VIRTALÄHDE

3.3V ja 5V linjoille ei paljoa kannata arvoa antaa, niitä kun ei käytetä oikeastaan mihinkään.

 

Oikeastaan pitaisi katsoa huoneen ilman lampotilan ja tuon ulostulevan ilman lampotilan eroa. Mita parempi tuuletin, sita suurempaan ilmamaaraan lampo sekoaa, eli ulostuleva ilma on viileampaa. Siis idea toimii. Yksi juttu, mita ei kannata yrittaa, on mitata tehonlahteen sisaisia lampotiloja. Siella on suhteellisen suuria jannitteita (n. 400 V) esim. jaahdytyslaipoissa.

Kannattaa hankkia kuulalaakeroitu (ball bearing) tuuletin. Tama teksti on aina tuulettimen nimilapussa. Jotkut keraamiset laakerit ovat lahes yhta hyvia, mutta vuosien kaytossa kuulasysteemi toimii varmimmin. Tosin, aika harvalla kone on yhtamittaa kaynnissa viisi vuotta. Tuulettimiin ja jaahdytyslaippoihin kertyva poly on myos muistettava imuroida noin vuoden valein, jos kone on jatkuvasti kaynnissa.

Uusilla aitikorteilla pienet jannitteet (alle 3.3 V) kait tehdaan +12 voltista, mutta osa korteista tekee niita +5 V tai +3.3 V liitannoista. Siis virrankulutuksesta paatellen. En ole vahaan aikaan katsonut kortteja virtapiirien tasolla. Perinteisesti +5 V ja +3.3 V jannitteiden toleranssit ovat pienet ja ainakin osa logiikkaa ja liitantoja (esim. USB) kayttaa niita.

Aika hyva juttu itsetuhoutuvista kondensaattoreista on osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Capacitor_plague#Cause_of_the_failing_capacitors
Siita selviaa sekin, miksi monet vahankin vanhemmat viihdelaitteet alkavat kayttaytya omituisesti. Samoin se, miksi kannatan kolmen tai viiden vuoden takuuta kalliimmille laitteille (esim. isot naytot). Korvaavan tekniikan nimi nayttaa olevan "solid state capacitors", mutta eri nimia on paljon kaytossa. Nayttaa silta, etta valmistustekniikka muuttuu yli 10 uF pienijannitteisissa kondensaattoreissa. Niita ei ole nakynyt yli 50 V jannitteelle, joten PC:n tehonlahteen verkkojannitepuoli ei tasta parane. Tantaalikondensaattorit ovat edelleen hyvia ja tulossa takaisin muotiin. Ne havisivat markkinoilta siksi, etta joku ryhtyi keinottelemaan tantaalin (Ta-73, http://education.jlab.org/itselemental/ele073.html) hinnalla.

 

Antec virtalähteet ovat omien kokemusteni mukaan huonoja! Kaksi HE500W virtalähdettä jo rikkoutunut. takuuseen on mennyt mutta joka kerran kestänyt kuukauden! Samassa huoneessa Akasa 500W senkuin porskuttaa! Antecin huonosta laadusta on ollut juttua mm. Plazalla.

 

Laitan tähän yhden tyypillisen tehonlähteen virta-arvot. Nämä osoittavat suuruusluokan, ampeerin heitto sinne tai tänne ei ole tärkeä. Siis +3.3 V 30 A, min. 0.5 A; +5 V 30 A, min. 0.3 A; +12 V kaksi erillistä lähtöä, kumpikin 18 A; -12 V 0.5 A, -5 V ei ole, mutta yleensä se on alle 0.5 A ja +5 V BB 2.5 A. Erillinen +5 V BB on herätysjännite, jota käyttävät mm. näppäimistö ja USB. Kuormitusraja +3.3 V ja +5 V jännitteille on yhteensä 150 W, mikä riittää nykyisissä koneissa hyvin. Prosessori saattaa ottaa yksin noin 100 W, mutta se tehdään kortilla +12 voltista. Prosessorin tarvitsemaa noin +1.2 V 83 A ei mikään tavallinen liitin kestäisi. Siihen tarvitaan monta piikkia prosessorin kannassa.

Kannattaa tarkistaa, että 24-napainen liitin jakautuu 20-napaiseksi ja irroitettavaksi 4-napaiseksi liittimeksi, koska joillain korteilla on vain 20-napainen liitin. Lisäksi on hyvä olla erillinen 4-napainen +12 V liitin, 6-napainen +12 V liitin, muutama litteä SATA tehonlähteen liitintä sekä riittävä määrä levy- ja levykeasemien liittimiä. Tehonlähdettä ei kannata edes kokeilla ilman kuormaa. Se voi hajota hetkessä.

Ongelmana on se, ettei äitikorteista tahdo saada minkäänlaisia kuormitustietoja. Kuormitus riippuu tietysti prosessorista ja muisteistakin, mutta jonkilaisia arvoja valmistajat voisivat ilmoittaa nykyistä paremmin. Jotkut äitikortit saattavat käyttää -5 V jännitettä johonkin, mutta uudet tehonlähteet eivät enää tee sitä. Tämän jännitteen voi tehdä tarvitaessa +12 voltista esim. 7905 stabilisaattoripiirillä.

Olisi kätevää, jos joku viitsisi kerätä käytännön kokemuksia eri merkkisistä tehonlähteistä. Samoin niiden pulssikuormituksen kestosta ja vanhenemisesta. Pikavanhennuksen voi tehdä käyttämällä tehonlähdettä täydellä kuormalla maksimilämpötilassa lämpökaapissa.

 

Miten 7905-regulaattori osaa muuttaa jännitteen napaisuuden plussasta miinukseksi?

 

-5V on tarpeeton nykyään kun emolevyt eivät sitä käytä.
Käytännössä tietokoneet ottavat melkein kaiken tehon +12V linjasta, muilla linjoilla ei oikeastaan mitään väliä.
Itse emolevy vie 20-60w paikkeilla.

 

Eipä mitenkään, piti olla -12 V. Juttu on, kuten sanottu varsin teoreettinen ongelma. Teorioita vielä lisää. Tuo mainitsemani tehonlähde tuottaa yli 200 W kummankin +12 V liitännän kautta. Riittää varmaan kun eniten sähköä kuluttavat prosessorit vievät n. 100 W. Eniten ylimitoitettu on +5 V, jonka kulutus on kait luokkaa 3 A (USB-liitännät täyteen kuormitettuna).

Itse arvostaisin noin 400 W tehonlähdettä, jossa olisi muutaman minuutin kestävä akku niin, että koneen saisi aina sammutettua kunnollisesti.

 

@sam49
Onko tarkoituksesi brassailla virtalähteisiin liittyvillä nippelitiedoilla vai mikä ihme näissä sinun teksteissä oikein on pointtina?
Ne kun eivät yleensä liity mihinkään ja sisältävät mahdollisimman paljon ei yleisessä käytössä olevia sanoja.

Tietty jos ideasi olisi saada järkevää keskustelua virtalähde teorioista yms. niin varmaan kannattaisi perustaa ihan oma ketju sitä varten-

 

Kunhan yritin saada käytännön kommentteja, esimerkiksi kokemuksia eri merkkisten laitteiden kestävyydestä ja viitteitä vähänkään perusteellisimmista testeistä, yms. Vaikkapa jotain laitteita korjaavaa ihmistä mukaan kirjoittelemaan.

 

Pitäisi saada joku tekemään tuollaisen powerin vanhenemistestin, mutta en tiedä onko vaikkapa MB:sssä tuollaisia lämpökaappeja, mutta ei kai se mikään ongelman luulisi olevan. Ainakin teoriassahan komponenttien vanheneminen näkyy powerissa tehon tippumisena, mutta kuinka paljon tuota tapahtuu per vuosi, jos poweria käyttää 100%:n kuormalla aina,olisi hyvä testi. Monet halpispowerit eivät kai kestä edes takuuaikaa tuollaista?

Itselläkin alla uusi poweri ja olisi mukava tietää, paljonko minimissään(ei ole 100%:n tehoilla tämä poweri koskaan) on aikaa tätä käyttää ennenkuin vanhenee käsiin.

 

Luotettavan vanhenemistestin tekemiseen tarvitaan melko monta poweria, koska powerin komponentit vanhenevat vähän miten sattuu. Komponenttien elinikää mallinnetaan esimerkiksi keskimääräisellä eliniän odotusarvolla. Riippuen komponenttein valmistustekniikan tasalaatuisuudesta eri komponentit kestävät joko enemmän tai vähemmän, hyvin pieni osa hajoaa heti ja hyvin pieni osa kestää esim. 5 vuotta pidempään kuin odotettiin. Elinikä jakautuu kellokäyrän mukaisesti. Mitoitus voidaan tehdä esimerkiksi: 90% puolijohteista täytyy kestää tietynlaisessa käyttöympäristössä 5 v. 10% saa hajota.

Asia ei ole ihan lyhyesti ilmaistu ja edelläkin melko epätarkasti. Mutta matikkaa kustannuksien ja laadun optimoimmin välillä siitä tulee. Eri valmistajat tekevät eri laatuiset mitoitukset... Voihan se tietenkin olla, että powereihin ei paljon mitoituksia tehdä. Katsotaan vaan, että esim. 99% saaduista komponenteista kun toimii niin hyvä on.

Sanoisin, että paraskin arvaus yhden powerin vanhenemisesta on lottoa niin kauan kuin powerin valmistaja ei sitä kerro... Ja jos powerin lämpötila pysyy kurissa, ei puolijohteet välttämättä vanhene juuri sen nopeammin pienellä tai suurella kuormalla. Lämpötilalla on suuri merkitys.

 

totta. lämpötilalla on suuri merkitys vähän kaikkeen mitä kone sisällään pyörittää...

 

Kellään tietoo PS2 tyypin virtalähteistä, ku koteloon yhteensopivan virtalähteen tyyppi on PS2 eikä se sano mulle mitään. googlettamalla en löytäny näin nopeesti katottuna mitään järkevää. http://www.multitronic.fi/showprod.php?prod_id=6K34BS-UG toi on se kotelo, miniATX.

 

Luultavasti virhe sivustolla. Tavallista ATX virtalähdettä vaan kehiin...

 

Hankalinta minusta on se, että viallinen tehonlähde aiheuttaa satunnaisia häiriöitä koneen toimintaan. Muistuttaa usein ohjelmavirhettä. Koneen ottama teho vaihtelee koko ajan sen mukaan mitä kone tekee (grafiikka, levyt, yms.). Käytännössä vanhenemisherkkyyden näkee kun katsoo osien mitoitusta ja laatua. Laatu taas riippuu valmistajasta. Aika helppo testi olisi kokeilla vaihtelevaa kuormaa huoneen lämmössä ja sitten noin 60 asteessa ja katsoa, miten eri jännitteet käyttäytyvät. Jonkinlainen laadun mitta on myös tehonlähteen hyötysuhde noin 90 prosentin kuormalla.

 

e6600
8800 GTS
2GB 800MHz
P5N-E SLI
+ kovot ja asemat

Olen nyt jatkuvasti saanut joka suunnasta ristiriitaista tietoa pitäisikö ostaa Antecin 430W NeoHE vaiko Antec NeoPowerHE 500W. Saanko mistään varmaa tietoa? Minimi taitaa tuolle 8800 GTS:lle olla tou 430W, joten kannattaako ottaa suoraan 500W?

 

GTS kortille ei ole mikään minimi 430 wattinen HE. Kaiken järjen mukaan 430 wattinen HE riittää peräti 8800GTX SLI kokoonpanolle että pelivaraa jää sinun tapauksessa melkoisen reilusti 430 wattisellakin mallilla.
Mutta itse teet valintasi

Ja täysin tyhjänpäiväinen testi. Vaikka virtalähde hajoaisi alta aikayksikön 60 asteisessa huoneessa niin siltikin se voi kestää ikuisuuden normaalissa lämpötiloissa.
Virtalähteissäkin on ollut jo melkoisen kauan lämpötilaan reagoivat anturit jotka pyrkivät pitämään virtalähteen tietyn lämpöisenä tuuletusta ohjaamalla joka varmistaa sen että virtalähde pysyy järkevän lämpöisenä. Ja kun haluttaisiin vielä luotettava testi niin tarvittaisiin huomattava määrä virtalähteitä testiin että saataisiin oikeampi kuva virtalähdemallin todellisesta kestosta...

 

No sanopas onko mitään haittaa jos otan tuon 500W Neo HE:n? Rahaa palaa toki joku euro enemmän. Kaikissa ATK- liikkeissä on mainittu, että SLI:hin ei missään tapauksessa riitä (tämähän ei kerro mitään mutta...)

Jos GTS:n paketissa minivaatimukseksi on asetettu 400W, niin luulisi ettei edes 430W HE, pyöritä kahta 8800 GTS:ssää. Asioistahan en mitään tiedä. =)

 

No ATK-liikkeissä puhutaan muutenkin melkoisesti paskaa kun katteet pyörii vaan silmissä. Tuolla 430 wattisella neo he virtalähteellä on pyöritetty X1900XTX SLI kokoonpanoja tappiin asti kellotetuilla prossuilla vakaasti ja vielä tänäkin päivänä tuollaiset kokoonpanot ovat lähellä kaikista eniten tehoa kuluttavia kokoonpanoja.

Näytönohjain valmistajien suosituksetkin ovat lähinnä tuulesta temmattu sillä ainoastaan 12 voltin linjalla on merkitystä joten on ihan turha kiinnittää huomiota kokonaistehoon. Ja eihän noissa wattimäärissä ole mitenkään edes huomioita muuta laitteistoa. Onhan se ihan eri juttu jos prossuna on joku 2600+ sempron kuin joku neliydin prossu joka vie tehoa todella paljon enemmän.

Ja sitten tuohon sinun ekaan kysymykseen. Ainoa haitta tuosta tehokkaammasta powerista on isompi lovi rahapussiin

 

Kiitokset jartarille. Ajattelin että jos laitan kympin enemmän niin tuolla virtalähteellä pärjää sitten vielä vähän myöhemmin tulevaisuudessakin. Taitaa tuohon NeoHe 500W tärähtää 2 vuotta lisää takuuta eli 5 vuotta.

Totta, pakko näytönohjaimen valmistajan laittaa joku wattimääräm, eikä sitä voi oikein alakanttiinkaan laittaa. Hyvä hyvä.