Satasen prossut - Ja yleinen AMD/Intel-ketju

Se ei ole koskaan riittävän nopea. Yhden säikeen suorituskyvyn parantaminen on ongelman haastamista, monisäikeistäminen ongelman kiertämistä.

Kummasti vaan kuseminen ei näy missään.

Ei sitä tarvitse edes suunnitella, kun sen pitäisi tulla automaattisesti.

Hyöty käyttäjälle?

Niin ja kiihdytysautot olisi nopeimpia autoja jos tiet vaan olis suoria.
Kun asia olisikin niin yksinkertainen. Fakta on se, että monet ohjelmat hyötyvät nykyään ja tulevat jatkossa hyötymään vähemmistä, mutta tehokkaamista ytimistä.
Käytännössä se vaatii liki 100% optimisaation, että FX-8350 pärjää i5 4690K:lle, kun molemmat on kellotettu samoihin lukemiin. Ongelma ei ole se, että Piledriverin IPC olisi huono verrattuna Haswellin IPC:hen, ongelma on se, että Piledriverin IPC on täyttä paskaa kun verrataan Haswellin IPC:hen.
Ongelma ei ole se, että AMD panosti ytimiin. Ongelma on se, että AMD yrittää kompensoida muuten paskaa arkkitehtuuria lisäämällä laskentayksiköitä.
Käytännössähän laskentateho määrittyy transistorien määrällä, ja siinä Haswellien 4-ytimiset ja Visheran 8-säikeiset ovat tasoissa. Syy, miksi AMD vaatii hyvän optimisaation selittyy täysin. Kaikki optimisaatio on kuitenkin turhaa, kun Haswell pakkaa saman tehon 4:ään säikeeseen.

Ja vaikka yllämainittu optimisaatio tehtäisiin, AMD kuluttaisi selkeästi enemmän virtaa, eli se toimisi selkeästi huonommalla hyötysuhteella.

Voin vannoa, että Vishera hakkaa x87-laskentatehollaan jokainen 2001-vuoden prossun maan rakoon.

En usko, että tämä on edes mikään ongelma, kun useimmat pelit ovat edelleenkin 32 bittisiä.

 

Monisäikeistäminen "halvalla" on kanssa haastamista. Intel ei pysty muuhun ku lisään kokonaisua ytimiä, AMD sentään säästää epäolennaisissa.

Missään? Intelin 8-ydinprossu käy säälittävillä 3 GHz:n kelloilla vaikka on 22 nm. Lisäks jopa TDP ylempi mitä AMD:n 8-corella. Ei tunnu onnistuvan ytimien lisäys. Lisäks Intelin prossut ei saavuta yhtä korkeita kelloja mitä AMD:n prossut ja Intelin prossut käytännössä hitaampia koska AMD:lla parempi responsiivisuus.

Hehe. Automaattisesti se tulee, paitti et vanhan roskan pitäminen on jostain pois. Esim MMX nopeutta vois nykyprossuissa helposti kasvattaa. Hyöty olis se et pari ikivanhaa MMX-softaa toimis nopeemmin. Haitat: korkeempi valmistuskustannus, hitaampi prossu muuten, korkeempi lämmöntuotto...

Joten mitä järkee? Intelhän teki ihan saman jo 2000. x87 matikan laskennasta karkeesti puolet tehoista pois et päästäis siitä vähitellen eroon. Nykysin Intel panostaa x87 matikkaan koska ei muuta voi. Koska antiikkinen prossurakenne.
Siinä se näkyy.

Pentium 4:a pidettiin kai nopeempana? Superpi pyörii selkeesti huonommin P4:lla, hyvä asia.

Myös Intel halus ratkasta vastaavan ongelman pistämällä Pentium 4:n pirusti lisää kelloja. Sitäpaitti arkkitehtuurivertailu on turhaa hommaa koska Intelin valmistus on selkeesti edellä. "Yhtä hyvällä" valmistustekniikalla Piledriver veis helposti Core prossuja.

Edelleen se IPC ei oo mikään ongelma. IPC ei ratkase mitään vaan kellotaajuus * IPC ratkasee. Pistetään Piledriveriin 9 GHz:n kellot, vieläkö se IPC on suuriki ongelma? Tuskin. Valmistustekniikka on tossa ongelma, ei arkkitehtuuri.

Määrittele paska arkkitehtuuri. AMD:n arkkitehtuuri julkastiin 2011, Intelin 1994. Ei kahta sanaa kumpi on parempi. Turha verrata arkkitehtuureita sillon ku toisella on selkee etu valmistuksessa. Tehdään GTX 780 65nm tekniikalla ja arkkitehtuuri monen mielestä huononee. Vaikka se olis tasan yhtä hyvä mitä 28nm versiossa.

Joo koska Intelillä parempi valmistustekniikka edelleen.

Pistetään "yhtä hyvä" valmistustekniikka molempiin, en olis varma asiasta.

Todennäkösesti hakkaaki. Silti Vishera ei haaskaa transistoreja turhaan x87 matikkaan, mitä Intel tekee.

Toihan kertoo et softapuoli on se mikä kusee. 32-bittisistä käyttiksistä olis pitäny päästä eroon jo Vistan yhteydessä.

 

Transistorien jakaminen useampaan yksikköön ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan mitään muuta kuin ongelman kiertämistä.
Siinä olet oikeassa, että AMD myy raakaa laskutehoa halvemmalla, mutta se tulee omine negatiivisine pointteineen.

Eli se, että tuplamäärä transistoreja ei jostain kumman syystä (mistäköhän) suostu pelittämään yhtä suurilla kelloilla ja samalla virrantuotolla on jotenkin arkkitehtuurin vika?
Tämä selvä, kaikki arkkitehtuurit ovat siis täyttä paskaa, koska transistoreja lisättäessä lämmöntuotto ja virrankulutus nousevat sekä kellotaajuus laskee. Wait what? WAHT THE FACK?

Spoiler

PS: Sama tapahtuu JOKA IKISELLÄ arkkitehtuurilla. One does not simply tunge lisää transistoreja ja odota samaan virrankulutusta ja kellotaajuutta.

Sitten kun näytät meille Piledriver-arkkitehtuurilla toteutetun 8-moduulisen 16-säikeisen prossun, joka pyörii 4-moduulisten kanssa samalla kellotaajudella eikä räjäytä TDP:llään pankkia, sinulla on pointti.

AMD pystyy helpommin 8-säikeisiin prossuihin, koska transistoreja on selkeästi vähemmän. AMD:lla vastaava tilanne olisi toteuttaa 16-säikeinen prossu.

Duh. Intel tunkee lämmöntuottajansa tiheämpään, jolloin ne eivät ihan samoihin kelloihin pysty.

Out of words.

Samalla tasolla pitäminen ei vaadi mitään.

Antiikkinen prossurakenne pakkaa saman määrän transistoreja puoleen määrään säikeitä.
Dun dun dun.

Oliko se?

Turha mitäjossittelu on turhaa.
Sitäpaitsi, AMD:n 4-säikeiset eivät vie edes Sandyjä, vaikka valmistustekniikka on sama. Edes 6-säikeiset eivät vie Sandyjä. Kaikkea ei voi syytää valmistustekniikan päälle.

Vaan kun käytännössä tuo ei onnistu.
Molemmilla arkkitehtuureilla järkevän kellotaajuuden raja on kutakuinkin samassa kohtaa (ja tämä sama kohta on ollut jo pitkään), eikä tämä luultavasti muutu mihinkään niin kauan kuin silikonista valmistetuissa transistoreissa pysytään.

Arkkitehtuuri, joka suhteessa muihin on pahasti epäonnistunut tehon pakkaamisessa yhteen säikeeseen.

Tuolla logiikalla AMD:n arkkitehtuuri on superpaskaa, kun se ei 15 vuoden kehityserollakaan pääse edes lähelle.

Samalla valmistustekniikalla (ja huonommalla arkkitehtuurilla) ero on yhä selkeä. Seuraava (teko)syy?
Ja edelleen, turha mitäjossittelu on turhaa. Pienemmällä viivanleveydellä saadaan vain tungettua ne transistorit pienempään tilaan ja kulutettua vähemmän silikonia, ei sillä arkkitehtuurin muita ongelmia paikata.

Pienemmällä viivanleveydellä saadaan vain tungettua ne transistorit pienempään tilaan ja kulutettua vähemmän silikonia, ei sillä arkkitehtuurin muita ongelmia paikata.

Pienemmällä viivanleveydellä saadaan vain tungettua ne transistorit pienempään tilaan ja kulutettua vähemmän silikonia, ei sillä arkkitehtuurin muita ongelmia paikata.
Ja turha mitäjossittelu on edelleen turhaa.

Ei tosiaan. Siellähän ollaan jätetty muutama ilmainen optimointi poiskin.
Hohhoh.

Useimmilla softilla ei ole mitään tarvetta olla 64-bittisiä, kun 32-bittisyyden ainoa olennainen rajoite on muistinkäyttö, ja useimmilla softilla muistinkäytön tarve ei ole ylittänyt 32-bittisyyden asettamaa rajaa.

 

On se helppoa vetää hatusta noita väitteitä. Intel keskittyy esim. AVX2: en parantamiseen. Se että halua säilyttää vahvan säikeen laskentatehon, ei tee prossusta antiikkista, vaan on järkevää.
Intellin uusin arkkitehtuuri on vuodelta 2013.

 

Intel tekee just sitä. AMD sentään ratkoo ongelmaa moduuleilla. AMD myy 8 ydintä halvalla, Intel ei. 4-ytimiset tuli 2007, 7 vuotta takaperin.

Totta hitossa se on arkkitehtuurin vika. Intelin museoytimet vaatii hitosti tilaa koska Intelin museoarkkitehtuuri tyhmästi tuplaa kaiken. AMD:n nykyaikanen arkkitehtuuri ei tuplaa kaikkee. AMD:n nykyaikanen arkkitehtuuri saa enemmän ytimiä mitä Intelin. Toi on arkkitehtuurin vika. Samalla AMD:n arkkitehtuurin ANSIO menee tossa, paljon ytimiä koska kaikkee ei jaeta.

Ne lisätransistorit johtuu edelleen Intelin arkkitehtuurista. AMD:lla ytimien tuplaus onnistuu helpommin koska kaikkee ei tuplata.

Eiköhän sellanen onnistu paremmalla valmistustekniikalla.

Ei vaan AMD ei tuplaa kaikkee samaan tapaan mitä Intel. Siinä vähenee transistoritki.

Aha. Intelin korkeimmalle kellotettu prossu taitaa edelleenki olla 65 nm Pentium 4 Celeron. Johtuskohan arkkitehtuurista? Johtuu.

Pariinki kertaan todistettu, ei vaan todisteet kelvanneet.

Vaatiihan. Minkä takia luulet AMD:n pistäneen uusista prossuista pois 3D-NOW!:n jos "samalla tasolla pitäminen ei vaadi mitään."? Just siks et vaatii.

Sehän tekee. Intel pisti mm. neljännen ALU:n Haswelleihin. Nopeutta lisää ehkä 3%, en viitti ees arvata paljoko transistoreita kulu tollaseen. Siinä sen näkee. Intelin museoarkkitehtuurista on revitty irti melkein kaikki mahdollinen. Hirveellä transistorikulutuksella saavat muutaman prosentin lisää irti.

Kai se oli koska Intel lopetti Pentium 3:n myymisen. Superpi:ssa Pentium 4 kusi huolella, se oli se mitä Intel tavotteliki. Kerranki kehun Inteliä.

Sama? En tiennykään et Intel valmistaa AMD:n prossuja tai toisin päin.

Mitä h*lvettiä? Bulldozer arkkitehtuuri suunniteltiin korkeille kelloille, sama mitä Pentium 4. Järkevä kellotaajuus on Bulldozerilla monta GHz korkeempi mitä Corella.

Vuosi 2014, ei kantsi pistää hirveesti painoarvoo yhelle säikeelle. Vilkase vaikka konsolien prossuja.

Lähelle mitä? Superpi tulosta?

AMD:n 32nm=Intelin 32nm? Sillä paremmalla valmistustekniikalla paikkaa esim kellotaajuutta. Intel teki Pentium 4:n kanssa just noin. Parempi valmistustekniikka = korkeemmat kellot.

Vähemmän lämpöö, enemmän kelloja. Bulldozer arkkitehtuurin suurin ongelma on pienet kellot. Niihin auttaa parempi valmistustekniikka.

Intelin mielestä x87 vanheni vuonna 2000. Vuosi 2014 ja Intel puskee x87:a kovaa. Hassu firma toi Intel.

Just sen takia 64-bittisyys pitäis tehdä pakolliseks. Ei muita ku 64-bit käyttiksiä, ei olis enää mitään syytä tehdä muita ku 64-bit softia.

Intelin mielestä on järkevää panostaa x87:n vaikka Intel itte totes vuonna 2000 et x87:sta pitäis päästä eroon? Haha.

Mikä toi arkkitehtuuri on? Joku Atomi? Core-prossut on edelleen vuoden 1994 arkkitehtuuria. Samaten Bulldozer on 2011 (katottu julkasuvuodesta).

 

Jos moduulit olisivat prossunkehityksen graalin malja, niin eiköhän Intelkin siihen siirtyisi.
Ei siellä tarkoituksenmukaisesti tehdä huonoja ratkaisuja. Siellä tehdään rahaa tuottavia ratkaisuja, mitä ihmettä ne sitten mahtavat ollakaan.

Ja tämä ratkaisu mitä ilmeisimmin ei ole kannattanut, kun Intelin ''tyhmä ratkaisu'' jyrää edelleen.
Ytimillä ei ole merkitystä, laskuteholla ja sen saatavuudella on merkitystä.

Kyllä kaikki tuplataan. Toisia osia (liukulukulaskuyksiköitä) vaan on lähtökohtaisesti paljon vähemmän.

Ja eiköhän se mene niin, että niin kauan kuin väitteesi pohjautuvat spekulaatioon, niin joko pidät turpasi visusti kiinni, tai mainitset, että kyseessä on SPEKULAATIOTA.

Et ole todistanut mitään, vaan korkeintaan jauhanut sen verran tuhtia paskaa, että minä olisin permabannia antanut jo kauan sitten, jos olisin mode.

Koska se jakoi saman rekisterin X87:n kanssa, eikä koskaan saavuttanut suosiota.

Marginaalisesti.

Niin, jokainen prosentti suorituskyvyssä on työn takana, koska kaikki helpot ratkaisut on jo tehty. AMD:lla taasen olisi helppoja ratkaisuja tehtävänä, jolloin suorituskyky voi nousta hyvinkin nopeasti.

32nm viivanleveys ja tavalliset transistorit. Kaiken järjen mukaan, sama valmistustekniikka.

Ja silti molemmat tyssäävät 4,5-4,8GHz luokkaan.

Niistä konsoleistako puhut, joissa pelit eivät pyöri yhtä hyvin kuin PC:llä, vaikka verrattaisiin vastaavaan näyttikseen? Mahtaakohan prossu jarruttaa menoa, I wonder, I wonder...

Tehoa per säie.

No onko niillä jokin dramaattinen ero?
Voimme mennä vaikka Nehalemiinkin, ja silti AMD häviää.

Ei valmistustekniikalla paikkaa yhtään mitään. Vain parempi piirisuunnittelu paikkaa huonon piirisuunnittelun.

Mussun mussun, jos sinulla on tarjolla vaan speklaatiota, niin joko pidät sen turpasi kiinni tai mainitset puhuvasi SPEKULOINNISTA.
Se, että prossu saadaan tappovolteilla, nestemäisellöä typellä jäähdytettynä ja 6 säiettä disabloituna käynnistymään Windowsiin ei tarkoita mitään. Vain prosessorin työskentelemiskellotaajuudella on merkitystä.

Vaan kun ei puske, ja on jopa ilmoittanut, että älkää juman kauta käyttäkö ellei siitä ole hyötyä.

 

Vittu mitä lässytystä, molemmissa on hyvät ja huonot puolet. The End.

 

Joo. Ja juuri noista hyvistä puolista ja huonoista puolista ei päästä yksimielisyyteen (lue: nimeltä mainitsemattomalla käyttäjälle on joku henkilökohtainen ristiretki menossa nimeltä mainitsemattoman yhtiön nimeltä mainitsemattomien valintojen puolustamiseksi).

 

Minkä takia luulet et Intel käyttää vieläki Pentium Pro:ta? Uuden prossuarkkitehtuurin suunnitteluun menee ainaki 5 vuotta. Eikä Intel viitti suunnitella uutta, ehkä mobiilipuoli syö sen verran resursseja.

Intel jyrää joka tapauksessa. Ellei muuta, Intel lahjoo. Eikä AMD jaksa panostaa koska Intel lahjoo valmistajat jos AMD:n tuote on selkeesti parempi.

AMD:n 8-ytiminen prossu alle 200 eurolla on tosi kova juttu.

Just, kaikki tuplataan mut tuplattavaa on vähemmän.

Okei, korjataan. Homma onnistuu 100% varmasti paremmalla valmistustekniikalla. En valitettavasti pysty vielä näyttään eikä sellasta välttämättä tuu koskaan.

Oli parikin todisteta, joista toinen sokkotesti. Mutta ku huonosti tehty testi jne.

Sekotat MMX:n? Pointtiki meni täysin ohi.

Sanotaan et hyöty/transistorisuhde oli aika kehno.

Ei pelkästään sen takia et kaikki helppo olis jo tehty vaan Intel on jo virittäny arkkitehtuurista melkein kaikki irti (1994 näkyy tossa). AMD vasta alotti 2011 arkkitehtuurin virittelyn.

Ei lähellekään sama. Pelkästään SOI tekee ison eron. Lisäks löytyy miljoona muutaki.

Intelillä edelleenki parempi valmistustekniikka. Kunnon jäähy kertoo paremmin kuinka arkkitehtuuri kestää kelloja (Pentium 4 ja Bulldozer selkeesti Coree paremmin, 1994 näkyy taas).

PS4:ssa pyörii paremmin vaikka prossu on sama. Näyttis parempi PS4:ssa eli prossu tuskin rajottaa pahasti.

Vuonna 2014 ei yhen säikeen nopeudella paljoo merkitstä oo paitti surkeissa softissa joista pitäis päästä eroon.

Sen verran erilaisia et melkein mahdoton verrata 32nm=32nm periaatteella. Yleensä Intelin prosessi on toiminu paremmin mitä muiden "saman nanometrin" prosessit. Lisäks jotkut prosessit soveltuu paremmin näyttiksille, valinnan paikka jos pistää prossuun tehokkaan näyttiksen jne.

Parempi valmistustekniikka usein paikkaa. Esim AMD ei valmistanu K5:tta ennenku sai paremman prosessin aikaan. Valmistusprosessi paikkas.

Väität et sama arkkitehtuuri paremmalla valmistustekniikalla ei auta pistään kelloja korkeemmiks? Tosi vähän (ei yhtään) esimerkkejä tollasesta. Parempi valmistustekniikka = enemmän kelloja = enemmän nopeutta.

Nestetyppileikit kertoo kuinka pitkälle arkkitehtuurin saa venyyn. AMD venyy Inteliä pidemmälle ja Intelin 2000 (Pentium 4) venyy pidemmälle mitä Intelin 1994 (Core i7). Ei yllätä ketään.

Hah hah. Jos Intel oikeesti haluis eroon x87:sta, se tekis saman mitä Pentium 4:ssa, eli SSE tehot ylös, x87 tehot alas. Ei se x87 häviä helpolla jos Intelin prossut suorittaa sitä nopeesti. Minkä takia Core prossut vetää x87:a nopeesti jos Intel siitä haluu eroon? Vastaus löytyy vuodesta 1994. Intelin antiikkisessa arkkitehtuurissa tosi vaikee saada pelkkää x87 nopeutta alas.

On niistä kai päästyki pitkälti yksmielisyyteen. Sit on se kuka arvostaa montaa ydintä, kuka paria nopeeta ydintä ja kuka Superpi:ta. Tosta voi kiistellä maailman tappiin.

 

Ei tää lopu mutta tinkimisen väliin käytäntöä FX tottelee vesijäähyä Haswell ei
kun osat tulee kokeilen totteleeko se edes vasaraa

 

Ota suoraan leka

 

kyllä BPVest vie näitä väittelyitä 6-1 . mukavaa luettavaa

 

Olet siis BPVestin kanssa samaa mieltä että, lähes kaikki testit ovat totuutta vääristelevää? Tekninen tietämys on niin ja näin, termejä vaan heitellään sieltä täältä ja kerrotaan osa totuuksia. Kaiken päälle tulee tiettyä ylimielisyyttä ja ennen kaikkea omia mielipiteitä. Sitten kun omat tiedot ovat hatarat tai loppuvat, ruvetaan sotkemaan koko alkuperäinen aihe, siinä on ylivertainen.

(kyseessä oli väite: AMD: n selvästä ripeydestä ja Intellin "miettimisestä ja huonommasta" vasteajasta/ viiveen todistamisesta)
Jos haluaa todistaa AMD: n nopea reagointi, tarvittaanko siihen Intel- laitteistoa -Ei. Kun tutkitaan prossun vasteaikoja, tarvitseeko silloin välittää näytöistä - Ei, käyttääkö joku vielä putkimonitoria -Ei.

Mulla kun ei ole mitään peiteltävää Intellin vasteaikojen tai muunkaan suhteen, joten tästä näet miten Intel lähtee suorittamaan tehtävää kuin "hauki rannasta".

Tuossa kuvakaappaus Windowsin suorituskyvyn valvonnasta ja klo 7:48:40 on käynnistetty hiirellä Prime95 (punainen viiva). Missä siinä on se viive/ Intellin miettiminen?

Konsolit on eri asia kuin PC...PS4: on käytössä 8GB of GDDR5. Uusissa konsoleissa on varattu peleihin max 6- ydintä, kaksi ydintä on varattu käyttikselle. PS4 käyttää resoa, 1600x900 ja Xbox One resoa, 1280x720. Tärkein asia pelinkoodaajille on tiedetty sama rauta.

Taas kerran näitä BPVestin 100%: ia ns. "faktoja".

Ylimielinen väite, ihan kun Intellin inssit eivät osaisia ajatella BPVestia paremmin. Ring bus: in väylää voi tietenkin laajentaa tarvittaessa, kuten on tehtykin. Joka on paljon parempi kuin perinteinen Side bus.
Eikä arkkitehtuurin rajat ole ihan heti edes tulossa vastaan kun siellä arvioidaan että 10-16 ydintä voidaan hyvin käyttää.
Lainaus: http://www.theregister.co.uk/2010/09/16/sandy_bridge_ring_interconnect/
"We have a very modular architecture," said senior principal engineer Opher Kahn at one session.
"This ring architecture is laid out in such a way that we can easily add and remove cores as
necessary. The graphics can also have different versions."
How many cores was Kahn talking about? At another session he referred to "some future implementation with 10 cores or 16 cores."
And the bandwidth that the ring interconnect provides is impressive. "Our bandwidth provided by this
ring for each element connected to the ring connect gives 96 gigabytes per second ... if you're
talking about running at 3GHz," Kahn said. "The multi-bank last-level cache for a four-core product
provides upwards of 380 gigabytes per second. This is 4X of what existed in previous generations —
even the two-core product is 190 gigbytes per second."

Näin sanoo vain henkilö joka ei ymmärrä (tai ei haluakkaan ymmärtää kokonaisuutta), että säie on softan perusasia mitä prossut suorittaa. (säie= sekvensi käskyjä)

Joo, jos on pieni budjetti tai käyttö on kevyttä.

rick79 halusi puhua servu prossuista. Se sopii kyllä, ja samalla nähdään sitä mitä tapahtuu, kun ytimiä lisätään, kuormaa kasvatetaan ja miten käy vasteajoille.

Prossujen kannalta on suhtellisen sama asia onko kyseessä multitaskaus, säikeitä hyvin käyttävä softa tai onko käyttäjiä paljon kirjautuneena sisään.
Lähde: http://blocksandbytes.com/2013/09/12/citrix-xenapp-showdown-amd-opteron-6278-vs-intel-xeon-e5-2670/

Kyseessä prossut:
2x Intel Xeon E5-2670 8 core (Sandy Bridge)
2x AMD Opteron 6278 16 core (Bulldozer)

"AMD are able to offer 16 core blades vs Intel 8 core blades with twice the available GHz of the Intel".

"Intel blade has 16*2.599 = 41.5GHz and the AMD blade reports 32*2.4 = 76.8 GHz so you would expect on face value for the AMD blade to offer almost double the performance".

Otin tähän tämän raskaamman testin kun olen kuullut BPVestiltä, AMD: n siinä olevan vahvoilla.
6000ms on katsottu sujuvuuden rajaksi.

"Heavy Workload Test
The Heavy workload is “higher on memory and CPU consumption because more applications are running in the background.”
AMD Opteron:

"AMD test and how maximum response times start to exceed 6000ms after only 26 users".

Eli 6 sekunnin vasteaika tuli vastaan 26: n käyttäjän jälkeen, eli alkoi lagittaan.

Intel Xeon:

"This is a drop of only 5 users from the Medium workload test which is remarkable. The Intel blade
appears to perform better when the workload is increased. Maximum response times have improved and
only exceed 6000ms at 90 users".

6 sekunnin vasteaika tuli vastaan 90: n käyttäjän jälkeen.

"Conclusion: The difference between the two results is startling. The high frequency of maximum
response times in the AMD test show how the blade is simply struggling to cope with the task of
processing user logons and launching and using standard desktop applications".

"These numbers are hard to believe, but increasing the workload shows an even bigger gap between the
AMD and Intel blades. There is now a 68 user increase in user density by moving from AMD to Intel.
If you have a higher proportion of heavy users in your environment, you will see even greater gains
by moving from AMD to Intel. In this case you are looking at a 111% gain in user density with
comparable Intel hardware".

"Summary
The clear winner here, by a large margin is the Intel Sandy Bridge Xeon E5-2670 processor blade.
Although the Intel blade will be more expensive due to the more expensive processor, it more than
pays for itself by offering a far higher user density and a surprising ability to cope with heavy
workloads".

"I’m still scratching my head here as the AMD blade appears to offer a decent performance/price point
alternative to the Intel blade, but the results do not support this. Although it offers twice the
number of cores and almost doubles the available GHz to the hypervisor, it is not able to translate
this into providing a similar user experience".

Eli raskaalla kuormalla ja vähemmällä ydinmäärällä Intel lagittaa vähemmän. Se on se säie teho, eikä se muutu kun on säikeistyvää kuormaa.

 

Tarvitaan Intel laitteisto koska sillä näkee onko Intel hitaampi mitä AMD. Prossun vasteajoissa pitää välittää näytöstä, siitähän sen vasteajan näkee. Kuvaputkissa input lagi selkeesti pienempi mitä lituissa.

Tosi hitaasti näyttää ottavan ytimet käyttöön.

Jassoo, eri reso. PS4 käyttää korkeempaa resoo, PS4:ssa parempi näyttis, prossut molemmissa samat.

Mikä rajottaa Xbonen resoo?

Mitä enemmän pysähdyksiä Ring busissa, sitä hitaammaks se tulee. 100% fakta.

Intelin insinöörit sano kanssa et Pentium 4:lla päästään 10 GHz:n kelloihin. Ei päässy ees 4 GHz:n...

Multithreadaus kehittyy koko ajan. 2014 sen pitäis olla hyvällä tasolla.

Aika raskaassaki käytössä toimii loistavasti.

Surkee softa, ei merkitystä tuloksilla. Intel maksanu jotta testi suosis sitä.

Tollaset testit on tasan nollan arvosia ellei pystytä selittään miks tulokset on noi. Kerrotaanko tossa miks Intel on nopeempi? Ei, joten tulosten arvo on 0.

 

Aina se vaan pystyy heittään saman kortin ilman järkeviä todisteita. Paska testi, maksettu testi. Foliohattua tiukemmalle siis.

 

Pakko kyllä myöntää että ei tuo i7:ska ihan ongelmaton tunnu olevan kun BF4 toimi amd:lla jotenkuten mutta intelillä toimii jos tykkää, hiiri tahmaa keskelle ruutua, fps pamahti tuossa tänään 80:stä 5:teen ja peli kaatui, sekä muuta kivaa roskaa
mutta kun saisin tälle sen matx emon jolla tekisi jotain ;(

joko se bf4 kusee vaan vitusti tällä intelillä tai sitten ea vain vittuillakseen paskoo taas kaiken kuten yleensä, bf3 toimii ihan hyvin ja no dayZ, no empä huomaa eroa phenomiin...

Tulispa FX8300 niin voisi vaikka ostaa sen huvin vuoksi testiin, ja myydä vaikka phenomia poies...
lga771 xeonitkin tosin kiinnostais lievästi, xp koneeseen uutta rautaa...

 

no on kyllä jotain ongelmia oltava jos ei millään prossulla tunnu toimivan. Saatika edellisen sukupolven ylikellotetulla yli 300e ovh. prossulla.

 

Pystykkö kertoon tosta testistä mitään tarkempaa. Esim ettei siellä oo tyyliin "if vendorID not GenuineIntel, then slowdown" tyylisiä juttuja. Tollasta on löytyny jopa "puolueettoman" Futuremarkin softasta...

Tää on sitä käytäntöö jossa AMD toimii paremmin.

 

Mnäimpä, tällä hetkellä on prossulla btw kellot 4.4Ghz@1.3V

Mniin voi olla, voisin vittuillakseni ostaa vaikka fx:sän kun sille löytyy tuo amd:n paras emo
FX8300 houkuttas mut tuleeko suomen myyntiin, ei välttis...

 

BF4 nyt on kusta ja paskaa prossu- ja näyttisvalmistajasta riippumatta.