Uusia kaiuttimia hommaamassa...

3.5mm->rca.

 

@Mannequin:

Ihan pakko kysyä, että tiedäthän nyt ostaneesi studiotarkkailumonitorit? Ei huono ratkaisu, mutta monelle voi tulla yllätyksenä ettei niillä ole ollenkaan sama käyttötarkoitus kuin hifi-kaiuttimella. Siinä missä perus kotihifi koittaa kuullostaa mahdollisimman miellyttävältä, on studiomonitori ääneltään mahdollisimman tarkka ja vääristämätön. Tämän huomaa myös bassopuolella, jossa ei ole tarkoitus liioitella. Tuollaisten kaiuttimien kanssa subi hankitaan yleensä siksi, että pääkaiuttimet eivät toista tarpeeksi alas, ei silki että "halutaan bassoa lisää".
Itse nautin nimenomaan tästä luonnollisesta äänestä, ja hieman harrasteetkin siihen velvoittavat, mutta monia tämä "raakasoundi" ei välttämättä ilahduta.

 

Olen "hifi aloittelija" ja nimenomaan haluan kuunnella musiikkia kovaa ja puhtaasti. Osaan olla myös kriittinen näitten laitteitten suhteen ja loppujen lopuksi eipä sitä köyhän kannata ostaa paskaa. Menee vaan rahat hukkaan saatana.

Olen nyt VIELÄKIN miettinyt uudestaan tuon subbarin valinnan kanssa ja mukaan kilpaan tuli muuan Velodyne Impact 10. Tuo hinta ei olis paha (vähän päälle 300). Mitkä mietteet siitä?

Sitten seuraavaksi: kannattaisko nyt panostaa uuteen äänikorttiin kun tämmönen mahtipontinen tietsikkasetti on tullut hankittua? Kai sitä ny markkinoiden parhaimpien äänikorttien pitäs jotenki vaikuttaa? Kysymys kuuluukin, että miten paljon eroa on verrattuna ihan koneen mukana tulevaan kämäseen paskaan?

Jep ei muuta. Kiitokset kaikille tähän astisista vastauksista. Oli jo korkea aikakin avata omat silmät ja suuntautua laitteisiin jotka oikeasti voivat toistaa musiikkia.

 

Siis hifikajarit on suunniteltu kuulostamaan hyvältä ja studiomonitorit on suunniteltu kuulostamaan aidolta. Ostit ESI:n nEar05:set kajareiksi, mikä ei tarkoita todellakaan sitä, että nyt kaikki musiikki kuulostaa hyvältä. Nyt sinulla on kajarit, jotka mahdollisimman pitkälti toistavat musiikin sellaisena kuin se on. Jos musiikkia halutaan kuunnella kovaa ja puhtaasti, niin ehkä hifikajarit olisivat kuitenkin olleet parempi vaihtoehto.

Studiomonitorien soundi on hyvä jos biisi on hyvälaatuinen ja miksaus on tehty kuulostamaan hyvältä. Huonolaatuisella WMA-tiedostolla ollaan studiomonitorien kanssa kyllä todella kaukana puhtaasta soundista. Toisaalta kun ääni on vääristämätön, niin voisi ajatella, että kaikki musiikki kuulostaa periaatteessa tasavertaisen hyvältä, kun joissakin hifikajareissa voi olla niin, ettei tietyntyyppinen musiikki sovi ko. kajareille.

Haluaisin hifimielessäkin kyllä puollustaa tätä hankintaa muutamasta syystä (mitään perää?):

Esin kajareille tulee hintaa alle 200 euroa posteineen, kun hifikajareihin ja vahvistimeen saa laittaa varmasti melko lähelle 500 euroa saman tien. Vaikka pidän hyvän kuuloisesta soundista, niin tyydyn kyllä raakasoundiin, jos hintaero on tuollainen, sillä kyllähän raakasoundikin (yleensä) kuulostaa hyvältä.

Vääristämätön ääni on kyllä sinällään sitä oikeaa High Fidelityä, meinaan kaikki basson tai diskantin painotuksethan ovat tavallaan huijausta: elementtejä, joita biisissä ei oikeasti ole.

Jos musiikkia kuunnellaan koneelta, niin kajarit ovat luultavasti noin metrin päässä, jolloin lähikenttämonitorit suoriutuvat varmasti paremmin kuin hifipömpelit. Toki joku voi asetella myös hifikajarit tietokoneen pariksi, mutta minulle on jo pinttynyt sellainen "vahvari passiivikajareineen olohuoneeseen, aktiivikajarit tietokoneelle"-mielikuva.

Ehkä vähän uskaltaisin sanoa, että lähikenttämonitorit ovat turvallisemmat ostaa kuuntelematta, sillä lähikenttämonitoreissa voidaan tarkemmin oikeasti sanoa tavallaan kaiutiimen A olevan parempi kuin kaiuttimen B, sillä kaiutin A oikeasti toistaa äänen todenmukaisemmin. Tämä ei ole mielipidekysymys. Hifikajareissa paremmuus riippuu omista mielipiteistä ja mikä sitten kenenkin mielestä kuulostaa hyvältä. On paha ostaa hifikajareita kenenkään suosituksesta, kun mikään suure ei mittaa sitä, kuulostaako musiikki miellyttävältä. Onkin sitten eri juttu tykkääkö sitten siitä todenmukaisesta äänestäkään, vai kuuntelisiko mielummin jotain muuta.

Itse ehkä hankkisin jonkin keskitasoisen äänikortin, vaikkapa Creative X-Fi Xtreme Gamerin, ettei tarvitse kuunnella integroidun särinöitä ja että saa soundiin lisää eloa.

Edit: lisäystä

 

Juu, Xtremegamerin hinta on vissiin noussut, mutta Xtrememusic on nyt jossain tuolla 65-70 euron tienoilla. Halvemmallakin tietysti saa ja itse meinasin ehkä ostaa vain Creativen Soundblaster Audigy SE:n, 25 euron hintainen.

Niin ja tämähän on ikuisuuskysymys, mutta luultavasti suurta eroa et huomaisi vaikka käyttäisitkin 256kbps mp3-tiedostoja, tai jos mahdollista niin 256kbps ogg-tiedostoja.

 

Itse tein sokkotestin kaverin kanssa, 20biisin 192kbps mp3 .vs. flac ja sain oikein veikattua 55%. Tämä on todella "heikko" tulos, koska kahdesta vaihtoehdosta 50% pitäisi tulla jo pelkästään arvaamalla. Äänentoistona x-fi xtremegamer + logitech x230.

Tulin tulokseen, ettei ainakaan erillisen äänikortin kanssa flaceistä ole mitään apuja. Turhaan kuluttelee kovolla tilaa ja vie enemmän aikaa ladata.

 

Tuo nyt ei kyllä vielä kerro mitään, että onko erojen huomaaminen sinun tapauksessasi näiden formaattien välillä mahdollista. Noilla kajareilla on suht varmaa, ettei eroa ole mahdollista huomata... täytyisi olla kunnon hifikajarit tai ehkä mielummin erittäin hyvät kuulokkeet. Jos eroja löytää, niin on vielä mahdollisesti paha sanoa johtuuko ero siitä, että biisi on pakattu, vai toisaalta nimenomaan siitä, että biisi on häviötön. Tarkoitan, kun etsitään eroja kuuntelemalla, niin voidaan etsiä esim. jotain tajuttoman pieniä särähdyksia, joita pakattuihin biiseihin esim. minulla saattaa muutama tulla (vaikkapa 192kbps.) Toisaalta taas nämä särähdykset voisivat periaatteessa tulla kun biisiä on äänitetty ja nämä sitten katoaisivat pakkauksessa. Näinollen on hieman vaikea tuostakaan tietää onko biisi pakattu vai ei. Jos verrataan 320kbps mp3:sia ja flaceja keskenää, niin en itse millään usko, että biisi kuulostaa _normaalikuuloisen_ ihmisen korvaan niin paljon paremmalta, tai soundi isommalta, että tiedostot voisi erottaa toisistaan.

Ilmeisesti on kuitenkin niinkin, ettei biisin pakkaaminen häviölliseen muotoon ole niin yksinkertainen prosessi, etteikö siinä voisi tulla virheitä. Itsellä ainakin tulee Linuxilla - kuten sanottu - toisinaan biisiin jotain ärsyttäviä säräyksiä kun se pakataan. Jos taas biisi pidetään häviöttömänä, niin muuntoprosessissa on tavallaan käsittääkseni vähemmän sudenkuoppia ja näin biisi pysyy ns. ehjänä. Jopa 128kbps-tiedosto voi kuulostaa suht hyvältä ja säröttömältä (soundi vaan ei ole niin iso tai tarkka), jos se on hyvin pakattu, toisaalta 128kbps-biisit ovat hyvin monesti kunnon äänentoistovälineillä täysin kuuntelukelvottomia. Tämä riippuu nimenomaan, miten biisi on levyltä ripattu ja näin.

 

Jospa sitä skippais nämä creativen romppeet ja ostais hifikortin?

http://www.thomann.de/fi/esi_juliat.htm

Olisko tuossa riittävä?

 

Jos hifistellä tahtoo, niin kannattaa mieluummin ostaa ulkoinen USB-äänikortti. Tällöin äänikortti ei ota häiriöääniä ja muita sähkösurinoita kopan sisältä ja äänenvoimakkuuksien tasojen säätö onnistuu helposti pöydälle sijoitettavasta laatikosta.

http://www.thomann.de/fi/m-audio_fast_track_usb.htm Tuossa olisi hyvä vaihtoehto, kunhan vain ostaa sopivat kaapelit tai adapterit, että saa äänikortin RCA-lähdöistä äänen kaiuttimiin.

 

Subbarista vielä sen verran, että tuli hommattua Velodyne Impact 10. En oo vielä ehtiny kuunnella kunnolla (kotvasen ehdin kaupassa huudattaa), mutta vahva tunne persuksissa on, että kunnon peli tuli ostettua. Äänikortti on seuraava askel, saas nähä mikä merkki/malli/hinta...

Nonii nyt oon päässy jo kotonakin huudattaa, ihan nappivalinta oli mielestäni. Soi todella napakasti!