tietokone maadoittamattomassa pistorasiassa

Juurikin näin, että energia mikä puuhun iskee on niin suuri, että se saa puun sisällä muodostettua niin suuren lämmön joka taas nostaa suuresti painetta niin, että puu suorastaan räjähtää.

Edit: olipas oudosti muodostettu lause...

 

Ei vaan vesi kiehuu ja muodostaa höyrynpaineen. Ihan eri luokan tehoja kuin metallin sulatus tai höyrystys.
Jos se salama muodostaa puuainekseen niin suuren lämmön, että alkaa nesteet kiehua, niin se palaa se puu.

Kai sä teidät että paperikupissakin voi keittää vettä kynttilän päällä?

Laitappa sähköjohdon päät vesilasiin, niin saat teevettä. Eikä se sun sulake pala.
Makkaran grillauskin onnistuu suorasähköllä.

 

Siis juurihan tuota tarkoitin!? En puhunut mistään metallin sulatuksesta vaan esimerkki oli nimenomaan puuhun iskemisestä. Ja jos neste kiehuu 100 asteessa niin puu ei todellakaan pala vielä tuolla lämmöllä. Kun salama iskee puuhun se palaa osittain mutta paine jolla puu osittein "räjähtää" saa sen sammumaan.

Tavallinen tulppasulake kestää sen verran paljon ylivirtaa ja kuormaa että sillä voi ohmimakkaraa tehdäkin. Johdonsuojakatkaisijoilla ei. Ja mikä on "suorasähkö"? Ei ainakaan mitään sähkötekniikkaan kuuluvaa sanastoa.

 

heheh...sähköalan ammattilaiset eivät ymmärrä enää toisiaan. Siis- kun vesi kiehuu, niin siinä on höyrynpainetta, joka on= niin suuri lämpö joka taas nostaa suuresti painetta niin, että puu suorastaan räjähtää. Näin kait tarkoititte kumpikin?

 

Tämä eksyy jo niin kauas aiheesta, että nolottaa jatkaa...

Mutta siis, ukkosenjohdattimen kaapelin pitäisi käsittääkseni olla väihntään 10 mm2 (neliömilliä, jatkossa neliö) kuparia, mieluummin 2x 10 neliötä tai vielä paksumpaa johtoa, jotta määräykset täyttyvät. (En nyt pääse helposti tarkistamaan kirjasta, kun olen remontin takia pakannut kirjat laatikoihin.)
"Tavallinen" jatkojohto on 0.75 - 2.5 mm2 kaapelia. UPS-laitteen sisällä verkkosähkön johdotus voi olla vaikka vain 0.5 neliön kaapelia.

En kai sentään sanonut, että kaapeli varmastikin höyrystyy, vaan että ukkosen energia riittäisi jopa höyrystämään (sublimoimaan) ohuehkon kaapelin.
Metrin pituisen 0.75 neliön kuparikaapelin resistanssi on käsittääkseni n. 23 mOhm ( ominaisvastus * pituus/pinta-ala ). Kun teho P = U * I eli I^2 * R, 100 kA:n virralla tehoa tuollaisen metrin johtimeen jää hetkellisesti tehoa 230 MW (megawattia), jos nyt oikein laskin. Jos siis salaman koko energia kulkisi ohuen johtimen läpi, lämpöteho olisi melkoinen.

Sen saa joku muu laskea, paljonko tehoa kuparin sublimoiminen vaatii, jos haluaa. Siitähän sitten saa selville, minkä paksuisen johtimen salama voisi höyrystää.

Ukkosenjohdin on paksumpaa kaapelia juuri siksi, että sen resistanssi olisi edellisen esimerkin johdinta pienempi, ja että se kestäisi normaalin salamaniskun, käsittääkseni aivan sulamatta.

 

Ei tässä kaukana olla, sähköstä kai on ollut kysymys koko ajan...

Tarkoitat siis jatkoroikan noita yksittäisiä kaapeleita(3kpl) siellä muovikuoren sisällä...tuota luokkaa kaiketi ovat. Voi olla kuitenkin ihan samaakin luokkaa UPS:ssa nuo sisäiset johdot, siis?

"Riittävän suuri energia höyrystää metallin, hieman pienempi vain sulattaa sen. Salaman energia riittää jopa höyrystämiseen. Tai sanotaanko täsmällisemmin sublimoitumiseen, jos kiinteä aine kerran höyrystyy sulamatta välillä."

Näin sanoit. Eli et sanonut. Enkä muuten itsekään sanonut, vaan että VOI hyörystää.

@BforeDusk: "Kun noita ukkosenjohdattimia oon nähnyt, niin ei ne kovinkaan paksua vaijeria ole"

Eli näin täällä kuitenkin väitetään,että eivät mitään 5-8 cm:n paksuista kaapelia/vaijeria ole...näin heitettynä vain tuo arvio "ei kovinkaan paksusta"

"Ukkosenjohdin on paksumpaa kaapelia juuri siksi, että sen resistanssi olisi edellisen esimerkin johdinta pienempi, ja että se kestäisi normaalin salamaniskun, käsittääkseni aivan sulamatta."

Niin luulisi, mutta edelliseen silminnäkijän havaintoon viitaten tuo on ehkä kuitenkin väärä arvio...eli riippuu SN:n lausunnon kohdasta :"ei kovinkaan paksu". Itse toki laittaisin 10cm:n paksuisen vaijerin kaiketi eli paljon paksumman kuin sähköverkossa tai muuntajassa on. Ne ovat ihan tavallista ohutta vaijeria, joten miten ne sitten eivät sula, kun salamaniskuja tulee niihin usein? Miten ne pystyvät suojaamaan?

 

Nyt puhutaan johtimien paksuuskista joten olisi hyvä käyttää juuri neliömillejä eikä senttimetrejä. Tuo maininta kaapeleista esim 10mm^2 johdin on ihan eri asia kuin 10cm kaapeli tai 1cm kaapeli. Eli kyseessä on poikkipinta-ala ei halkaisija. 10 cm halkaisijaltaan oleva kaapeli olisi jo TODELLA suuri.

Tarkoitit varmaan muuntamoa tuolla muuntajalla, sillä muuntajassa itsessään ei ole paksua kaapelia. Muuntamossa on kiskosto syötöt. Eli johtimet on paksuja ja leveitä eikä välttämättä ole eristettyjä. Toisin on sitten jos on FS6 kojeisto eli suojakaasulla toimiva (Rikkiheksafluoridi).

Sähköverkossa kaapelien paksuus vaihtelee jännitetason mukaan. Mitä suurempi jännitetaso, sitä "ohuemmat" kaapelit tarvitaan. Tämä siksi, että suuremmassa jännitetasossa virrat ovat luonnollisesti pienemmät ja tämä halutaan siksi, että häviöt määräytyvät nimenomaan kaavalla P= I^2*R eli kun virta tuplaantuu niin häviöt nelinkertaistuu.

Monesti vielä jotta saataisiin paljon tehoa liikkumaan, niin sähkö siirretään kahta tai kolmea johdinta pitkin ja kolmessa vaiheessa tietenkin. Näin ei myöskään virranahtoilmiö tule ongelmaksi.

No menipäs tekniseksi ja aina vaan syvemmälle... tästähän voi jatkaa ikuisuuksiin. Mutta pähkinänkuoressa, ukkosenjohdin ei tarvitse olla paksua.

Salamahan on muuten tasasähköä?? Tuli vaan mieleen, että siinähän johtimessa vaikuttaisi vain resistanssi, ei induktanssi?

 

Ei sitä salamaa varmastikaan "oikeasti" voi tarkastella pelkästään tasasähkönä, mutta tuossa halusin saada esille tehon suuruusluokan, johon laskelma kai jotenkin riittänee.

Teoriassa 75 neliön kaapelin halkaisija olisi noin 1 cm, 10 cm halkaisija tarkoittaisi lähes 8000 neliömilliä. Tosin kaapelit kootaan yleensä useammista ohuista säikeistä, jolloin mitattu paksuus voi olla hieman erilainen.
Näkemäni ukkosenjohdattimet ovat muistikuvani mukaan olleet n. pikkusormen paksuisia.
Todetaan nyt vielä, jotta asiaa tuntemattomatkin saavat jonkinlaisen käsityksen johtimien virrankestosta, että asuntojen sähkönjohdotuksissa 10 A:n sulakkeen jälkeen vaaditaan 1.5 neliön kuparijohtimet, 16 A sulakkeen jälkeen 2.5 neliön johdin. Eli 2.5¤ johdin kestää jatkuvaa virtaa parikymmentä ampeeria lämpenemättä merkittävästi, 1.5¤ johdin muistaakseni 14 A.

Mitä paksumpi johdin (samaa ainetta), sen pienempi resistanssi ja sitä suurempi massa pituusyksikköä kohti. Salaman energiasta jää siis pienempi osa paksumpaan johtimeen kuin ohueen, ja paksussa johtimessa sillä energialla lämmitetään suurempaa massaa. Siksi riittävän paksu johdin kestää salaman energian sulamatta.

Ukkosenjohtimetkin kuulemma sulavat joskus poikki, kun se oikein suuri isku tai muutama peräkkäinen tulee kohdalle. Salaman iskuaika on onneksi niin lyhyt (luokkaa 0.1 ms), että johtimen tarvitsee kestää suurta lämpöä vain hetken. Eli ellei teho ole niin suuri, että johdin sulaa tai sublimoituu aivan välittömästi, sillä ei liene suurempaa hätää, ja metalli ehtii jäähtyä ennen seuraavaa iskua.

UPSin sisäinen johdotus voi tietysti olla mitä vaan, mutta jotain tolkkua ns. merkkivalmistajilla yleensä kai on, ettei johtimia hinnan takia sentään ihan tolkuttomasti ohenneta. Ja edelleen kannattaa muistaa, ettei niitä laitteita edes suunnitella kestämään suoraa tai edes välittömään läheisyyteen iskevää salamaa, vaan suojaamaan kauemmas iskeviltä salamilta ja muilta, pienemmiltä, verkkoon syntyviltä häiriöiltä.

 

10 cm=100 mm eli siis halkaisijaltaan 100 mm oleva vaijeri. Olkoon tämä siis suuri, mutta ainakin jättisalamakin(tuollainen AF447:n taivaalta tiputtama)) varmaan menisi kiltisti maihin sitä pitkin.

Meillä maalla ei ole MUUNTAMOA, vaan PYLVÄSmuuntaja, kuten varmaankin tiedät. Muuntajaksi tuota sanotaan ja siinä ympärillä on useita maahan meneviä...vaijereita. Voi olla että ovat tuossa 3-johtoisen 20 KV:n ja toisaalta 230V/400V johdoissa kiinni. En muista enkä jaksa pimeässä mennä katsomaan omaan muuntajaamme, mutta ovat joko muuntajassa, niinkuin muistan tai sitten siinä 1-3 m:n etäisyydessä muuntajasta. Eivät kai voi kauempana ollakaan, koska salamat iskevät suoraan muuntajaan. Tiedän, koska se hehkuu kauttaaltaan iskujen voimasta. Maadoitus pitää siis olla itse muuntajassa tai vieressä., koska muutoin olisi entinen tuo muuntaja. Sehän on PUUtolppien varassa siinä jostakin syystä!! Muuntopiiri on kai sitten tämä koko 230V/400V johtorypäs tänne meille ja sinne ja sinne...

Tiedän että on kiskostosyötöt, koska olen käynyt muuntamossa. Mutta ei täällä pikkukylissä ole, vaan on tuo puutolppien varassa oleva hökötys, kuten kerroin ja siinä ovat vaijerit...tai sen näköiset MAAHAN menevät kaapelit.

"FS6 kojeisto eli suojakaasulla toimiva"

Mitä? En ole koskaan kuullutkaan...?

Kyllä näinhän se on, mutta onhan salamassa myös ampeeereja eli virtaa paljon eli tarvitaan paksu kaapeli tai vaijeri maahan...vai?

"virranahtoilmiö"?

"Mutta pähkinänkuoressa, ukkosenjohdin ei tarvitse olla paksua."

Ja kuinka niin? Juurihan sanoit,että virtaa löytyy niin paljon,että kaikki voi höyrystyäkin. Ja kaiken lisäksi suuri virta aiheuttaa sen,että hetki... lainaus;"ukkosenjohdattimesta huolimatta magneettivuon tiheys on sen verran suuri ja energinen, että sen induktoimat jännitteet ja niistä johtuvat virrat rikkovat laitteet. Salaman virtoja pystytään mittaamaan ja ne ovat suomessa luokkaa 1kA- jopa yli 100kA, tästä muodostuu todella suuri magneettikenttä. Suomessa tavallisimmat salaman virrat ovat 16kA luokkaa." Ja 200KA supersalamoita eli lentokoneen pudottajia(kaiketi?) on olemassa. No eikö nyt kaapeli...vaijeri, joka olisi 100 mm paksu läpimitaltaan voisi olla parempi kuin ohut? Eli siis 200 KA ei riitä suureksi virraksi? 16A on normisulake, joten on tuo vähän enemmän...

"No menipäs tekniseksi ja aina vaan syvemmälle... tästähän voi jatkaa ikuisuuksiin."

Siitä vaan yksityisviestiä kirjoittamaan, mutta maadoituksesta tässä on kyse ollut. Sähköverkko muuntajineen kaikkineen kuuluu siihen, koska sieltä se tulee. Sähköhän ei tule voimalaitoksesta vaan -sista eli kaiketi niistä kaikista. Meillä ei ole suoraa yhteyttä Olkiluotoon, vaikka niin haluaisinkin. Se ei ole mahdollista!! Ja salama tulee sieltä ulkoa myös.Lisäenergiana, jota ei kukaan ota talteen!! Maahan vaan. Miksi ei jakeluverkko poimi salamaa talteen ja varastoi sitä akkuihin? Turvallisesti!!Outoa!!

"Salamahan on muuten tasasähköä?? Tuli vaan mieleen, että siinähän johtimessa vaikuttaisi vain resistanssi, ei induktanssi?"

On...eihän vaihtosähkö ole luonnollista ja sekin on mielestäni outoa, että tänne tuleva sähkö on vaihtosähköä? Miksi ei sitä tasasuunnata ennen tänne tuloa tai tuoteta sähköä tasasähkönä?Hetkinen...vain resistanssi ei induktanssi? Tasasähkö ei siis...eihän tässä ole hätäpäivää sitten!!

Pikkusormi on tosi ohut...ei ihme, että sulaa joskus kaapeli. Saakos näitä jakeluýhtiöltä eli Fortumilta vai mistä?

 

Nyt en enää pysy kaikissa teksteissä perässä... lieneekö tarpeenkaan...

Mutta muutama kommentti vielä:

Tosin, jos joskus katsot sähkökiukaan vastuksia, ei sielläkään paksuus sormea suurempi ole, eivätkä ne vielä muutamalla kilowatilla JATKUVAA tehoa ole lähelläkään sulamista. Eli ei kai sitä metallinkaan kestävyyttä sentään pidä aivan aliarvioida. Jos johtimen tehohäviö olisi vaikka 100 MW 0.1 ms ajan, 10 kW:n teholla saataisiin sekunnissa jo sama kokonaisteho (energiamäärä). Eli ukkosenjohdattimen tarvitsee vain olla riittävän paksua, jottei lämpötila ehdi nousta yli sulamispisteen salaman iskiessä.

Mitä haluaisit saada sähköyhtiöltä? Ukkosenjohdattimiako? Eiköhän jokainen kiinteistön omistaja ole vastuussa omista hankinnoistaan. Kaapeleita myyvät mm. sähköasennus ja -tarvikeliikkeet.

Sähköyhtiö taas suojaa ja maadoittaa omat laitteensa parhaaksi katsomallaan tavalla, mutteivat yleensä puutu muiden omaisuuteen tai jaa tarvikkeita. Sähköverkkoihin asennetaan mm. ylijännitesuojia ja kipinävälejä, mutta pääpaino suojauksissa ja ukkosenjohdattimissa on suurjänniteverkoilla, 110 kV ja yli, sekä arvokkaammilla verkon osilla, kuten isommilla muuntamoilla. Pieni tolppamuuntaja voi siis käsittääkseni olla jopa aivan ilman ukkosenjohdatinta tai ylijännitesuojaa.

Pylväsmuuntajan tolpan ympärillä on muuten monesti vaijereita, ns. haruksia, joiden päätehtävä on pitää tolppa pystyssa ja suorana, eikä niinkään hoitaa maadoitusta.

Ja sen sähkönjakeluverkon maadoittaminen ei sitten käsittääkseni olekaan ihan niin yksinkertaista, kuin tälläinen maallikko voisi äkkipäätään kuvitella. Maadoituksella on vaikutusta paitsi hintaan, myös verkon moniin ominaisuuksiin. Se vaikuttaa mm. vikavirtojen suuruuksiin (vikatapauksissa, siis) ja ylijännitteiden suuruuteen ns. maasulun tapahtuessa, muistelen jollain luennolla kerrotun. Suomen maaperästä johtuen maadoitusta ei aina välttämättä saada kovin hyväksi. Varsinkin silloin salama voi kulkea vaihejohtimiin myös ns. takaiskuna maadoituksen kautta!

Olisi, mutta paljonkohan maksaa esim. sata metriä 100 mm paksua kaapelia? Eli talon katolta maahan ja sitten vielä riittävän pitkä pätkä maan alle. Ja paljonkohan ko. johdin painaisi (millähän se muuten siihen TV-antenniin kiinnitettäisiin, kuten tapana kai on?)?

Tiedätkö jonkun akkutekniikan, jolla toteutetun akun voisi ladata 0.1 ms:ssa lähes täyteen? Tai edes tasasuuntaajaa, joka kestäisi muutaman miljoonaa volttia? Ja maksaisiko talteen saatu sähkö edes akkuja koskaan takaisin? Akustosta sähkö pitäisi vielä uudelleen muuttaa tasasähköstä 50 Hz:n AC:ksi.

Se salama ei siis tosiaankaan ole tasasähköä, vaan sisältää hyvinkin suuria taajuuksia. Näin minulle ainakin on kerrottu, en kyllä tiedä asiasta juuri sen tarkemmin.

 

Lähes kaikki muuntajat (myös pylväs) on suojattu ylijännitteeltä. Niissä on ns. venttiili suoja. Myös kipinävälisuojia käytetään varsinkin pylväsmuuntajilla. Kj ja Sj siirrossa käytetään ihan ukkosvaijereita jotka näkyvät kahtena johtimena ylimpänä pylväissä. Nämä vaijerit löytyy kaikista kj ja sj linjoista. Sähköaaemilla on sitten myös lähdöittäin ylijännitesuojat, distanssi, verto, differentiaalit ym...

 

"Nyt en enää pysy kaikissa teksteissä perässä... lieneekö tarpeenkaan..."

Eipä kai...

Mitä haluaisit saada sähköyhtiöltä? Ukkosenjohdattimiako?

"Kyllä, koska näin olen antanut itselleni kertoa, että Fortum myy näitä. Ei siis anna,sillä F sellaista, vaan neuvoo, myy ja asentaa. Ja täällähän olette sanoneet,että UPS ei mitään suojaa,vaan salama iskee puuhun ja johtoihin, peltikattoon ja vieläpä indusoituu tai loikkaa vaikkapa lähimmästä pylväästä tänne 5 metrin päähän, jollei ole ukkosenjohdatinta ja sekin suoraan sähköpäätauluun liitettynä. Kumma,ettette ole vielä pallosalamalla pelotelleet..."

"Pieni tolppamuuntaja voi siis käsittääkseni olla jopa aivan ilman ukkosenjohdatinta tai ylijännitesuojaa."

Ei ole eikä kai voikaan olla,sillä se tuhoutuisi alta aikayksikön, jos se olisi ilman suojia. Ja ei kai Fortumilla ole aikaa laitaa UUTTA muuntajaa aina ukonilman jälkeen, kun se olisi sulaneena metallimöykkynä siinä?

"Pylväsmuuntajan tolpan ympärillä on muuten monesti vaijereita, ns. haruksia, joiden päätehtävä on pitää tolppa pystyssa ja suorana, eikä niinkään hoitaa maadoitusta."

Mutta maadoittajina nuo toimivat, koska salama menee niitä pitkin maihin. 3 kpl on tuossa omassa muuntajassani ja ne on merkitty maadoitusvärein ja niissä on niitä mötiköitä(ruskeita,ehkä posliinia olevia), joita on mm KJ pylväissä. Ilmeisesti eristeitä.

"ylijännitteiden suuruuteen ns. maasulun tapahtuessa"

Voiko tämä maasulku tapahtua myös pj verkoissa?

"silloin salama voi kulkea vaihejohtimiin myös ns. takaiskuna maadoituksen kautta!"

Suomeksi, kiitos!!

"Olisi, mutta paljonkohan maksaa esim. sata metriä 100 mm paksua kaapelia?"

Tarvitaan vain uskoakseni peltikaton maadoitus ja ei tuo paljon silloin maksa. Puustoa on 3:lla sivulla ja puita 4:llä, joten vaara on vähäinen. Maa on pinnasta multaa.

"Tiedätkö jonkun akkutekniikan, jolla toteutetun akun voisi ladata 0.1 ms:ssa lähes täyteen? Tai edes tasasuuntaajaa, joka kestäisi muutaman miljoonaa volttia? Ja maksaisiko talteen saatu sähkö edes akkuja koskaan takaisin? Akustosta sähkö pitäisi vielä uudelleen muuttaa tasasähköstä 50 Hz:n AC:ksi."

Joo, tottakai tiedän, sähköinssihän tässä olen ja muuten vain kyselen typeriä!!

Ei siis, valtava energia voitaisiin valjastaa käyttöön, koska vaikkapa Jaavalla on muistaakseni yli 300 ukkospäivää vuodessa. Se on paljon iskuja maahankin ja nyt tuo sama sähkömäärä pitää tuottaa voimalaitoksissa, kun sen saisi ilmaiseksikin.

Miksi? Miksi ei meillä ole KUNNON luonnollista tasasähköä? Fortum voisi muuttaa tuotantonsa ja tuottaa tasasähköä. Se olisi paljon järkevämpää. Tasasähkölaitteet vaan koteihin ja sillä lailla...

"http://mikropc.net/nettilehti/pdf/1206200349.pdf"Voimalinjaan
iskevä salama puolestaan on tasasähköä"

"Niissä on ns. venttiili suoja. Myös kipinävälisuojia käytetään varsinkin pylväsmuuntajilla."

Miten nämä eroavat toisistaan? Minkä näköisiä ovat? Jos vaikka kiipeän tuohon pylväsmuuntajan katsomaan...D

"Kj ja Sj siirrossa käytetään ihan ukkosvaijereita jotka näkyvät kahtena johtimena ylimpänä pylväissä"

Kj linja tulee muuntajalle, mutta en ole nähnyt siinä ainakaan...?

"lähdöittäin ylijännitesuojat, distanssi, verto, differentiaalit ym..."

Mitä nämä ovat? etäisyys...erotus...? Verto?

Mistäs tälläisiä saa ostaa ja asentaa? Ei tietääkseni meillä ole tälläisiä!! "http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Sahko-ja-hissit/Ukkossuojaus/": "Ukkosylijännitteet voivat kuitenkin vaurioittaa sähkölaitteita. Tällaiset vauriot voidaan estää asentamalla vaihejohtimien ja nollajohtimen tai rakennuksen maadoituksen väliin ylijännitesuojat. Paras paikka niille on lyhyen sisäänottokaapelin päätepylväs, ja on edullista, jos rakennuksen maadoitus ulottuu päätepylväälle.

Jos rakennukseen tulee puhelinilmajohto, jolla ei ole rakennuksen maadoitukseen yhdistettyä metallivaipallista sisäänottokaapelia tai metallista kannatusköyttä taikka johtimien ja rakennuksen maadoituksen välisiä ylijännitesuojia, sitä myöten tulevat ukkosylijännitteet voivat aiheuttaa vaaraa myös rakennukselle.

Ylijännitesuojien asentaminen ei ole tee se itse -työtä."

 

Maasulku = joku vaihejohdin kytkeytyy maihin esim. kaatuvan puun tai kaivurin kauhan takia. Miksei se voisi tapahtua ihan millä tahansa jännitelinjalla.

Takaisku = Lähimaastoon iskevä salama nostaa maapotentiaalia ja syntyy takaperoinen ylijännite. Takaperoisessa ylijännitteessä maapotentiaali nousee vaihejännitettä suuremmaksi.

Tietääkseni suorakaan salamanisku ei mitenkään automaattisesti tuhoa muuntajaa, vaikkei sillä olisikaan omaa ukkosenjohdinta.
Maadoitusjohdinta ei myöskään kannata eristää eristimillä, sillä silloinhan se ei enää maadoittaisi mitään.
Mutta muuntamoiden suojaus ei ole minulle niin tuttua, että osaisin siitä väitellä, joten ei näistä sen enempää.

Tasasähkön merkittävä huono puoli on (ollut), ettei sen jännitettä voida helposti muuntaa muuntajalla, kuten vaihtosähköä voidaan. Nykytekniikalla tosin puolijohteilla toteutetut muuntimet (hakkurit) alkavat olla halvempia kuin muuntajat ainakin kuluttajien tarvitsemassa teholuokassa.
Venäjältä tuotava sähköhän muuten tuodaan meille tasajännitteenä, josta se muunnetaan uudelleen sähköverkkoomme synkronoiduksi vaihtosähköksi.

Voiko salaman energian varastoida?
http://www.tiede.fi/kysyasiantuntijalta/vastaus.php?id=196

edit: Ilmeisesti olet todella pohtimassa ukkossuojausta taloosi. Tämä voisi kiinostaa:
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Sahko-ja-hissit/Ukkossuojaus/

Myös sivulla mainittu Tekniikan Maailma voisi kannattaa etsiä käsiinsä.

 

Selvä. Kohtahan sitä saa sähköinssin paperit tässä...

Miksi ei tuhoa? Riittävän tehokas salama sulattaa tai höyrystää. Näin olen kuullut. Eikös se muuntajaan käykään tämä? Puutolpalla tuo on eli se EI maadoita!! Sitäpaitsi monta muuntajaa on palanut salamaniskun seurauksena ja ovat olleet tuollaisia maaseudun muuntajia, jotka ovat olleet tiiliseinien sisässä.

Näinhän se on, mutta tuo oli vain yhdessä tai kahdessa vaijerissa, yhdessä ei ainakaan ollut mitään keramiikkaa ja se oli kiinni tuossa kohdassa, josta lähtevät kaksi pj linjaa kuluttajille, joista 1 siis meille. Meidän oma linjamme.

Miksi ei voida helposti muuntaa? Ainakin PSU:ssa on linjoja vaikka kuinka paljon ja ne muunnetaan 230 V vaihtosähköstä eri jännitteiseksi tasasähköksi. Mikä on muunnin? No, mutta tässähän on nyt ratkaisu myös valtakunnan sähköverkkoon eli hakkureita+ muuntajia+muuntamoja etc ja tasasähkö suoraan voimalaitoksilta. Tarpeen mukaan väännetään sähkö AC-DC-AC. Miksikö tasasähkö on parempaa? Se on luonnollista ja jos muistan oikein, niin joku alan ihminen sanoi,että tasasähkössä olisi etuja, joita ei vaihtosähkössä ole. Voin muistaa väärinkin, mutta näin varmasti muistan ja se oli jotakin tuohon siirtoon liittyvää...kai...? Toki DC sopii suoraan myös tietokoneeseen, joten olisi tuokin etu.

En tiennytkään eli Venäjältä tulee kunnon DC sähköä. Jos AC laitteen kytkee seinään, josta tulee DC sähköä, niin toimiiko, tuhoutuuko laite? Miten siinä käy?

 

Miksi muuntaja hajoaisi? Jos salama kulkee esim. muuntajan ulkokuorta pitkin maihin, tai maan läheisyyden puuttuessa, kulkee sähkölinjoja pitkin, kunnes maa löytyy riittävän läheltä, ei salaman teho jää muuntajaan, vaan jonnekin muualle.
Joku tietävämpi saa jatkaa tästä aiheesta.

Perinteinen muuntaja, jonka osat ovat siis rautasydän ja sen ympärillä kaksi tai useampia käämejä, muuntaa vaihtosähköä (AC) kierroslukujen suhteessa. Ratkaisu on erittäin luotettava, melko yksinkertainen, melko hyvän hyötysuhteen omaava ja sitä on käytetty jo iät ja ajat. Tasasähkö (DC) siitä ei kuitenkaan mene läpi.

Puolijohteilla toteutettu tehomuunnin, esim. DC/DC sellainen, on selvästi vaativampi suunnitella, jotta se olisi immuuni ylijänitteille, äärilämpötiloille, kosteudelle jne. PC:ssä ympäristö on aika paljon helpompi kuin ulkona jossain tolpan nokassa, paukkupakkasilla tai räntäsateessa. Verkkohakkureita on kuluttajalaitteissa käytetty vasta parisen kymmentä vuotta, ja sinä aikana pienitehoisten hakkurien valmistushinta on laskenut vastaavia verkkomuuntajia halvemmaksi. En suoraan sanottuna tiedä, kuinka suurilla jännitteillä ja tehoilla hakkurin voi nykyään valmistaa, mutta ei se ilmeisesti ainakaan ongelmatonta tai halpaa ole megawattien teholuokassa.

Perinteisellä muuntajalla toteutettu laite hajoaa tasasähköön kytkettäessä. Hakkurivirtalähteellinen laite saattaa sen kestää ja toimia ihan normaalistikin, mutta yleistäminen on mahdotonta, kun toteutuksia on laitteissa pilvin pimein.

En tiedä kuinka vakavissasi olet, mutta sähkönjakeluverkon speksien pienikään muuttaminen ei todellakaan olisi mikään pieni eikä halpa juttu. Täysi siirtyminen AC:stä DC:hen vaatisi jokaisen muuntamon uusimista.
Mutta ei ajatus mikään uusi ole, on DC-siirtoon siirtymistä aina silloin tällöin väläytelty. Yleensä siten, että kiinteistöissä tasasähkö muunnettaisiin taas nykyisenkaltaiseksi 230 V/50 Hz vaihtosähköksi, mutta mikäänhän ei estäisi käyttämästä taloissa kaksoisjohdotusta, vierekkäisistä töpseleistä tulisi vaihto- ja tasasähköä.

Etuna olisi kai lähinnä siirtohäviöiden pieneminen. Miksei myös joidenkin laitteiden, kuten suuritehoisten päätevahvistimien, suunnittelu voisi hieman helpottua tai ainakin valmistaminen halventua.

Jos siirto kuluttajalle asti muuttuisi tasasähköksi, pitäisi lisäksi valtava määrä erilaisia laitteita ja teollisuuden koneita uusia, tai vaihtoehtoisesti tosiaan muuttaa kiinteistöissä DC taas vaihtosähköksi. Niin suuren muutoksen pitäisi melkeinpä pakosta koskea samalla koko Eurooppaa. Jos hyvä peruste löytyy, ehkä itse lähtisin kokeilemaan tätä joillain uusilla asuinalueilla, mutta en uusimaan nykyisiä siirtoverkkoja.

edit:
Vaihtovirta ja tasavirta - nykypäivä ja historiallinen tausta:
http://www.lut.fi/fi/technology/lutenergy/electrical_engineering/articles/ac_dc/Sivut/Default.aspx

 

Muuntajat ovat ukonilmalla syttyneet tuleen, joten ovat todennäköisesti myös hajonneet.

DC ei mene läpi? Eikös se ole niin,että menee, mutta ei ensiöpuolta pidemmälle eli tasasähkö ei sieltä indusoidu toisiopuolelle...tai miten se nyt olikaan...koska vain AC indusoituu...

"Perinteisellä muuntajalla toteutettu laite hajoaa tasasähköön kytkettäessä."

Miksi?

Olen vakavissani, koska joku ammattilainen mainitsi monista eduista verrattuna vaihtosähköön. Mutta lienee turhan iso operaatio näin vain Suomen mittakaavassa.

Mutta tuohon ukkosenjohdattimeen tai oikeastaan ylijännitesuojiin palatakseni-"Ukkosylijännitteet voivat kuitenkin vaurioittaa sähkölaitteita. Tällaiset vauriot voidaan estää asentamalla vaihejohtimien ja nollajohtimen tai rakennuksen maadoituksen väliin ylijännitesuojat. Paras paikka niille on lyhyen sisäänottokaapelin päätepylväs, ja on edullista, jos rakennuksen maadoitus ulottuu päätepylväälle."

Eli mikä päätepylväs? Mistä näitä ylijännitesuojia saa ja kuka ne asentaa?

 

Niin voi varmasti käydä, mutta väitteeni olikin, ettei niin käy usein, vaikka salama muuntajaan/muuntamoon suoraan iskisikin.

Aivan, DC menee läpi ensiökäämistä, muttei muuntajasta, eli sähköä ei tule ulos toisiopuolelta, se ei kulje muuntajan läpi kuten pitäisi, jos muuntajan haluaisi toimivan.

Tarkemmin sanoen, sen laitteen muuntaja hajoaa, ensiökäämi ylikuumenee.

 

Ei usein, koska niissä näyttää olevan maadoitus, ainakin näissä avomuuntajissa(eli joissa ei ole mitään verhousta). Tuossa vieressä olevassakin on, kuten todettua. Asia on tarkistettu.

Selvä juttu. No miksi ei tasasähkössä ole induktiota?

Tähän et vastannut eli mistä näitä saa vai onko täällä jo nämä?"Ukkosylijännitteet voivat kuitenkin vaurioittaa sähkölaitteita. Tällaiset vauriot voidaan estää asentamalla vaihejohtimien ja nollajohtimen tai rakennuksen maadoituksen väliin ylijännitesuojat. Paras paikka niille on lyhyen sisäänottokaapelin päätepylväs, ja on edullista, jos rakennuksen maadoitus ulottuu päätepylväälle."

Eli mikä päätepylväs? Mistä näitä ylijännitesuojia saa ja kuka ne asentaa? Täällä EI ole SP-keskuksessa mitään suojia ja tuosta ko pylväästä en tajua mitään!!

 

Päätepylväs tarkoittanee yksinkertaisesti sähkölaitokselta tulevan linjan viimeistä pylvästä, josta johdot sitten tuodaan talolle (liittymisjohto).

Käsittääkseni suojia saavat asentaa kaikki asennusoikeudet
omaavat sähköurakoitsijat. Se on sitten eri asia, osaako mikäkin liike valita ja asentaa ne optimaalisesti ilman suunittelijan apua. Sähkösuunnittelija löytynee vähänkin isompien asennusliikkeiden palkkalistoilta. Ilmeisesti myös jotkut sähköyhtiöt noita myyvät ja asentavat, kuten itsekin Fortumin aiemmin mainitsit.
Nopealla googletuksella löytyi erään firman hinnasto pylvääseen asennuksesta, 290 EUR, + tietysti kaikki materiaalit.
http://www.kssenergia.fi/index.php?&id=358

Induktio on luonnonilmiö (perusfysiikkaa): aikanaan on huomattu, että muuttuva magneettikenttä indusoi johtimiin (eli muuntajassa toiseen käämiin) jännitteen. Muuntajassa juuri ensiökääminvirta luo sen magneettikentän. Vain vaihtosähkön luoma magneettikenttä vaihtaa suuntaansa sähkön tahdissa, eli on toisiokäämin kannalta muuttuva. Tasasähkön aiheuttama magneettikenttä taas on staattinen eli ei-muuttuva.

 

Jahas. Keskustelu on jatkunut hyvinkin paljon viime näkemästäni. Oli tuossa häät viikonloppuna ja ei ole kerennyt seuraamaan... alkaa olla paljon kysymyksiä ilmassa ja asia laajenee entisestään. Jos olet näin kiinnostunut sähköstä, miksi et aloita koulussa opintoja?

Luin kyllä kaikki uudet viestit ja paljonkin olisi kirjoitettavaa ja kommentoitavaa, mutta laiskuuttani en ainakaan nyt juuri jaksa alkaa selvittelemään asioita, on hieman väsynyt olo ja ei jaksa miettiä kunnolla asioitakaan. Sen verran mainittakoon, että DC- sähköä ollaan taas mietimässä ja nykytekniikan halventuessa varmaan alkaa olla hyvinkin ajankohtainen asia. Taajuusmuuttajat ovat avainasemassa tässä DC tekniikan maailmassa. Eli niistä knnattaa lukea jos haluaa tarkemmin tutustua. Ja yksi merkittävimmistä asioista joita tähän liittyy on turvallisuus sähkönjakelussa.