vielä kysymyksiä virtalähteistä.

Ihan hyvä poweri mutta todella vaisu suoritus verrattuna 400 wattiseen. Ei juurikaan tehokkaampi, äänekkäämpi ja paljon kalliimpi. Ei pysty suosittelemaan.

 

eipä se mikään hääppönen oo verrattuna 400w nexukseen. jos haluut laatu powerin niin siirry suoraan fortroniin, zalmaniin (valmistaa 400w asti vain.), seasonic :iin jne.

 

Tämä tuli tuon HP Pavilion t649.fi paketin myötä ja ollut siitä lähtien, liekö sitten vain HP:n kanssa työskentelevä / HP:n omistama merkki? En paljoa noista virtalähteistä tiedä, sen mitä satunnaisesti lukenut, mutta voin katsoa josko tuosta virtalähteen kyljestä ne tiedot löytyy tai vaikka laittaa mallimerkinnän, kun jaksan Se vain mietitytti että tässä on ollut kaksi 300watin minimeillä olevaa GeForcea (viimeisinpänä tuo 6800 LE) eikä mitään ongelmia ole ollut, että leikitäänkö tässä nyt kuitenkin "hengellä" vai miten. Täällä joskus kysyin että onko liian pieni virtalähde ja vastaus oli että ehdottomasti on, en silloin maininnut tosin muuta kuin watit

 

No kumpi olis parempi, Seasonic S12-430W vai Fortron UltraSilent 400 Watt? Fortron maksaa 119€ Jimssissä ja Seasonic 96,40€.

 

Tuo fortronin malli on vanhaa tekniikkaa eikä sitä voi suositella kenellekkään. Mikä tahansa nykyaikainen 300 wattinen pieksee tuon tehoissa mennen tullen.
Seasonicin powerit ovat kyllä todellista laatua. Niitä voi suositella jos on rahaa käytettävissä.

 

Kyllä Seasonicin poweri on parempi,näin on...sitten 350 wattisissa ei Seasonicia enää ole ja silloin Fortron on yksi hyvä vaihtoehto mm. Nexuksen ja Enlightin kera...

Bestec? Mikäs se oikein on? Suklaapatukka?

 

Tarkkaan ottaen ferriitit toimivat vain radiotaajuuksilla. Pienemmille taajuuksille kuristimet tehdään jonkinlaisesta rauta, koboltti, yms. jauheseoksesta, ns. kidesuunnatusta raudasta (kuten hyvien putkivahvistinten päätemuuntajatkin) tai mu-metallista, joka on magnettisesti ihmeainetta. Hurinasilmukan katkaisuun on paras äänitaajuusmuuntaja, mutta niistä tahtoo aiheutua muita ongelmia, esim. epälineaarisuutta ja herkkyyttä magneettikentille. Magneettisten materiaalinen valmistus on vieläkin kokemuksenvaraista ja monet tiedot niistä ovat liikesalaisuuksia.

Pitää paikkansa noista kondensaattoreista, että ongelmia voi tulla korkeiden äänien kanssa. Itse asiassa 300 - 1000 pF kondensaattoria tarvitsee vain AM- ja lyhytaaltohäiriöiden (vanhat LA-puhelimet, laivaradio, jotkut teollisuuslaitteet) poistoon, GSM:lle (900/1800 MHz) on sopiva joku 20 - 50 pF pintaliitoskondensaattori. Uudehkoissa laitteissa on jo parempi (erityisrakenteiset LCR-alipäästösuotimet) suojaus jo valmiina.

Analoginen optinen liitäntä on sellainen, jossa analogia-signaali syötetään optiseen kuituun sellaisenaan. Koska sähköoptiset komponentit (LEDit, yms.) ovat varsin epälineaarisia, joudutaan näissä käyttämään monimutkaisia linearisointikytkentöjä. Jotkut lukevat analogisiin liitäntöihin myös sellaiset laitteet, joissa analogisen signaalin (äänen) voimakkuus muutetaan taajuuden vaihteluiksi (FM-modulaatio) ja tällainen signaali viedään optisen kaapelin läpi.

Liian pienitehoinen tehonlähde on todellinen riesa. Se aiheuttaa koneen satunnaisia sekoamisia, joita on hyvin vaikea erottaa ohjelmavioista. Luotettavaa toimintaa vaativissa hommissa kone kannattaa varustaa ainakin pienellä UPS:lla ja kannattaa kokeilla että se todella pitää koneen käynnissä. Siis kunnolla ladatun UPS:n johto irti pistokkeesta ja koneen pitäisi toimia edelleen häiriöittä.

Kahdella erillisellä +12 V liitännällä on etunsa. Jos yksi liitäntä jaetaan kahden laitteen kesken, voivat laitteet häiritä toisiaan tehonlähteen kautta. Oikeaoppisesti tehonlähteen sisällä pitäisi olla erilliset suodatinkondensaattorit kumpaakin liitäntää varten. Suodatinkondensaattorien laatu tehonlähteessä ja äitikortilla on merkittävä laatutekijä. Niiden pitäisi olla 105 asteen lämpötilaa kestäviä. Ei siksi, että laite voisi tulla näin kuumaksi, vaan siksi että tällaiset kondensaattorit toimivat paremmin normaalissakin lämpötilassa. Kriittinen ominaisuus on kondensaattorin suurtaajuinen sarjavastus (ESR at RF). Sen pitää olla mahdollisimman pieni. Eri valmistajien välillä on tässä suuria eroja ja ominaisuus muuttuu käytössä. Muun muassa lähes kaikissa vanhoissa Apple II koneissa oleva "perämoottorihäiriö" (kone käynnistyy, sammuu. käynnistyy ..) johtuu +5 V tehonlähteen kondensaattoreita, jotka olivat melkein alimitoitettuja jo uutena. En suosittele tehonlähteen avaamista edes ilman sähköä, ellei mukana ole sähkö- ja elektroniikkahommia todella osaavaa kaveria.

Käytännön sähköturvallisuudesta sellainen juttu, että joidenkin hakkuritehonlähteiden ylijännitteenkesto (Dielectric isolation, input to frame/ground and input/output) on vain 1800 V luokkaa. Muistelen, että normit vaativat yli 3700 V, mutta ero voi johtua määrittelystä, puhutaanko tasa- (DC) vai vaihtosähköstä (AC). Jos kone on kiinni maadoitetussa pistorasiassa tästä ei pitäisi olla vaaraa, mutta muuten kannattaa liitäntöjä tehdessä tarkistaa, ettei laitteiden välillä ole suuria jännite-eroja. Vaarallisin tilanne on liitettäessä maadoitettua antennijohtoa tietokoneen televisiokorttiin.

Paras mittalaite tähän on noin 30 mA ottava jännitteenkoestin, punainen vehje, jossa on LEDejä 6 - 400 V merkinnöillä ja kaksi hyvin eristettyä mittapuikkoa. Kynämallinen jännitteenvaroitin ja yleismittarit saattavat antaa virheellisiä tietoja. Itse käytän kokeiluissa sähköjohdossa myös erillistä maavuotosuojaa (ground fault switch), joka katkaisee sähkön jos virtaa alkaa mennä maahan paluujohtimen sijasta. Jos mittareita ei ole käsillä, kannattaa kokeilla kevyesti käden selällä onko laitteissa tai niiden välillä vaarallista jännitettä. Käsi ei ole verkkojännitehommissa sopiva mittari, mutta parempi tarkistaa epävarmoissa tilanteissa kuin tarttua kiinni sormilla. Vaihtovirta aiheuttaa käsiin krampin, jonka vaikutuksesta sormet puristuvat yhä tiukemmin kiinni. Jos kädet ovat märät tai hionneet, ei pitäisi tehdä sähköhommia. Sähköisku (230 V) voi tappaa ja ainakin se aiheuttaa voimakkaita refleksiliikkeitä, joiden takia laitteita voi pudota pöydältä.

 

Terveisiä tietokonealan lehdille. Voisitte testata rinnakkain eri tehonlähteitä. Erityisesti epätasaisen kuormitusvirran, sähkökatkon keston, jännitteiden tarkkuuden, eri liitäntöjen keskinäisen vaikutuksen, hyötysuhteen (lämpeneminen), todellisen virrantuoton ja häiriötason suhteen. Testi vaatii sen verran mittalaitteita, ettei monikaan pääse niihin käsiksi, mutta toisaalta lehden olisi helppo kustantaa tällainen juttu. Eri valmistajilla on eri suunnittelijat ja alihankkijat, joten testi pätisi jossain määri koko merkkiin, ei pelkästään yhteen tehonlähdetyyppiin.

 

Ok, enpä vaan ole sitten sellaiseen missään kaupallisessa audiolaitteessa törmännyt, ainakaan liitäntänä laittteen ulkomaailmaan. Liitännöistähän tuossa nimittäin puhuit. Sisäisesti jotain erotuksia voi toki olla noinkin tehty käyttämissäni/omistamissani laitteissakin, esim. kompressori-limittereissä ennen DSP-aikaa.

Muistaakseni AGP12V 2.0 standardi vaatiikin kahta toisistaan erotettua +12 V:n lähtöä.

Ja mahdollisesti myös ESL eli sarjamuotoinen induktanssi. Tärkeintä 105 asteisissa on mielestäni kuitenkin se, että ne ovat oletettavasti huomattavasti pitkäikäisempiä kuin "peruskonkat". Low ESR/ESL ei välttämättä ole sama kuin 105 astetta.

 

Olet oikeassa. Tuo "105 astetta" on enemmän tietynlainen karsintasääntö. Saman valmistajan eri malleillakin on eroja ESR:n ja ESL:n suhteen. Lisäksi on suuria eroja näiden muuttumisesta, varsinkin ESR:n, ajan mukana. Asiaan vaikuttaa kondensaattorin valmistuksessa käytetty neste, jonka tarkka koostumus on suuri liikesalaisuus. Väärästä nesteestä aiheutui vikoja, jotka johtivat elektrolyyttikondensaattorien räjähtämiseen joko äitikortilla tai tehonlähteessä. Minulla räjähti kiinalainen matkatelevisio noin kahdeksan vuoden käytön jälkeen ja olen nähnyt räjähtäneitä äitikortteja. Joukko täsmälleen samanlaisia äitikortteja kuulemma räjähti eri aikoina hyvin paljon laskentaa eli prosessorin sähkötehoa vaativissa tilanteissa. Valitettavasti en kirjoittanut kondensaattorin valmistajan nimeä muistiin. Räjähdys ei sinällään ole ihmeellinen, kova paukaus, vähän savua (höyryä) ja todella paha haju. Aiheesta on ollut kirjoituksia alan lehdissä. Kyseessä on siis eri ilmiö kuin televisioiden syttyminen palamaan, joka johtui tietääkseni muovikondensaattorin vääränlaisesta eritysaineesta.

 

Toista se oli vanhaan hyvään aikaan, kun isommissa konkissa sisällä oli vielä kunnon PCB:tä (kloori-fenyyliä(?)-)

No joo, onhan noita elkoja tullut muutamia räjäyteltyä verkkovirralla tai väärin päin kytkien sekä tahallaan että vahingossa. Nykyään kaikissa on vaan joku turvasysteemi, että kannu hajoaa hallitusti, ennen pamahtivat paljon paremmin.

 

@WK:Tossa mun HP t849.fi paketissa oli Bestecin 300W virtalähde.
Ihan ok "kai" muuten, mutta sen virrat riitti juuri ja juuri tohon perus hp pakettiin, kun lisäsin toisen 512mb muistikamman, pari usb laitetta ja tuuletinta, ja hiukan kellotin näytönohjainta niin virtalähde rupesi jo kyykkimään. Olenkin kironnut tota HP:N paketin ostoa jo siitä päivästä lähtien kun sen hankin

Kohta olen vaihtanut joka suurimman osan koneessa olevista osista, ja mulla on vielä 500€ maksamatta tosta koneesta :'D

Noh, kunhan vielä ostan uuden emon ja prossun niin saankin tosta HP rutkusta sitten kakkos koneen

 

Mua tosiaan vähä mietityttää kun tuntuu että usemmilla koneen omistajilla on het niin kovat virtalähteet huonommisakin konepaketeis ja tässä vaan tämä 250w jonka merkkisestä suurin osa ei oo kuullukkaan
Tohon laskuriin luotin kun tämän 6800 LE:n koneeseen pistin:

http://www.jscustompcs.com/power_supply/

Join the club Tuota Samsung-muistia mitä tässä on, ei oikein tahdo löytyä, googlella kokeilin pistää mallinumeroa. En oikein viittis sitten joskus kun ostan niin ostaa erimerkkistä/mallista kun olen kuullut että ongelmia useimmiten syntyy. Näytönohjain oli tässä aluksi GF FX 5500 256mb että sehän piti heti vaihtaa...

Ajattelin kyllä että uutta konetta en siltikään osta pitkään aikaan, hyvin sitä pärjäsi aikanaan Pentium 2:llakin, edelleenkin käytös! Saa nähä miten käy

 

Noh mulla on toi x300, josta ei ole kun tetriksen peluuseen.
Sen tosin vaihdan tässä kuukauden parin siisään x800xl malliin.

Tässäkin oli jotain ihme muistia, en edes muista mitä, mutta ostin toiseks palikaks kingstonin 512mb palikan, ja kyllä ne keskenään dual channellinä pelittää ongelmitta.

Hauskintahan tässä on että pilasin vielä ton HP:n oman kopan ulkonäön poraamalla siihen reikiä 120mm tuulettimelle Tosin mulla nyt oli siinä jokaisessa ilmanottoaukossa jokatapauksessa valkoiset kangas filtterit, että rumahan se oli jo aluksi :'D

Hauskaa oli vielä tossa HP:n koneessa, että kun aloitin irrottamaan emolevyä kopanvaihtoa varten, huomasin että siinä yhdessä kulmassa oli joku helvetin sinettiruuvi... ja tietenkään kokotalostea ei sillä hetkellä löytynyt pihtejä jolla sitä rikkoa. Sain sen kumminkin 30 minuutin raivoamisella ja pihtileikkureilla rikki (jotka lopulta löysin).

Ja kaiken tämän jälkeen selvisi että HP:ssä on lukittu emolevy, eli sitä ei pysty kellottamaan :'D

Ja kyllä tämäkin prosessoritehoiltaan hyvin pelittää... ottaa vaan päähän näissä konepaketeissa se fakta että niitä ei ikinä pysty päivittämään/laajentamaan ilman ketjureaktiota jossa joudut vaihtamaan jokaikisen koneen osan

 

Yksi keino säästää tehonlähteen kuormaa on laittaa tuulettimille oma 12 V (10 - 14 V) tehonlähde. Ylijäämämyyjien nokialaisista lähtee noin 1 A virtaa, joka riittää monelle tuulettimelle. Vanhojen kannettavien tehonlähteitä saa myös halvalla, jos osuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Sellaisen voi liittää lyhyellä välijohdolla näytölle tarkoitettuun 230 V liittimeen. Tämä toimii servereissä, jotka ovat aina käynnissä. -12 V ei juuri ole käytössä, joten siitäkin voi kokeilla ottaa tuulettimille sähköä. Ainakin kaksi tuuletinta pitäisi toimia silläkin virralla.

Pölyn suodattamiseen on saatavissa ohutta suodatinmuovia elektroniikka-alan liikkeistä. Sen ilmanvastus on yleensä pienempi kuin kankaan ja pölynkeruuteho paljon suurempi. Muovin voi pestä. Ammattilaitteissa se on yleensä kehyksessä, joka on helppo irroittaa ja puhdistaa. Pöly on melkoinen ongelma paljon käynnissä olevissa koneissa. Se pysäyttää helposti pienet koneen sisäiset tuulettimet.

Tuulettimien kanssa kannattaa olla tarkkana kun tekee koneeseen muutoksia. Johdot irtoavat helposti huomaamatta ja joku tuuletin ei sitten ole lainkaan käynnssä.

Tässä keskustelussa mainittiin aikaisemmin Seasonic S12 500 W tehonlähde. En tunne valmistajaa enkä laitetta, mutta paperilla sen suoritusarvot vaikuttavat hyviltä yksiprosessorikoneeseen, ks.

http://www.bigbruin.com/reviews05/seasonics12/

Muunmerkkinen vastaavat arvot omaava tehonlähde on yhtä hyvä veikkaus, jos ei ole saatavissa käyttökokemuksia. Oikein kovaan koneeseen kannattanee varata hiukan enemmän virtaa toiseen +12 V ulostuloon, mutta muut arvot ovat aika hyvät. Prosessorin jäähdytys on suurin ongelma. Yli 100 W sähköä kuluttaville prosessoreille kannattaa harkita jopa vesijäähdytystä. Kriittinen kohta on prosessorin ja jäähdytyselementin raja. Tämän kohdan lämmönsiirtokyky vaikuttaa prosessorin kestävyyteen.

 

Mielenkiintoista, mutta paras ratkaisu lienee se, että hankkii riittävän tehokkaan ja 2 +12 voltin linjaa omaavan powerin...

Viimeksi mainittiin kai Seasonicin 430 wattinen....onko se hyvä?

 

On vaikea sanoa minkään tehonlähteen hyvyydestä koekäyttämättä sitä. Oikeastaan sitä pitäisi käyttää korkeassa lämpötilassa (60 - 80 asteta) useita päiviä ja mitata useita ominaisuuksia.

Tärkeintä on se, että eri ulostulojen maksimi virranantokyvyt (I max out) ovat suuremmat kuin koneen vastaavan virran tarve. Prosessorien (CPU ja GPU) virrankulutus vaihtelee koko ajan, mikrosekuntien aikanakin. Kyky pitää jännite riittävän vakiona virran vaihdellessa nopeasti on seuraavaksi tärkein ominaisuus. Tällä vältetään omituiset koneen sekoamiset, jotka tosin useimmiten johtuvat ohjelmavirheistä. Sitten on hyötysuhde, eli lämpiäminen. Seuraavaksi tulee vaikeasti selvitettävä ominaisuus, eli kestävyys. Siinä pitäisi tutkia tehonlähteen osien mitoitusta ja laatua. Taakuaika antaa asiasta jonkinlaisen kuvan kestävyydestä jos se on useita vuosia. Viiden vuoden täydellinen vaihtotakuu olisi jo aika uskottava.

Mitoitusvirheitä sattuu. Yksi vanha esimerkki on aiemmn mainitsemani Apple II, uudempi on eräs kannettava, jossa oli alimitoitettu osa näytön yhteydessä. Tulos oli, että koneen näytöt menivär rikki vuoden - parin käytössä. Oikean osan hinta olisi ollut jotain centin luokkaa, joten virhe johtui koneen suunnittelijan kokemattomuudesta.

Tehonlähteen jännitteiden tarkkuus ei ole niin tärkeää, kunhan pysyvät +- 5 % sisällä. Mieluummin vähän yli nimellisen jännitteen kuin alle. Jännite siis täytyy mitata koneen toimiessa, mielellään erilisia ohjelmia käyttäen. Kätevintä olisi mitata jännite nopealla oskilloskoopilla, mutta tavallinen digitaaliyleismittari myös kelpaa. En erityisemmin luota BIOSin ilmoittamiin jännitearvoihin.

Joskus tehonlähteen vialta näyttävät häiriöt johtuvat liittimistä. PC:n teholiitäntöjen liittimet ovat suhteellisen heikkolaatuisia. Minulla oli kone, jossa levyn tehonsyöttöliitin piti irroittaa ja laittaa takaisin noin kerran kuukaudessa. Jos se oli paikalla pitempään, liittimen eri puolten väliin tuli oksidikerros joka esti sähkön kulun. Oksidikerros ei erotu mitenkään katsomalla, vain mittamalla. Olen nähnyt tapauksen, jossa täysin näkymätön oksidikerros alumiinissa eristi verkkojännitteen (230 V) kulun.

Jonkinlainen yleisvaikutelma on, etteivät jotkut hirmu kalliit tehonlähteet ole tavallisia parempia. Miulla on ollut käytössä "nimettömiä" kiinalaisia tehonlähteitä monia vuosia, muun muassa koko ajan käynnissä olevassa koneessa ja ne ovat toimineet ihan hyvin.

Asiasta toiseen ja vähän sivuun. Kannattaa varoa, ettei levymuistiin kohdistu kovia iskuja. Iskun ei tarvitse olla suurikaan, kunhan se on terävä, esimerkiksi kovan esineen osuminen koneen runkoon. Parasta olisi levymuistin kiinnittäminen pehmustetulla kiinnistysmekanismilla, joita joku kauppasi noin 40 euron hintaan. Samalla levyn ääni hiljenee.

 

Näin tietty on,mutta kukapa testaisi näitä virtalähteitä näin pitkään ja kunnolla? MIkrobitti olisi ehkä yksi...

Näin juuri eli ampeerit pitää olla suuremmat kuin koneen vaatimat kaikissa olosuhteissa...

Jännitteiden tasaisuus on yksi tärkeä ominaisuus,mitä ei yleensä halpismalleista löydy.Esimerkkinä voisin mainita nykyinen virtalähteeni Nexus ja edellinen Codegen;eroa on kuin yöllä ja päivällä...monilla on ollut suurempiakin vaikeuksia Codegenin kanssa-nehän ovat räjähtäneet ja palaneet vehkeissä,kun eivät kestä kuormitusta kuten eräässä rasitustestissä oli monilla halpismalleilla,että syttyivät palamaan ja silloin moni muukin osa on entinen...

Olen kuullut noista oksidi ongelmista,mutta eipä ole kohdalleni ainakaan sattunut...onko se vielä nykyemoissa/näyttiksissä jne näin,että sitä tapahtuu...?

Ovathan nuo herkkiä nuo kovalevyt;ainakin jos se juuri kirjoittaa tai lukee jotakin ,niin pieni tärähdys riittää...

 

Tomshardwarehan on tehnyt aika paljonkin testejä virtalähteistä. Löytyvät tuolta PCs & howto-osiosta. Tässä viimeisin; tekijöiden kriittisyydestä kertonee se,että BeQuietin poweri poksahti ja Antecinkin insinöörit lensivät paikalle, kun heidänkin poweri kohtasi ongelmia.

<a link>http://www.tomshardware.com/howto/200507111/index.html</a link>

 

Tomin (THG) testit ovat aika luotettavia ja taidolla tehtyjä. Seasonic sai hyvän arvioinnin isotehoisten (600 W) tehonlähteiden luokassa.

Yksi juttu, joka on toisaalta kätevä, mutta voi olla riesakin ovat irroitettavat liitäntäjohdot. Ongelma on se toinen, tavallaan turha liitin. 30 A virroille ja hyvin pienille jännitteille on vaikea valmistaa sopivaa liitintä kohtuulliseen hintaan. Itse asiassa 12 V käyttöön prosessorille on menty juuri tästä syystä. Pienessä jännitteessä (luokkaa 1.5 V) ei tarvita äitikortilla liittimiä ja tarvittava noin 100 W teho siirtyy paljon varmemmin 12 V jännitteellä (n. 8.3 A) kuin 1.5 V jännitteellä (n. 67.7 A).

Luin joitain Tomin juttuja, mutta en löytänyt niistä vaihtelevalla kuormalla tehtyjä testejä. Häiriöiden (ripple/noise) tasoja oli kyllä mitattu ja joillain häiriötaso oli niin suuri (yli 60 mV 3.3 V johdoissa), etten sellaista ostaisi. Nämä lukemat ovat hyviä laadun mittoja. Häiriöääntä ajatellen 120 mm puhallin on varmaan hiljaisempi kuin vastaavan ilmamäärän siirtävä 80 mm puhallin. En ole innostunut noista ilman puhallinta olevista malleista, koska koneessa pitää kuitenkin olla muita puhaltimia tai vesijäähdytys. Hyvä hyötysuhde on aina hyvä asia, koska osat lämpiävät vähemmän ja kestävät kauemmin.