1. Tämä sivusto käyttää keksejä (cookie). Jatkamalla sivuston käyttämistä hyväksyt keksien käyttämisen. Lue lisää.

tietokone maadoittamattomassa pistorasiassa

Viestiketju PC:n rautaan liittyvä keskustelu -osiossa. Ketjun avasi viltter 22.06.2006.

  1. FORWARD

    FORWARD Active member

    Liittynyt:
    11.02.2005
    Viestejä:
    3,670
    Kiitokset:
    18
    Pisteet:
    68
    "Hanki huumorintaju?
    Mene jonnekkin vitsisaitille, "stand up koomikko" sivuille kirjoittamaan jos teknisistä laitteista neuvoja et pysty antamaan vaan vitsailet vaan.
    ;)-merkillä on varustettu 'Takuut ei mene' lause tai oikeammin 'toisesta ei ole tietoa', se ei ole vakavasti otettava.
    Ilmeisesti kerrot että koko nimimerkkisi ei ole vakavasti otettava."

    Niin juuri, hanki huumorintaju, ZZ Topelius!! Jos ottaa noin koville täällä oleminen, niin voivoi. Onko noin vaikeata ottaa selvää, mitkä ovat Suomen kantaverkon jännitteet vai etkö googlea osaa käyttää? Vai lukeako et osaa? Ja näyttää olevan käsityskyvyssä vikaa, kun et ymmärrä, mihin viestiketjuun olet vastaamassa. Outoa on. Kehottaisin kysymään lääkäriltä neuvoa,sillä vielä on toivoa.

    Mutta itse en enää vastaile tähän. Joten ole hyvä ja jatka verbaalista tappelua vaikka itsesi kanssa. Farewell.

     
  2.  
  3. BforeDusk

    BforeDusk Senior member

    Liittynyt:
    15.09.2006
    Viestejä:
    6,570
    Kiitokset:
    7
    Pisteet:
    118
    Voi voi. On se nyt tärkeetä ettei kantaverkon jännitettä valehtele vahoilla tiedoilla 10% isommaksi. Lukema joka vois olla typo-virhe.
    Koko jännite asia oli viestissä , jossa kerroin tehohäviöiden takia käytettään suurjänniteittä siirossa eikä sitä seinästä tulevaa 230V.
    230V rinnalla 400kV tai 440kV, 'no big deal' (kuten sä ilmeisesti enkuksi asiat paremmin tajuat).
    (Ja seinästäkin tuli aikanaan 220V. Niin ne vaan sähkölaitokset muuttelee jänitteitä, jopa kuluttajalle tulevaa, jonka omat laitteet on entisiä jännitekestoltaan yms.).

    "käsityskyvyssä vikaa, kun et ymmärrä, mihin viestiketjuun" ?
    Tietokone maadoittamattomassa pistorasiassa.
    Niin kantaverkot yms. sähkönsiirto ei siihen kuulu. (Jaksat kuitenkin 10% virheestä jankuttaa, jolla asiayhteydessä ei ollut merkitystä.)
    Vielä vähemmän ukkosenjohdattimet, josta jaksoit sivukaupalla kysellä.

    p.s. enhän mä ole mistään kantaverkosta sanonut 440kV, vaan lähtee sähkölitokselta. Jota kuittasit ettet tiedä mikä on litos.
     
  4. Mushinico

    Mushinico Active member

    Liittynyt:
    15.12.2005
    Viestejä:
    1,032
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    66
    "sähkölaitoksilta" ei lähde 400kV eikä 440kV. Jos sähkölaitoksella tarkoitat voimalaitoksia niin niistä lähtee yleensä samalla "tontilla" olevaan sähköasemaan (esim 110kV) noin 6-25kV syöttö. Se muunnetaan sitten tehomuuntajalla verkkotasoon.

    Nykyään on energiayhtiö, esim Helsingin Energia. Tämä tuottaa ja myy sähköenergiaa. Sitten on jakeluverkkoyhtiöt kuten Helsingin Energian sähköverkko. Jakeluverkkoyhtiöt vastaan sähkön siirrosta. JV-yhtiö omistaa sähköasemat ja muuntamoita. Sähköasema = asema jossa on tehomuuntajat ja kytkinkentät/huoneet.
    Kyllä, niissä on myös rautasydän, joka koostuu kolmesta pylväästä ja jokaisessa kaksi käämitystä, ensiö ja toisio.
    Muuntajat sirisevät, koska rautasydän elää (värisee) sisällä tehon taajuudella (100Hz). Eli kaksi tehollisjaksoa yhden sinijakson aikana ja siitä muuntajan 100Hz taajuinen (huom ei 50Hz) mörinä-ääni.
     
    Viimeksi muokattu: 31.08.2009
  5. FORWARD

    FORWARD Active member

    Liittynyt:
    11.02.2005
    Viestejä:
    3,670
    Kiitokset:
    18
    Pisteet:
    68
    Ajattelin,että unohdan koko ketjun, mutta ihmeitä tapahtuu...

    "Niin kantaverkot yms. sähkönsiirto ei siihen kuulu."

    Maadoitetut pistorasiat ovat MAADOITETTUJA ja kas niin on verkkokin pääosin, joten kuuluu. Ja pistorasiat kaiketi ovat yhteydessä sähköverkkoon. Ja niistä tulee sähköä. Ja salamat ovat sähköä ja ukkosenjohdin on johdin tai vaijeri, jossa voi kulkea sähkö.

    "6-25kV syöttö"

    Niinkin pieni? Tiesin vain,että voimalaitoksilta lähtee pienenä jännite ja siinä ulkopuolella on sähköasema, joka muuntaa sen isommaksi. Onko tuossa joku syy, miksi ei isompana voida tuottaa generaattorilla sähköä suoraan?
     
    Viimeksi muokattu: 01.09.2009
  6. Mushinico

    Mushinico Active member

    Liittynyt:
    15.12.2005
    Viestejä:
    1,032
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    66
    Lienee varmaankin eristeiden takia. Jos generaattorin jännite olisi suuri, niin eristykseltä vaadittaisiin enemmän. Ja kokokin olisi oltava suurempi.
     
  7. FORWARD

    FORWARD Active member

    Liittynyt:
    11.02.2005
    Viestejä:
    3,670
    Kiitokset:
    18
    Pisteet:
    68
    Ymmärretty. Tuottaisiko generaattori tasasähköä suoraan vai tasasuunnattaisiinko se voimalan ulkopuolella olevassa sähköasemassa tai vastaavassa, jos siirryttäisiin tasasähköön Suomessa? Eikö ole niin,että ei ainakaan nykyiset generaattorit pysty siihen?

    Täytyykö kaikkien liittyä myös alueverkkooon? Eikö ole niin,että ei täydy?
     
  8. Mushinico

    Mushinico Active member

    Liittynyt:
    15.12.2005
    Viestejä:
    1,032
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    66
    Kyllä tasasuuntaus tapahtuisi generaattorin jälkeen sähköasemalla (voimalan).

    On olemassa vieläkin DC koneita (Kone=moottori tai generaattori), mutta niistä ollaan pikkuhiljaa päästy eroon. Eivät ole nyky AC moottoreielle verrattuna kilpailukykyisiä.

    Jos tarkoitat, että tuleeko kaikkien voimaloiden liittyä alueverkkoon, niin täytyy ja jos taas tarkoitat kuluttajia, niin samoin.
     
  9. FORWARD

    FORWARD Active member

    Liittynyt:
    11.02.2005
    Viestejä:
    3,670
    Kiitokset:
    18
    Pisteet:
    68
    Selvä.

    Eikös voimalaitokselta(siis teollisuuden mittakaavan) liitytä vain kantaverkkoon? Eli siis generaattori->sähköasema->kantaverkko? Ja vasta uuden sähköaseman jälkeen eli siis kantaverkko->sähköasema->alueverkko ollaan siis alueverkossa?

    LAINAUS: "Jakeluverkot voivat käyttää kantaverkkoa alueverkon kautta tai liittyä suoraan kantaverkkoon."

    "Kodit saavat sähkönsä jakeluverkoista, teollisuus, kauppa, palvelut ja maatalous taas tapauksesta riippuen joko jakelu-, alue- tai kantaverkosta." Tämä siis on pötyä?

    "http://www.energia.fi/fi/sahko/sahkoverkko/rakenne"
     
    Viimeksi muokattu: 03.09.2009
  10. Mushinico

    Mushinico Active member

    Liittynyt:
    15.12.2005
    Viestejä:
    1,032
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    66
    Voimalaitokset riippuen niiden sijainnista ja tehosta voivat liittyä suoraan kantaverkkoonkin, mutta usein ne ovat liittyneenä alueverkkoon. Ydinvoimalat ovat kylläkin suoraan kantaverkossa. Tosin voimalat voivat olla liittyneenä kumpaankin.

    raskasteollisuus liittyy yleensä alueverkkoon ja muut jakeluverkkoon.
     
    Viimeksi muokattu: 03.09.2009
  11. FORWARD

    FORWARD Active member

    Liittynyt:
    11.02.2005
    Viestejä:
    3,670
    Kiitokset:
    18
    Pisteet:
    68
    Selvä. Helsingin Energian voimalaitokset ovat siis liittyneinä alueverkkoon?Miksi sitten muut voimalaitokset ovat alueverkkoon ja ydinvoimalat kantaverkkoon liittyneinä? Onhan vaikkapa Inkoo ja Meri-Pori hyvinkin tehokkaita voimalaitoksia, mutta nekin ovat siis alueverkoon liitettyjä? Vai ovatko? Miksi sijainti vaikuttaa tuohon asiaan? Eikö vaikkapa Helsingin alueella ole kantaverkkoa lainkaan?
     
    Viimeksi muokattu: 05.09.2009
  12. BforeDusk

    BforeDusk Senior member

    Liittynyt:
    15.09.2006
    Viestejä:
    6,570
    Kiitokset:
    7
    Pisteet:
    118
    Maadoitetut pistorasiat tosiaan ovat maadoitettuja ja maadoittamattomat rasiat EIVÄT OLE maadoitettuja.

    Ukkosen jodattimessa voi kulkea sähköä. Hiuksia kammatessa voi syntyä sähköä. Ne eivät kuitenkaan kuulu eikä liity eikä kytkeydy mitenkään sähköverkkoon.
    Salama voi suoraan lyödä sähköjohtoihin ja kytkeytyä siten verkkoon, mutta silloinhan se ukkosenjohdatin on ollut väärässä paikassa, puuttunut.

    Voi sitä toisten viestien yksittäisistä sanoista alkaa väntämään vaikka mitä.
    Sanoin mitkä aiheet eivät kuulu tämän ketjun aiheeseen.

    Mikä siinä on vaikeeta ymmärtää?

    Jos haluaa tulkita että sähkö on sähköä ja maadoitus maadoitusta, riippumatta missä se on, niin voi tässä alkaa keskustelmaan hiustenhoitoaineista, millä parhaiten saa ne hiukset pysymään sähköttöminä.

    Ylijännitesuojan toimivuudesta maadoittamattomassa rasiassa on ketjun aloitus. Ja otsikko laajentaa PC:n häiriö toimnnan ko. rasiassa samaan.
    Ketjun sivulla 5 on viimetteiksi ollut tosta puhe. Ukkosen jodattimista (= suojaa rakennuksen, samalla vähentää sähköjohtoihin lyömisen.) ja sähköverkon ties mistä ihmettelystä on sen jälkeen offtopicia.
    Jos kerran kaikki pistorasiat kytkeytyy sähköverkkoon, niin miten vois olla?
    Täytyykö kaikkien liittyä myös alueverkkooon? Eikö ole niin,että ei täydy?
    Sähköisin kytkennöin kaikki on siellä kimpassa mahdollisesti.

    Ympäristöpennisähkö maksaa 1,68 €/kk enemmän kuin "normaalisähkö". Maksu veloitetaan perusmaksuna sähkölaskusi yhteydessä.
    Helsingin Energian Ympäristöpennisähköä tuotetaan kahdella tavalla: Helsingin Vanhankaupunginkosken museovesivoimalassa ja Meri-Porin sekä Raahen Hyötytuulipuistoissa. Voit itse valita, tahdotko vesi- vai tuulivoimalla tuotettua sähköä.

    Osta tuota ja valitse mitä vaan, niin luuletko että on mitenkään mahdollista säätää niin, että vain ko. voimaloiden liikkeelle panemat elektronit, se sähkö sun pistorasioista käyttöön tulis. Tai edes takeita että ainokaan sieltä lähtenyt elektroni sulle tulisi.

    Oma ketjun vois noista sähöverkoista ja ukkosen johdattimista tehdä.
    Siihen liittyen, saisko ketjun aloitusaiheisiin ja otsikkoon? Ketjun otsikko kun viittaa ongelmiin tietsikalla, jos ei ole maadoitettu rasia.

    Maadoitetun rasian ne ylijännitesuojat tarvii toimiakseen kunnolla. Osa ainakin.

    UPS:esita en rakennetta tiedä. Teknisesti mitoittamalla tasasuuntaus komponentit vaikka kestämään jatkuvaa 1000V jännitettä, niin kaikki verkon ylijännitteet vaan humauttais hetkellisesti akkulatinkia isommaks, ilman ongelmaa.
    Kuis se eristevika ja jännite PCn rungossa?
    Akussa on + ja -, se vaihe ja nolla muodostuu, niin lähtöpuolelle laittaa suojamaa kiinni nollaan, vastaa rasiassa maadoitusta. Seinätaulun sulake ei siinä pala.
    Sen akusta otettavan virran rajoittamiseksi (ennenkuin ensiopuoli ottaa ylivirtaa), elektronikka katkaisemaan lähtöjännite heti kun oikosulku lähdössä tapahtuu. Sillä ne sähköiskut on eliminoitu.
    Ja näin PC:n powerin häiriönpoistokonkat saisi sen pisteensä, eikä kotelossa lilluisi se 115V.
    Ja merkkivalo kertomaan, että 'Sun laite on oikarissa. Eristevika.'
     
    Viimeksi muokattu: 06.09.2009
  13. Mushinico

    Mushinico Active member

    Liittynyt:
    15.12.2005
    Viestejä:
    1,032
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    66
    On kyllä sen verran huuhaata, että taidan jättää väliin...
     
  14. Mushinico

    Mushinico Active member

    Liittynyt:
    15.12.2005
    Viestejä:
    1,032
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    66

    edit: jahs, ja vielä menin tuplapostaileen...
     
    Viimeksi muokattu: 06.09.2009
  15. wipe2000

    wipe2000 Senior member

    Liittynyt:
    05.08.2002
    Viestejä:
    6,109
    Kiitokset:
    5
    Pisteet:
    118
    Olet oikeassa, että aiheesta on lipsuttu luvattoman pitkälle, mutta ukkonen ja ylijännitesuojaus kyllä liittyvät melko läheisesti toisiinsa. Hiusten kampaamisen sähköllä voi rikkoa muistipiirejä tai prossun, mutta se ei tosiaan liity verkkosähkön ylijännitteisiin, joten jätetään hoitoainevinkit muille palstoille.

    Jos talon ukkosenjohdattimeen iskevä salamanisku nostaa hetkellisesti koko talon maan jännitetason muutamaan tuhanteen volttiin (ns. takaisku), voisi kyllä tulkita sen kytketyvän edes jotenkin sähköverkkoon, ainakin paikallisesti.

    Näin silti tapahtuu ja ilmeisesti vielä melko useinkin, salama on käsittääkseni merkittävin tietokoneelle vaarallisten ylijännitteiden aiheuttaja. Eli juuri niiltä tietokone halutaan ylijännitesuojalla suojata. Maalla ylijännitesuojaa parempi suoja voi olla ukkosjohdin, jos vain yhden ainoan suojaustavan valitsee.

    Lähelle iskevän salaman jännitepiikki verkossa voi olla paljon suurempikin, eli ei taida riittää ratkaisuksi? Toinen mitoitusperuste saattaisi olla tasasuuntauskomponenttiin jäävä energia, eli käytännössä virrankesto.
    Suurjännite vaan voi valitettavasti hypätä mieluummin jonkin ihan muun osan läpi kuin kulkea tasasuuntaajan läpi akkuun.

    Silloin UPSin perässä olevan laitteen kuori on eri potentiaalissa kuin esim. lähellä oleva sähköpatteri tai muiden maadoitettujen laitteiden kuori. Nopeasti ajatellen kuulostaa huonolta. Pitänee pohtia tuota tarkemmin.

    Oikosulku mihin ja millä virralla? Minkä ensiö?
    Tarkoitatko tässä vikavirtasuojan kaltaista toimintaa, niitähän juuri käytetään kaikissa uusissa asennuksissa suojaamaan ihmistä sähköiskun tappavuudelta? Mutta mikäs UPS se olisi, jos sähköt katkeaisivat aina vian sattuessa?

    (edit: typo)
     
    Viimeksi muokattu: 07.09.2009
  16. FORWARD

    FORWARD Active member

    Liittynyt:
    11.02.2005
    Viestejä:
    3,670
    Kiitokset:
    18
    Pisteet:
    68
    Tässä tämän ketjun aloitus ja jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä, että ollaanko OT ja miten OT: "Eli onko suuri ylijännitevaara jos kone on maadoittamattomassa pistorasiassa? Pitäis vetää jatkojohdoilla alakerrasta maadotettu mutta oon katellu myös nuita ylijännitesuojia mutta melkeen kaikissa lukee että vaatii maadotetun pistorasian. löytyykö nuita maadottamattomiin? ja mihin hintaan?"

    Ylijännite, vaara, sähkö, maadoitus, pistorasiat, jatkojohto, ylijännitesuoja, maadoittamaton pistorasia. Miten kaukana ollaan sähköverkosta muuntajineen yms ja maadoituksesta verkossa? En tiedä, mutta eiköhän nuo mainiot modet täällä osaa tämän homman; sehän ei meille addikteille kuulu.

    @BforeDusk"Salama voi suoraan lyödä sähköjohtoihin ja kytkeytyä siten verkkoon, mutta silloinhan se ukkosenjohdatin on ollut väärässä paikassa, puuttunut."

    Tavallaan ei. Sillä- UKKOSENJOHDATIN kaiketi on vain se kiinteistöissä ja maassa oleva vehje, mutta sähköverkossa on vain maadoituksia. Kuten tuossa vieressä olevassa pylväässä tai muuntajassa on vaijeri, joka menee maahan ja se maadoittaa ja tukee samanaikaisesti pylvästä ja tuota muuntajaa, jossa toki on myös ns haruksia, jotka eivät maadoita. Kuten olen jo kertonut. Ukkosenjohdatinta ei kaiketi edes kytketä verkkoon eli vaikkapa sähköpääkeskukseen, vaan kattoon ja talon ympärille sekä sitten maahan.

    @BforeDusk:"Jos kerran kaikki pistorasiat kytkeytyy sähköverkkoon, niin miten vois olla?

    Ei voi muuten ollakaan, vaan kaikki olemme verkossa kaiken aikaa(ellei ole sitten jotakin huolto- tai korjaustöitä) eli siis normitilanteessa tuotannosta vastaavat voimalat(+ulkomailta tulevat kaapelit), sähköasemat, kytkinasemat,muuntamot, muuntajat, avojohdot, maakaapelit, sähköpääkeskukset, kiinteistöjen sisäiset johdot, pistorasiat, katkaisimet ja erilaiset verkon kuormat, kuten UPS:it, tämä tietokone(ja toinen myöskin) tai vaikkapa valokaariuunit. Ja näin sähköverkko on kokonaisuus, jota ei voi jakaa osiinsa, kivuttomasti ainakaan. Emme voi saada sähköämme vaikkapa vain tuulivoimaloista. Ja näin ympäristösähkö on huuhaata, jota ei voida tuottaa MEILLE, koska MEITÄ ei verkossa olekaan. TAVALLAAN. Koskapa jokin voimala ei "näe" meitä ja ei voi "ohjata" sähköä meille.

    "Oma ketjun vois noista sähöverkoista ja ukkosen johdattimista tehdä."

    Hyvä idea, mutta se pitäisi laittaa jonnekin muualle kuin tänne PC-rauta puolelle.

    @Mushinico:"On kyllä sen verran huuhaata, että taidan jättää väliin..."

    Skeptikkoja paikalla? Hyvä!! Täällä myös yksi.:)

    @wipe2000: "Mutta mikäs UPS se olisi, jos sähköt katkeaisivat aina vian sattuessa?"

    Vähän huono kait olisi...;)
     
    Viimeksi muokattu: 07.09.2009
  17. BforeDusk

    BforeDusk Senior member

    Liittynyt:
    15.09.2006
    Viestejä:
    6,570
    Kiitokset:
    7
    Pisteet:
    118
    Ukkonen aiheuttaa ylijänniteitä, kyllä.
    Sähkölaitokset, jakeluverkko jne. puskee kanssa ylijänniteitä vähän väliä. (Raskas teollisuus, kone pajat, järeät sähkömoottorit vaikka vaan hissi, sun "sähkö naapureina", niin varmaan yleisempää se "likainen sähkö".)
    Kuten myös lyhyitä sähkökatkoksia, joissa hehkulamppu hetkeksi vain himmenee, silmänräpäyksen verran. Powerin konkista riippuu boottako kone noista. Ja nää on niitä joilla kantapään kautta varmaan jokainen vasta oppii välitalletusten tärkeyden töissään.

    Ton sortin ylijänniteistä puhuin, jotka voi olla salamankin aiheuttamia kaukana, ei oman mökin viereen iskiessä.
    Siitä noin esimerkiksi ton 1000V jännitekesto UPSin komponetteihin laitoin.
    Nopea ja karkea esimerkki vaan tähän. 1000V yhden puolijakson ajan on iso ja pitkä ylijännitepiikki. Se on kuitenkin vain 3% enemmän energiaa sekunnin aikana. Moni laite ei oo moksiskaan tuosta tehon lisäyksestä, energiasta. Ei sula metallit. Mutta jännitekesto vaikkapa eristeelle muuntajassa tai ylijännitepuolijohteelle tms. voi kuitenkin olla kohtalokas, ihan vaan volttilukeman takia. Heti, lyhyemmälläkin kestolla
    (Mähän sanoin etten tunne upsien rakennetta.)

    Toi "maadoitus rasiassa" upsin lähtöpuolella (= se mihin se pc kytketään) estäisi sen powerin häirökonkkien värinän. (Ehkä, en oo testannut.)
    Oikosulku siellä lähtöpuolella. Vaikka eristevika maadoitetussa laitteessa, jos siinä upsin lähdössä on "maadoitus rasiassa".
    Ensiö on sen upsin ottopuoli, se millä se kytkeytyy seinän pistorasiaan, jakeluverkkoon. Se mitä sähköä se on ennenkuin (alennetaan) tasasuunnataan ja ladataan akkuun.
    Onkos se sitten hyvä ups, joka vikatilanteessa (siellä upsin anto puolella) jatkaa sitä 230V sähkön syöttöä akusta, niin että humina käy?

    Toi oli ihan ajatus, että ups voisi toimia maadoittamattomassa rasiassa ja hoitaa näennäisen maadoituksen laitteille.
    PC kun voi käyttäytyä tosi oudosti, jos se rasia ei oo maadoitettu. Se kotelo ei oo nollapotentiaalissa. Tjms.
    Kokemusta on. Ja vikaa tuli haettua kauan ja vääristä paikoista.

    Eikös se upsien osalta ollut, että niiden valmistajat korvaavat hajonneet laitteet, jos salamaniskun ylijännitteet läpi pääsee? Kai niissä osissa silloin on volttikestoakin riittävästi. Paljonko, en tiedä.
    Kuinka voi ihan huoleti oikosulkea nollan ja suojamaan kunnolla rakennetussa maadoitetussa pistorasiassa? Koska ne on samassa potentiaalissa. Aina.
    Samahan se tossa ups virityksessä "maadoitus rasiassa", laiterunko on sen akkulähdön nolla potentiaalissa. Eihän sitä niin hullusti saa tehdä että tuleva, verkon nolla olis akun takan olevan nollan kanssa ihan eri potentiaalissa. Jos seinän sähkön nollan potentiaali muuttuu, niin sama muutos siellä akuna takana = ei jännite eroa.

    Olihan jossain sähkölabroissa suojaerotusmuuntja, vai mikä sen nimi oli. Joka jotenkin eroti se valtakunnanverkon sähkön niin, että sen nolla tai vaihe, siihen voi vapaasti koskea, ilman että mihinkään muualle huoneessa koskemalla olisi sähköisku syntynyt. Jännite-ero löytyi vain nollan ja vaiheen välillä.
    Mutta tää saatto olla joku ihan oma tekniikkansa.

    Lämpöpatterit ja vesijohtoputket, ne voi olla eri potentiaalissa kuin verkon nolla. Ero ei oo yleensä iso. En oo kuullut koskaan kenenkään kuolleen patterin ja nollajohtimen aiheuttamaan sähköiskuun. Kai sekin on mahdollista
    Emmä kaikkia (kuolin) tapauksia oo kuullu tai lukenut.

    'Hyvä idea, mutta se pitäisi laittaa jonnekin muualle kuin tänne PC-rauta puolelle.'

    Eiks se oo aika selviö että pc rautaan liittymättömät keskustelut ei tule tänne.

    Mun puolesta saatte vapaasti keskustella mistä huvittaa.
     
    Viimeksi muokattu: 07.09.2009
  18. Sumu_

    Sumu_ Member

    Liittynyt:
    03.09.2009
    Viestejä:
    91
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    16
    Kui paljon voi yhteen pistorasiaan kytkeä sähkölaitteita?

    Mietin ku vedin jatkoroikan tietokonehuoneeseen toisesta huoneesta, että kuinka voiko siihe laittaa kuinka monta laitetta.
     
  19. Mushinico

    Mushinico Active member

    Liittynyt:
    15.12.2005
    Viestejä:
    1,032
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    66
    Karkeasti voit arvioida näin: U*I eli jännite*virta ts. esim jos sinulla on 10A sulake niin 230V*10A= 2300W.

    edit: huomioitava, että useita pistorasioita voi olla samassa ryhmässä, eli saman sulakkeen alla. Sulake tosin kestää ylikuormaa, mutta ei ole suositeltavaa.
     
    Viimeksi muokattu: 08.09.2009
  20. FORWARD

    FORWARD Active member

    Liittynyt:
    11.02.2005
    Viestejä:
    3,670
    Kiitokset:
    18
    Pisteet:
    68
    "Eikös se upsien osalta ollut, että niiden valmistajat korvaavat hajonneet laitteet, jos salamaniskun ylijännitteet läpi pääsee? Kai niissä osissa silloin on volttikestoakin riittävästi. Paljonko, en tiedä."

    On se näin. Ja luulisi,että eivät sellaista riskiä ottaisi,että laitteensa eivät kestä ja samalla estä ylijännitteitä pääsemästä UPS:sta eteenpäin. Tulisi kalliiksi sellainen.


    "edit: huomioitava, että useita pistorasioita voi olla samassa ryhmässä, eli saman sulakkeen alla. Sulake tosin kestää ylikuormaa, mutta ei ole suositeltavaa."

    Miksi näin tehdään? Onko sähköpääkeskuksen koko niin pieni,että on pakko laittaa useita rasioita samaan ryhmään vai ajatellaanko vain,että 2300 W on niin paljon,että ei ole väliä? Eikö silloin olisi kätevää, jos pistorasioissa olisi tuo teho merkittynä?
     
    Viimeksi muokattu: 08.09.2009
  21. PeteTK

    PeteTK Active member

    Liittynyt:
    20.06.2004
    Viestejä:
    3,061
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    66
    Turhia kustannuksia jos jokaiselle pistorasialle olisi omat sulakkeet.
    Miksi teho pitäisi merkitä pistorasiaan kun sen näkee sulakkeestakin?
    2300w riittää helposti normaaliin käyttöön.
     

Jaa tämä sivu