systeemiin (koteloon) jää vähemmän eli ainemäärä pienenee. Vähäisempi ainemäärä leviää samaan tilaan, jolloin kaasun tilavuus ei kasva vaan tiheys pienenee.

Paineen kasvu aiheuttaa lämpötilan nousun vastaavasti kuin väitetty paineen laskun aiheuttama lämpötilan lasku.

Ilmaa päästäessä paine-ero ulkoilman ja pumpun sisäosien välillä tasoittuu eli paine pumpun sisällä todella laskee niinkuin sanoit (olettaen, että tilavuus pysyy vakiona eli "pumpun kahvaa pidetään paikoillaan"). Samalla ilmaa kuitenkin poistuu systeemistä (pumpun sisältä), jolloin ainemäärä pienenee.

pV = nRT yhtälöstä nähdään, että paineen lasku aiheuttaa läpötilan ja ainemäärän tulon laskun tilavuuden pysyessä vakiona. Nyt ainemäärä kuitenkin laskee ilman poistuessa, mikä saattaa riittää tasapainon muodostumiseen lämpötilan muuttumatta. Lämpötila ei siis välttämättä muutu.

Nyt huomataan, että vastaava pätee oikeastaan myös paineen kasvaessa.
pV = nRT yhtälöstä nähdään, että tilavuuden pysyessä vakiona paineen kasvu aiheuttaa ainemäärän ja lämpötilan tulon kasvun. Lämpötila ei siten välttämättä muutu, mikäli ainemäärän muutos riittää kompensoimaan paineen muutoksen. Myös tilavuuden muutos voisi kompensoida paineen muutoksen aiheuttaman vaikutuksen yhtälön toiselle puolelle.