Satasen prossut - Ja yleinen AMD/Intel-ketju

Justhan selitit et ellei listassa lue, sitä ei käytetä.

Alin softa käyttää AVX:a, toiseks alin SSE3, toiseks ylin 64-bit ja SSE2. Mitä ylin käyttää?

Ellei se käytä SSE, 64-bit tai AVX, jää tasan 1 vaihtoehto. Ehkä ton takia et jää tasan 1 vaihtoehto, sitä ei mainita.

Sisälukutaito? Ellei se käytä SSE, AVX, x64 JA laskee liukuluvuilla (noi laskee), se käyttää x87 koska ei oo muita vaihtoehtoja. Piste. Sitä ei mainita, koska vaihtoehtoja ei oo.

Todisteet tälle? Niitä ei saatu. Toi perustu siihen oletukseen et Superpi nopeutuu = kaikki x87:t nopeutuu. Eikä nopeudu.

Ei tollasista viesteistä editoida. Tossa ekassa viestissä on story so far, sille tulee jatkoo. Editoidaan pois = luettavuus kärsii koska ei tiedetä mistä homma lähti liikkeelle.

Toisekseen The Stiltia pidetään guruna kun keksi tollasen. Muropaketti esim meni täysillä halpaan.

Ei vaan Superpi oli ainoo johon toi vaikutti. x87 softia piisaa, yhdessäkään ei nähty samaa mitä Superpi:ssa.

Todisteet missä? Superpi:n lisäks nopeutu mitkä softat? Ei mitkään? Superpi ainoo softa maailmassa joka käyttää kunnolla x87:a?

Väännetään rautalangasta:

- The Stilt huomas AMD:n prossuissa jutun jolla vois saada x87 nopeutta lisää
- The Stilt testaa Superpi:lla
- Superpi nopeutuu. Johtopäätös: kaikki x87 softat nopeutuu
- The Stilt testaa muilla x87 softilla. Ne ei nopeudu. Johtopäätös oli väärä.
- Superpi:n saa lisää nopeutta, muut ei.

Ei saa suurempaa huomiota koska vaan Superpi nopeutuu.

Uutinen: Muron toimitus tekee shokkiwau otsikoita eikä lue muuta ku alotusviestin väärät informaatiot.

Intel pystyy vaikuttaan asioihin koska se on iso peluri.

Pentium 4:n kohdalla Intel teki just päin vastoin. Etsittiin valmiille tuotteelle tarvitsijoita. Ei ikinä päästä antiikista eroon ellei oikeesti pakoteta uuteen. Kuinka moni olis hommannu digiboksin jos vieläki näkyis analogilähetykset? Väitän et tosi moni.

Ai Intelin prossu alusta asti parempaa suunnittelua, Intelin prossu 1994, AMD prossu 2011.

Intelin strategia mallia 1994 oli päästä eroon x87:sta, Intelin strategia ikuisuutta myöhemmin 2014 on suosia x87:a.Intelin edun mukasta olis päästä eroon x87:sta joten tohon ei usko kukaan.

Toi totta ja vaikuttaa myös kellotaajuuteen. Arkkitehtuurista se ei tee yhtään huonompaa.

 

Samaa mieltä, jos noi sun esittämät AMD "uudet" arkitehtuurit vähääkään pitävät paikaansa, on AMD pakotettu jo usein siirtymään uuteen arkkitehtuuriin.

Millä perusteella juuri v. 94? Ja kait prossuissa on muitakin vartailupisteitä arkkitehtuurissa kuin vain jaetut ytimien resurssit? (vai haluatko pidättää oikeuden mainita uutena arkkitehtuurina vain ne)

 

AMD:lla on se ongelma et Intel voi aina lahjoo valmistajat käyttään Inteliä vaikka AMD olis selkeesti parempi. Ei siinä AMD:ta hirveesti kiinnosta panostaa.

Pentium Pro julkastiin 1994 ja kaikki Core-sarjan prossut perustuu siihen.

Onhan arkkitehtuurissa paljon muutaki. Kuitenki jos haluu tehdä prossuun oikeesti suuria muutoksia, vanhan virittäminen ei yleensä kannata. Parempi vetää kokonaan uusiks. Esim Intel varmasti haluis pistää Core prossuista x87 nopeutta pienemmäks. Halus jo Pentium 4:n aikana ja nykyset vähävirtaset prossut sitä kaipais. Ei onnistu ellei prossua suunnitella melkein kokonaan uusiks jolloin on jo parempi suunnitella kokonaan uus prossu.

Sama kellotaajuuden kestossa. Intelin prossujen kellotaajuusennätys taitaa vieläki olla 65 nm prosessilla tehdyllä Pentium 4:lla. 22 nm tri gate Core prossu ei pääse samoihin lukemiin.

Monta juttua on joita on melkein mahdoton jälkikäteen prossun arkkitehtuurissa korjata ellei niitä alussa otettu huomioon. Tai voi korjata, aikaa menee sen verran et järkevämpää suunnitella kokonaan uusiks.

 

En todellakaan selittänyt, kuvittelet omiasi.

Ei jumalauta...
Noissa muissa mainitaan käskykanta, koska niistä on useita eri versioita eri käskykannoille.

SITÄ EI MAINITA KOSKA SOFTASTA EI OLE USEAA VERSIOTA ERI KÄSKYKANNOILLA.

Jos x87-rekistereitä muutetaan, niin mihin softiin efekti osuu? x87:aan nojaaviin.

Mutu mutu mutu.

ja sinä et ole pistänyt yhtäkään todisteen tynkää, että mainitsemasi softat käyttävät pääasiassa x87:aa.

Todistustaakka on sinulla. Jos näiden todisteiden valossa sanot, että x87-softia on paljon, niin SINÄ joudut todistamaan sen. Muutenkin kuin ymmärtämällä tekstin miten huvittaa.

Yksi harvoista.

Se on edelleenkin sinun tehtäväsi todistaa, että muut softat käyttävät merkittävissä määrin x87:aa.
Muutenkin kuin lukemalla tekstin päin vittua.

Ei, vaan koska fixillä ei ole mitään väliä.

Muutenkin koko väitteesi premissi on ihan perseellään. Kenelläkään softantekijällä ei ole mitään syytä käyttää x87:aa mittavissa määrin, koska SSE:lle koodaaminen on aivan yhtä helppoa ja SSE laskee kerto- ja jakolaskut selkeästi nopeammin kummankin valmistajan prossuilla kuin x87. x87:aa käytetään harvoin jos ollenkaan, silloin kun se on paras vaihtoehto.

 

Esim Linpackista ei muka löydy eri versioita useemmalle käskykannalle? Löytyy. Jokanen Intel yhteensopiva prossu tukee x86 ja x87. Niitä on turha mainita.

Toi prossu esim ei tue x86 ja x87 koska ei sanota tuetuissa käskykannoissa

http://www.cpuid.com/medias/images/en/softwares-cpuz.jpg

Ei sanota koska ei tarvitte. Toisekseen. The Stilt yrittää todistaa et toi fixi korjaa x87 nopeuden. Sun mukaas The Stilt ei testaa yhdelläkään x87:a käyttävällä softalla todistaakseen asiaa

¨
Lame: on

Linpack: on

wPrime: on

Jne

Tolla perusteella The Stilt löysi tasan yhen softan joka käyttää x87:a kunnolla. Joka tapauksessa todisteet puuttuu edelleen. Ainoo softa jonka The Stilt sai nopeutuun on Superpi.

The Stilt yrittää todistaa fiksinsä nostavan x87 nopeutta. The Stilt todistaa sitä pelkästään softilla jotka ei käytä pääasiassa x87. Facepalm

Ei tarvitte todistaa koska en missään kohtaa tollasta väittäny.

Lue uudestaan:

Puuttuu softa joka 1. nopeutuu The Stiltin fixillä ja 2. on joku muu ku Superpi.

Pov-ray, pifast, Sandra CPU whetstone, Y-cruncher x87, Multicore super pi + listan softista osa. Noita löytyy.

Ei sitäkään vähää väliä koska vaan Superpi nopeutuu.

Vihdoinki asiaa paitti etten missään kohtaa väittäny tollasta. Koko hommassa on kyse siitä et The Stilt sanoo KAIKKIEN x87 softien nopeutuvan. Kuitenki löytää vaan Superpi:n joka nopeutuu. Wtf? Sen nopeusedun pitäis näkyä muuallaki, vaan ei näy.

Keksikkö Nvidialle syyn käyttää? http://techreport.com/news/19216/physx-hobbled-on-the-cpu-by-x87-code

 

OT: Ompa tällä ketjulla hurjasti lukijoita (nyt kun määrät näkyvät myös käyttäjille) vuorokaudessa n. 250 ja uuden foorumimoottorin jälkeen jo n. 3600, kun laskuri alussa näytti n. 1340.

Ja aikaisemmin sanoit:

Sanoin aiemmin että FX: t perustuu Phenom II: een. Tämän kiistit. Myönnän, että se suurelta osin uutta suunnittelua (johtuen edellisten mallien ongelmien välttämiseksi) ts. seinä tuli vastaan. Siinä on kuitenkin yksi todella merkittävä asia joka on kopsattu Phenom II: sta eli ei ole täysin uusi. Joka on AMD: kin mielestä tärkeä asia: AMD Turbo CORE Technology making it the fastest processor AMD has ever created. Turbo core tuli AMD: lle v. 2010 - Kun Intel esitteli Turbo Boost: in vuonna 2006. Intel introduced the Core brand in 2006 Mikä nyt sitten on "antiikkia", kun AMD laittaa sen FX: ään?

Väität tuossa AMD- listassa että, Phenom perustuu (Athlon X2 (jne dual coret)), sekään ei pidä paikkaansa: AMD Phenom X4 is the first quad-core microprocessor family based on K10 microarchitecture. Ja toinen lähde: AMD_Phenom

"Phenom on AMD:n työpöytäkäyttöön suunnattu suoritinsarja, joka perustuu K10-arkkitehtuuriin tai AMD:n nimityksen mukaan AMD K10 -perheen arkkitehtuuriin. Ensimmäiset Phenom-suorittimet julkaistiin vuonna 2007
Phenom II on AMD:n suoritinmallisarja. AMD Phenom II -suorittimia on tarjolla 2 - 6-ytimisinä malleina. Phenom II seuraa mallina Phenomia. Phenom II julkaistiin marraskuussa 2008 AM2+-suoritinkantaisena Phenomin
tavoin. Helmikuussa 2009 julkaistiin DDR3-muisteja tukevalla AM3-suoritinkannalla valmistettavat mallit. Huhtikuussa 2010 julkaistiin AM3-kantaisia Phenom II X6-siruja. Uudet X6-sirut sisältävät myös turbo-toiminnon."

Ei mitään isoja eroja ole, vrt valmistus nm:t :
CPU-Z OC World Records
Intel i7 4770K ------------7181 MHz ---------------22nm, Prossu julkaistu:Q2'13
Intel i7 3770K------------ 7247 MHz --------------22nm, Prossu julkaistu:Q2'12
Intel i7 2600K------------6062 MHz--------------32nm, Prossu julkaistu:Q1'11
Intel i5 655K--------------7308 MHz -------------32nm, Prossu julkaistu:Q2'10
Intel core 2 Duo E8600 6820 MHz--------------45nm, Prossu julkaistu:Q3'08
Intel Caleron 352--------8544 MHz (Pentium 4) 65nm, Prossu julkaistu:Q2'06

 

Seinä ei oo tullu vastaan Phenom II:ssa eikä Bulldozerissa. Phenom II oli selvästi parempi arkkitehtuuri ku Pentium Pro. Virittämällä siitä sais Core prossuja paremman. AMD ei virittäny vaan kehitti Bulldozerin.

Puhuttiin arkkitehtuureista. Turbo core ei oo mitään muuta ku prossun automaattista ylikellotusta. Ei mikään arkkitehtuurijuttu koska sen voi pistää mihin tahansa prossuun. Sitäpaitti AMD:n turbo core on erilainen.

Sama ku väittäis et heatspreader on kopioitu ties mistä prossusta. Sellasen voi samalla tavalla pistää mihin tahansa prossuun.

Perustuuhan. Phenom II kehitettiin Phenomista (K10) joka kehitettiin Athlon 64:sta joka kehitettiin AthlonXP:sta joka kehitettiin Athlonista. Eli Phenom II pohjautuu Athlonista samalla tavalla mitä Core-sarja pohjautuu Pentium Pro:sta.

Tossahan on hirvee ero. 22 nm tri-gate on moninkertasesti parempi mitä 65 nm.

 

Heatspreader- ei ole arkkitehtuuri juttu, vaan ne mitä on siellä piirillä (chip) ja Turbo core ja Turbo boost on piirillä olevia asioita. Siis osana piirin kokonaisuutta.
Eikä Turbo corea ole voitu pistää suoraan FX: ään sellaisenaan, vaan se vaati viritystä.

Löytyyhän AMD: ltäkin näitä "virityksiä" yllättävän paljon (kaikki prossut).

 

Turbo core ja Turbo boost ei mitenkään riipu arkkitehtuurista. Mille tahansa prossulle millä tahansa arkkitehtuurilla pystyy pistään vastaavan. Joten turha laskee arkkitehtuuriin mukaan. Muita (vaikka Phenom II prossusta) löytyviä juttuja mitä pystyy pistään mihin tahansa prossuun millä tahansa arkkitehtuurilla: L3 välimuisti, prossukanta, prossuväylä, muistiohjain jne.

Sellaset jutut joita ei pysty pistään mihin tahansa prossuun millä tahansa arkkitehtuurilla on pistetty FX sarjassa uusiks Phenom II:n nähden. Ts arkkitehtuurin suhteen ei FX-prossuihin oo kopioitu yhtään mitään.

 

Vain sun mielestä ei. Netistä löytyy kuitenkin artikkeleita jotka tukevat sitä että FX on suurelta osin uutta, mutta ei kokonaan. vaikka väitit sen olevan "puhtaalta" pöydältä suunnitteltua. Se ei pidä paikkaansa ja vielä vähemmin aikaisemmin olleiden prossujen "puhtaan" pöydän suunnittelut.
Pointtina vain ettei Intellin prossut ole mitenkään sen "antiikkisempia". Se väite on 100% huuhaata.

AMD "kopioi" Turbo buustin Intelliltä v.2010 (ei tietenkään voinut ottaa täysin samanlaisena).

 

Täytyy ymmärtää mitä tarkottaa puhtaalta pöydältä suunnittelu. Sun logiikalla Intelin Core i7 on tosi antiikkia koska siihen on kopioitui asioita tosta prossusta



Vuosi on 1971, eli taidan vaihtaa sen sanoman muotoon: Core i7 perustuu vuoden 1971 prossuun.

Noinko? Ei tosiaan. Prossujen kohdalla puhtaalta pöydältä suunnittelu tarkottaa et arkkitehtuuriin ei suoraan oteta mitään rakennetta aikasemmista prossuista.

Perinteinen autovertaus sopii tähän loistavasti. Sun logiikalla kaikki nykyset bensakäyttöset autot perustuu ekaan bensakäyttöseen autoon koska ekassa bensakäyttösessä autossa oli polttomoottori ja renkaat. Eli kaikki nykyset autot on suunniteltu ekan bensa-auton pohjalta ja on sen ekan bensa-auton rakenteesta viritettyjä. Väittäisin ettei nykysissä autoissa mitään rakennetta oo suoraan siitä ekasta bensa-autosta. Se rajoittais suunnittelua. Prossuissa ihan sama.

Sit se puhtaalta pöydältä suunnittelu. Saat vuoden 1920 auton. Sen pohjalta sun pitäis suunnitella nykyaikanen auto. Rungon pitää olla sama ja osia saat muokata, et poistaa. Olisko helpompaa suunnitella puhtaalta pöydältä uus auto eikä virittää tollasta vanhaa? Olis. Mutta ku se ei oo puhtaalta pöydältä suunniteltuvuoden autoon polttomoottori, valot, renkaat jne jotka löytyy vuoden 1920 autosta.

Tulikohan jo selväks mitä tarkottaa puhtaalta pöydältä suunnittelu.

Pointtina se ettei kukaan tästä asiasta tietävä ees yritä kiistää tota. Kaikki asiantuntijat varmasti myöntää et Core i7 perustuu vuoden 1994 Pentium Pro:n. Tai valehtelee. Eli nykyset Intelin prossut perustuu valinnan mukaan vuoden 1971 tai 1994 tekniikkaan.

AMD:n FX-prossut perustuu valinnan mukaan vuoden 1996 tai vuoden 2009 rakenteeseen. Joka tapauksessa Intelin prossut on antiikkisempia 1971/1994 vs 1996/2009.

Miten niin ei voinu ottaa täysin samanlaisena? Kyllä olis voinu. Tosi kauan sitten AMD valmisti kopioita Intelin prossuista. Ihan suoria kopioita. Olis voinu ottaa paitti et AMD:n prossussa se sama toiminta olis ollu selkeesti huonompi.

 

Onko sillä mitään merkitystä, vaikka prossu olisi kivikauden suunnittelua, kun Intelillä on paljon parempi suorituskyky puolella virrankulutuksella?

 

On koska se parempi suorituskyky tulee antiikkisista ohjelmista. Antiikkiprossuille suunnitellut softat toimii huonosti kehittyneillä prossuilla eikä parempia softia kehitetä jos prossut on antiikkia.

Puolella virrankulutuksella? Ei lähellekään.

 

Ei koska... ööh... kivikauden prossut painaisivat enemmän . Vastasin jo erään punaisen ihmisen puolesta.

 

Ei. Nyt ei pidä ensinnäkään seikoittaa vuosien 2006-2007 Core arkkitehtuuria vielä nykyisinkin käytössä olevaan
markkinointi nimeen Core i3/i5/i7.

Intel käyttää Tik-Tak- kehitysmallia, eli joka toinen on uusi arkkitehtuuri malli:

http://www.anandtech.com/show/6355/intels-haswell-architecture/5

Tuossa olla voidaan todeta miten laskuteho kokoajan lisääntyy (se on ainakin minusta se tavoite):


Haswell tukee: SSE 4.1/4.2 AVX 2.0

SSE 4 on alaspäin täysin yhteensopiva. Eikä sitä voida jättää pois käytöstä koska on yleisessä käytössä.

SSE 4 julkaistu v. 2006 ja otettiin käyttöön vuonna 2006 julkaistussa Intel Conroe-suorittimessa (Core arkkitehtuuria). Ja AMD: n K10 arkkitehtuurissa v. 2007 (mm. Opteron (Barcelona), Phenom x4, Athlon X2, Athlon 6-sarj.). K10 perustuu jossain määrin K8 ->K7.

AVX julkaistu v. 2008. Otettu käyttöön: Intellin Sandy bridge Q1 2011 ja AMD: n Bulldozerissa Q3 2011.

"Antiikkisuuden" näkee siitä mitä käskykantaa prosulla pystyy laskemaan/suorittamaan ja milloin.

Alla lainauksia wikistä: (siellä oli virhe kohdassa SSE4-> v.2008 Nahlemissa otettiin käyttöön SSE4.1)

-SSE alkuperäinen: SSE lisää suorittimeen kahdeksan 128-bittistä rekisteriä (XMM0–XMM07) ja 70 kpl näitä käyttäviä käskyjä. Käskykannasta löytyy mm. käskyjä joilla rekistereille voidaan laskea rinnakkain neljää 32-
bittistä liukulukuoperaatiota.
SSE tehostaa erityisesti 3D-grafiikan geometriamuunnosten laskemista.

Ensimmäinen SSE-käskykantaa tukenut suoritin oli Intelin Pentium III, joka julkaistiin alkuvuodesta 1999. AMD oli vajaata vuotta aikaisemmin julkaissut oman 3DNow!-käskykantansa K6-2-suorittimen myötä.
SSE ja 3DNow! olivat keskenään kilpailevia käskykantalaajennoksia, ja ajan myötä SSE vei voiton mm. Intelin suuremman markkina-aseman ja paremman ohjelmointikielen kääntäjän ansiosta, ja nykyisin ohjelmat optimoidaan tyypillisesti käyttämään SSE-käskyjä mutta ei 3DNow!-käskyjä. AMD otti SSE-käskykannan käyttöön Athlon XP-suorittimessaan vuonna 2001.

-SSE2 tuli käyttöön Pentium 4:ssa. Se lisäsi 144 uutta käskyä, tuen kaksoistarkkuuden (64-bitin) liukuluvuille, sekä kokonaislukuoperaatiot, jotka käyttävät SSE-rekistereitä. Näin se korvasi täysin epäonnistuneen MMX:n, sekä koko Intel 8087:n liukukäskykannan.

-SSE3 eli Prescott New Instructions on SSE2:n edelleen kehitetty versio, joka lisäsi muutamia signaalinkäsittelyyn (jatkuvaan datavirtaan) suuntautuneita käskyjä ja säikeidenhallintaa.

-SSSE3 on pieni Core Microarchitecturen (2006) laajennus SSE3:een, joka lisäsi 16 käskyä sanan tavujen permutointiin, 16-bittisten kiinteän pilkun lukujen kertomiseen oikein toimivalla pyöristyksellä.

-SSE4 on suuri muutos, joka esiteltiin syyskuussa 2006 ja otettiin käyttöön vuonna 2006 julkaistussa Intel Conroe-suorittimessa. (Core arkkitehtuuria v.2006-2007). Ei sama kuin nyk. ns. Core (i3,i5,i7)- sarja.

 

Kyllä. Nykynen Core i7 on viritelty alkuperänen Core. Eipä ihme ettei Intelikään vaihtanu nimee.

Se on Tick Tock.

SSE4 ei oo alaspäin yhteensopiva. SSE4 sisältää aiemmat SSE:t ja siks se on taaksepäin yhteensopiva. Ei sen takia et SSE4 olis.

Mikä estäis laittamasta SSE4:a Pentium 4 prossuun? Ei mikään.

Tossahan sen näkee. Intel virittelee vanhaa ja pistää muutaman uuden ominaisuuden. Se ei tee uutta arkkitehtuuria.

Mikä estää laittamasta SSE:ta mihin tahansa prossuun? Ei mikään.

AMD lopettiki jo 3D-NOW!:n tukemisen ja on pitkään aikaan tukenu SSE:ta.

Ja edelleen mikään ei estä laittamasta noita mihin tahansa prossuun millä tahansa arkkitehtuurilla.

Sitä faktaa kehiin miks nykynen Core i7 olis eri arkkitehturia ku Core "ykkönen". Eikä Core i7 oo viritelty Core "ykkösen pohjalta".

Esim SSE2 löytyy seuraavista arkkitehtuureista:

Pentium M/Core ja seuraajat (pohjalla Pentium Pro)

Pentium 4 (pohjalla Pentium 4)

AMD Athlon64 ja seuraajat (pohjalla Athlon)

AMD Bulldozer ja seuraajat (pohjalla Bulldozer)

Ts mikään käskykanta ei tee uutta arkkitehtuuria koska ne pystyy laittaan mihin tahansa prossuun millä tahansa arkkitehtuurilla.

 

Yleisön pyynnöstä, BPVest ei näe muuten Intelin arkkitehtuurien eroja:

Pentium Pro -> Pentium 3

http://alasir.com/x86ref/index2.html

Täysin uusi Pentium 4:
Kuva, Pentium 4

Core arkkitehtuuri:

http://www.realworldtech.com/merom/3/

Täysin uusi Sandy bridge:

Sandy Bridge is a fundamentally new microarchitecture for Intel.
http://www.realworldtech.com/sandy-bridge/10/

Haswell:

Looking back over several generations of Intel microprocessors, the changes are remarkable.
Starting from Merom, Intel’s design teams embarked upon a relentless journey of continuous improvement with each major architectural change.
http://www.realworldtech.com/haswell-cpu/6/

Tosiaan, niitä on muitakin uusia arkitehtuureja kuin vain AMD: n modulit!

 

Se et Sandy Bridge on uus arkkitehtuuri on pelkästään ton sivuston mielipide.

Ssytem agent, L3 välimuisti, ring bus, GPU.

Kaikki pystyy pistään mihin tahansa prossuun millä tahansa arkkitehtuurilla.

Joku micro op välimuisti tekee kokonaan uuden arkkitehtuurin? Bulldozer-sarjassa nähty jaetun decooderin jako kahdeks erilliseks on reippaasti suurempi muutos eikä siinä puhuta kokonaan uudesta arkkitehtuurista. AVX menee kanssa sarjaan pystyy lisään mihin tahansa prossuun millä tahansa arkkitehtuurilla. Että hohhoijaa vaan.

Ja silti Haswell ja Sandy Bridge on viritelty Pentium Pro:n pohjalle. Ei ne kokonana uusia arkkitehtuureita oo vaikka joku Intel sivusto selittäis mitä.

Ongelma tässä keskustelussa on se et Sandy Bridge perustuu Pentium Pro:n vaikka joku Intel-fanisivu selittäis mitä.

 

Kommenttisi ei yllätä - Minä en voi mitään sille, kun et voi tosiasioita hyväksyä.
Sopivan ironisesti sivuston nimi on Real world technologies.

On siellä esitelty myös esim. Bulldozer: http://www.realworldtech.com/bulldozer/10/
The Bulldozer architecture is fairly innovative, especially by the standards of x86 CPU designs.

Kaavio arkkitehtuurista:



Muistat Intellistä sen Tik-Tak kehitysmallin. Tak= uusi arkkitehtuuri, Tik=jatkokehitys siitä.
Seuraava Broadwell (Tik), Skylane(Tak).

 

Pistän pystyyn sivuston Intelfacts.com. Kaikki mitä sinne laitan on faktaa Intelistä

Aikasemmin Wikipedia kelpas lähteeks?

http://en.wikipedia.org/wiki/Bulldozer_(microarchitecture)

Ja Sandy Bridge http://en.wikipedia.org/wiki/Sandy_Bridge

Eli Bulldozer tyhjästä suunniteltu, Sandy Bridge viritelty Nehalem.