Satasen prossut - Ja yleinen AMD/Intel-ketju

Väität että Intel valehtelee, mutta et osaa kertoa mitä se valehtelee. Selvä...

Eli et tiedä. Selvä. IBM juttuun kommentoin sitten kun kerrot miten se liittyy Inteliin tai AMD:hen.

Kaikki asiat joutuvat kovemmalle rasitukselle kun tehoa kulutetaan enemmän. Vaikea enää selvemmin kertoa mistä on kyse.

Ei se kuitenkaan fx prossun järjettömästä tehonkulutuksesta tee pienempää. Ikävä kyllä AMD:n kilpailukyvyttömät tuotteet ovat antaneet Intelille mahdollisuuden tuoda prossut markkinoille tahnoilla jotka eivät ole optimaalisia.

Ikävä kyllä AMD:n tehottomuus näkyy Intelin hinnoittelussa. Tuotteita ei tarvitse myydä halvalla. AMD:n tuotteiden kohdalla taas emot on myytävä halvalla. Ei ne muuten menisi kaupaksi. AMD:n valtti kun on halpa hinta. Siitäkin huolimatta, jos pitkää ikää toivoo niin AMD:n kasiytimisten kohdalla olisin erittäin tarkka emon laadusta. Vähänkin heikkoutta emossa niin se ei kestä. Aika vakio on se suositus 550 wattisesta powerista, mutta jos koneessa on valmiina se 450 wattinen niin Intelille se kyllä riittää. Lisäksi AMD:lle mielellään laittaisi niitä paremman pään powereita (jos puhutaan pelikoneista). Ihan jo vakiokelloiselle, saati sitten jos kellottaa konetta. Näyttis toki valitaan vaatimusten mukaan, mutta aina siihen tulee päälle se prossun kuluttama teho.

Lisäksi kun taas laittelin kaverin AMD E1-2100 prossulla olevaa kannettavaa niin tulee selväksi, miksi tablettien suosio nousee. 2014 joulukuussa ostettu kone mikä ottaa selkäänsä 4-5 vuotta vanhoilta kannettavilta.
http://www.cpubenchmark.net/laptop.html
Pisteitä kyseisellä prossulla 690.

Koneen valmistaja HP. Kone tehtaan jäljiltä niin hidas, että kaikki tuli viiveellä pelkkää tekstiä kirjoittaessakin. Muutaman tunnin säädön jälkeen sain koneen säädettyä riittävän toimivaksi nettikoneeksi. Kone tuli sitten uudestaan mun luokse kun youtuben videot eivät näkyneet. Syyksi paljastui koneeseen asennetut rikkinäiset näyttiksen ajurit. Uusimmat ajurit sisään ja youtube toimi rautakiihdytettynä. Pekka-peruskäyttäjä ei tuosta olisi toimivaa saanut millään...

Kun tälläistä roskaa myydään asiakkaille niin ei ole ihme, että ihmiset lopettavat läppärien käytön ja siirtyvät tabletteihin.

 

[QUOTEKyllä minä sen jollakin lailla tiedän, joten saanen kommentoida edes pikkuisen? Tiedätkö sinä millainen rakenne tuon mun wanhan IBM XT:n prossussa on? Löytyyköhän siitä KOKONAINEN ydin?][/QUOTE]

pitäskö sun viettää hetki googlen kanssa ja muutenkin perehtyä asiaan, tuo huutelu kun ei tee susta asiantuntijaa

 

Vanhan virittely ei ole sama kuin uusi. Saivartelua mutta kuiteskin.

Tässähän tuo on ihan selvällä suomen kielellä selitetty: http://muropaketti.com/artikkelit/prosessorit/amd-fx-8150-zambezi,1. IBM XT liittyy asiaan siten, että siinä on Intelin pc-prossu. Ilman FPU:ta (8087 oli valinnainen lisävaruste). Että onko siinä ydintä vai eikö siinä ole?

Vielä kun selittäisit mikä tekee tuosta aikaisemmin linkkaamastani Asuksesta PALJON verrokki-Gigabyteä laadukkaamman.

450 wattia on turhan vähän, mutta olen itsekin ajellut sellaisella phenom kakkosta ja tuota allekirjoituksen näyttistä ilman ongelmia. Tuo 50 watin eron fx:n ja i5:n tehonkulutuksessa on kyllä ihan järkky juttu, etten sanoisi maailmoja kaatava.

Taidat olla niin syvällisen tason asiantuntija, että näin maallikkona en kyllä huomaa minkäänlaista pointtia omassa huutelussasi. Mutta hyvin kasvatettuna ihmisenä yritin kuitenkin hetken verran kestää kuukkelin seuraa. Ei varmaan tekisi pahaa itsellesikään, katsoppas vaikka tästä http://en.wikipedia.org/wiki/Intel_80486 hikipedian artikkelista kuinka paljon erilaisia prossuversioita maailmaan mahtuukaan. Itsellänikin on 486sx33, eikä kukaan ole koskaan tullut huutelemaan että eihän sun prossussas ole ydintä olleskaan.

 

Tuossa alla nähdään että eri prossuilla on erilaisia hyötysuhteita (lähde on Moneron aikaisemmin laittama):

Perhaps our best measure of CPU power efficiency is task energy: the amount of energy used while encoding our video. This measure rewards CPUs for finishing the job sooner, but it doesn't account for power draw at idle.

Lähde: http://techreport.com/review/26977/intel-core-i7-5960x-processor-reviewed/5

Sähköenergia ei katoa prossussa, sitä kulutetaan ja se on käyttövoimana siinä.

 

Oikeastaan kaikki perustuu "vanhan virittelyyn". Hyvin vähän julkaistaan enää täysin uutta.

Ymmärrät siis asian. Hyvä. Ytimiä on FX prossussakin, mutta ne ovat täysin erilaisia kuin esim. Phenom mallissa. On siis ytimiä ja "ytimiä". AMD yritti kunnianhimoisesti rakentaa jotain uutta. Ikävä kyllä metsään meni ja kovaa...

Sinä linkität tuotteita summassa ja mun pitäisi selittää niiden eroa. Soita 020202. Ehkä ne siellä kertoo sulle vastauksen.

 

Voit ihan hyvin jättää lainausmerkit pois. Ytimiä ne ovat vaikkakaan eivät totutunlaisia. Hyvä että joku yrittää kehitellä jotakin uutta - paikalleen jämähtänyt maailma kun on hyvin tylsä paikka.

Toisella kellotetaan AMD:n prossuja, toisella Intelin. Jos AMD:n prossut kerran vaativat paljon laadukkaamman emon, kai ero jossakin näkyy.

 

Sun mielestä tehonkulutus ei vaikuta siihen miten laadukas emon tarvitsee olla. Kasiydin AMD:lle siis tämä emo
http://www.jimms.fi/tuote/90-MXGMY0-A0UAYZ

Kerro siten mikä on parempi tapa kertoa asia? Phenom kakkosessa on maksimissaan kuusi ydintä. FX prossussa maksimissaan neljä moduulia joissa jokaisessa kaksi ydintä. Tekniikat eroavat niin paljon toisistaan, että niitä ei voi suoraan verrata keskenään. Olisiko loogisempaa sanoa, että i5 prossussa on 4 ydintä ja FX 8xxx sarjalaisessa neljä moduulia?

Uuden kehittäminen ei ole huono asia. Harmi vaan, että AMD epäonnistui surkeasti. Uusi kehitetty tekniikkaa menee suoraan romukoppaan.

 

Tähän sen verran otetaan kantaa että kai olet tietoinen että vertailet kahta täysin eri laatuista emoa?

Esim M5A97:ssä 6+2 vaiheinen syöttö vs Gibbyn 8-vaiheinen. Toisessa PCIe 2.0 toisessa 3.0, jne.

Se että tuolla Asuksen emolla on kelloteltu 83xx sarjaa ei tee siitä mielestäni vielä millään tasolla tuon Gibbyn emon tasoista. Tuota gibbyn emoa tuppaan suosittelemaan vain noihin paketteihin, koska on oikeasti kova emo halvalla, mutta noita intelin neliytimisiä pystyisi ihan hyvin kellottelemaan halvemmillakin 4+1 vaiheisilla.

Taas AMD paketteihin harvemmin sabertoothia suositellaan, koska on 83xx sarjan paketit ovat budjetti pelikoneita poikkeuksia lukuunottamatta eikä niihin yleensä mahdu sitä 200€ emoa. Mutta jos mahtuisi niin ihmeessä sellainen niin ei tarvitsisi huolehtia emon kestävyydestä kellotushommissa.

 

Huumorimiehiä näköjään. Nuo mainitsemani levyt ovat niitä mitä yleisesti suositellaan ja käytetään. Joten sano nyt lopultakin mikä tuossa Asuksessa on niin erikoisen hienoa?

Lyhyellä matematiikalla tuosta tulee 8 ydintä.

Edit: Ei ole järkevää sanoa fx:ää neljän moduulin prossuksi, koska se tekisi asian vielä epäselvemmäksi. Yhteen moduuliin kun voi tunkea vaikka sata ydintä jos siltä tuntuu.

 

Niin arvelinkin vertailevani. Jäin vain ihmettelemään asiaa koska jartar väitti AMD:n tarvitsevan jo vakiokelloilla paljon laadukkaamman emon. Tuota Asusta kuitenkin suositellaan kellotuslevyksi.

 

Tämä on vähän niin ja näin. Itse uskaltaisin tuolla emolla samoin kuin tällä omalla x87-a:lla ottaa ns. tyhjät pois. Eli mitä vakio jänöt antaa periksi nostaa kelloja. Siihen sitten ehkä ihan pikkasen päälle. Mutta toiset taas uskaltaa antaa löylyä enemmänkin.

 

Hieno kuvaajasi osoittaa kuinka paljon energiaa on kulutettu tietyn tehtävän suorittamiseen ja sinä yrität väittää, että kaikki tämä energia on varastoitunut tietokoneeseen eli silloin se pitäisi olla vielä täysin kätettävissä. Vastaavan kuvaajan voisi tehdä autoista ja tietystä ajomatkasta, jossa vertaillaan bensankulutusta. Kun auto lopulta pysähtyy niin kaikki käytetty energia on muuttunut lämpöenergiaksi.

Autossa bensiini ei katoa, sitä kulutetaan ja se muuttuu suurimmaksi osaksi liike-energiaksi ja lämmöksi. Auton tehokkuuttaa ajaa edes takaisin voitaisiin kuvata vastaavasti kuten tietokoneen laskentatehoa, mutta se ei tarkoita, että bensiini olisi muuttunut edes-takaisin-energiaksi.

Mikää energia ei katoa, se on yksi fysiikan perusasioista. Sinä yrität nyt kuitenkin kovasti väittää, että se katoaa tähän mystiseen laskentatehoon. Energian säilymisen perusasioita E = Liike-energia + potenttiaalienergia + sisäinen energia.

Jos väittämäsi pitäis paikkaa, niin energia varastoituisi tietokoneen sisäiseksi energiaksi. Voiko tietokonettasi pyörittää pelkästään tällä laskentaenergialla? Oma tietokoneeni sammuu jos otan energia lähteen pois eli näyttäisi kovasti siltä ettei energiaa ole varastoitunut mihinkään.

Ja edelleenkään et ole kertonut SI-järjestelmää hyödyntäen kuinka tämä laskentateho voidaan muuttaa johonkin muuhun energian muotoon.

 

No pointti nyt oli että kannattaa tutustua materiaaliin ennenku yrittää keskustella asiasta. Se kuitenkin helpottaa keskustelua jos on kartalla mistä keskustellaan.. Googlettaa voit "fx-8350 not a real 8-core" ja lukea keskusteluja.

 

Oot ymmärtäny väärin sen mitä panostus tarkottaa. Phenom II arkkitehtuuri on viritetty Athlonista (vuosi 1999), FX arkkitehtuuri kehitetty tyhjästä (2011). Ts FX arkkitehtuuri on 12 vuotta uudempi. Aika heikko väite et AMD ei pystyis 12 vuodessa kehittään nopeempaa FPU:ta jos se haluis. Siitä päästään siihen et "suunnilleen yhtä nopee" tai "jossain nopeempi ja jossain hitaampi" tarkottaa ettei olla panostettu. Koska jos oltais, se FPU olis ihan kaikessa nopeempi eikä tarvittis ees keskustella onko se nopeempi vai ei.

AMD:n ittensäki mukaan Bulldozerin päätavotte oli paljon kokonaislukutehoo pienelle pinta-alalle. Jostaki tarvitti tinkiä, se joku oli FPU. Syynä just se et normisoftissa suurin osa laskennasta vedetään kokonaisluvuilla ja supertietokoneissa FPU laskut hoitaa näyttikset tai vastaavat. Supertietokoneissa softat yleensä tehään koneelle tyhjästä eli ei tarvitte miettiä käskykantatukia.

http://www.bit-tech.net/hardware/cpus/2011/10/12/amd-fx-8150-review/2

Tarvitaanko tota kummempaa?

Prossusta pois FPU tarkottais hidasta prossua. Mut mikäli FPU on tarpeeks nopee, sen jälkeen edut vielä nopeemmasta FPU:sta jää pieniks. Sen verran pieniks ettei pahemmin oo järkee. Mitä tarkottaa tarpeeks nopee? Esim näyttiksissä ei moneen vuoteen oo panostettu tippaakaan 2D nopeuteen. Sitä vois kasvattaa mut se ei käytännössä vaikuttais mitään vaikka 2D nopeuden moninkertastais, joten miks vaivautua? Ketään ei kiinnosta kuitenkaan. FPU:ssa sama. AMD olis hyvin voinu pistää 2 FPU:ta per moduuli mut sit olis tullu lisää pinta-alaa ja edut olis rajottunu muutamaan softaan (Cinebench esim laskee myös GPU:lla). Ts hyöty ei olis ollu panostuksen arvosta.

Lähteeks kelpaa P4. Aikasemmin FPU teho ja pelinopeus oli hyvin lähelle 1:1. P4 osotti et muilla parannuksilla FPU tehon merkitys vähenee selkeesti ja pelinopeus ei enää ollukaan 1:1 FPU:n kanssa. Edelleen se panostus ja sama teho on eri asioita. Jos tekee täysin uuden arkkitehtuurin jossa panostetaan FPU:n, se uuden arkkitehtuurin FPU voittaa vanhan ihan kaikessa FPU:n liittyvässä. Ihan kaikessa. Ei tarvitte keskustella käskykantatiosta sun muista. Ellei hakkaa, se kertoo siitä et panostus oli ihan muualla.

Sanoin et FPU teholla ei oo suurta merkitystä kunhan sitä on tarpeeks. Kaikessa voidaan vetää raja johonki. Kunhan sitä on tarpeeks, lisäys ei enää paljoo vaikuta. Prossut on aina kompromisseja. Miks AMD ei tehny Bulldozerista prossua joka hakkaa Phenomin ihan kaikessa? Tai miks Intel ei tehny sellasta Pentium 4:sta? Varmaan siks et sellanen prossu olis hiton iso, hankala valmistaa ja hankala saada toimiin. Prossuissa on tietty määrä "asioita" mitä niihin voi saada. Panostat yhteen "asiaan", toisesta pitää tinkiä. Intel tiesi hyvin et P4 ei pärjää FPU tehoissa P3:lle (lisäkäskykantoja turha laskee mukaan, ne voi lisätä about mihin tahansa x86 prossuun riippumatta arkkitehtuurista), Intelillä oltiin kuitenki sitä mieltä et FPU teho oli tarpeeks hyvä ja panostus muuhun. AMD:lla sama. FX:n FPU on tarpeeks ja säästö FPU:ssa laitetaan muualle jotka hyödyttää 90% tapauksista.

Intel ja AMD molemmat panosti ihan muuhun ku FPU:n uusimmissa arkkitehtuureissa. Eiköhän se kerro siitä et FPU tehossa on saavutettu "tarpeeks nopee" taso Intelin ja AMD:n mielestä.

Zen prossu saattaa tehä tossa poikkeuksen. AMD:lla on hirvee transistoribudjetti varattuna prossuytimelle ja voi olla et FPU panostus kannattaa koska vaikee niitä transistoreja on muuallekaan tunkee hyödyllisemmin (oletus: 8 ydintä 150W, 4 ydintä 95W, vahva ydin, 14nm tekniikka).

Anteeksi kun sotken keskusteluanne mutta toi sama linkki toimii tähänki: http://www.bit-tech.net/hardware/cpus/2011/10/12/amd-fx-8150-review/2

 

Yksinkertainen kysymys. Vaikuttaako tehonkulutus siihen miten laadukas emon tarvitsee olla jotta se kestää?

Ihan totta. Todella vaikea tietää montako ydintä on AMD:n FX prossuissa yhdessä moduulissa. En muista oliko niitä ytimiä 500 vai 800

Kun tekniikka eroaa valtavasti toisistaan niin pelkkä numeroiden tuijottelu ei kerro mitään totuudesta. Jos nyt halutaan tehdä perustallaajalle asia mahdollisimman epäselväksi niin voidaan sanoa että FX prossuissa on 1 - 4 moduulia joissa jokaisessa on kaksi ydintä. Muissa prossuissa on se määrä ytimiä kuin mitä he ilmoittavat.

 

Ehkä ilmaisin itseäni väärin. Ei ole kahdeksaa täysin itsenäistä ydintä, on neljä modulia joissa kaksi ydintä jotka jakaa tiettyjä asioita.. Olisko noin sanottuna niin ettei kumpikaan leiri kilaha

 

Ai sun mielestä phenomit on samantehosia ku 1999 julkastut athlonit?

Ja AMD:hän kehitti FX:ään paljon tehokkaamman FPU:n ku phenomeissa oli, mutta AMD päätti säästää ja laittaa niitä vain tuplasti vähemmän. FX:t ei lisänny tehoa ollenkaan (vert. phenom II), ei liukulukulaskentatehoa, eikä kokonaislukulaskentatehoa. FX:iin vain tuli enemmän ytimiä.

Normisoftissa (tekstinkäsittely, nettiselaimet yms.) kyllä suurin osa laskennasta on kokonaislukuja, mutta ei kaikissa softissa (kuten editointi, renderöinti ja mallinnussoftissa). Normisoftissa suurin osa laskennasta vedetään parilla säikeellä, niin miksi viisas ja älykäs AMD ei panostanu single thread nopeuteen?

Ja kyllä supertietokoneissa käytetään monesti ihan "perus" prossujaki.

90 prosenttia laskennasta perusohjelmissa. Sitten editointi, mallinnus, ja renderöintiohjelmissa liukulukujen osuus onki 50-70% (lonkalta heitän). Aina sen liukulukulaskentatehon lisääminen lisää tehoa.

Näyttiksissä panostettu 2D nopeuteen? Ihan samoilla rajapinnoilla ne nykyään 2D ja 3D grafiikat piirretään, ihan samallatavalla ne piirretään.

Jos amd olisi laittanu jokaiselle ytimelle oman FPU:n, niin tuloksena olisi liian kuuma, liian paljon virtaa kuluttava ja kalliimpi piiri. Eikä se nopea liukulukulaskentatehoa auta, jos kokonaislukulaskentateho on liian hidas. AMD päätti pitää sekä liukulukulaskentatehon että kokonaislukulaskentatehon suunnilleen samana ku phenomissa.

Toiko sun mutuilus riittää lähteeksi? Ei kyllä ihan riitä. P4 oli vain nopea hätäratkaisu jolla yritettiin saadaa AMD:ta kiinni. P4 oli erittäin surkea tekele (tuskin sitä oltaisiin muuten kuopattu), se toimi joillaki ohjelmilla hyvin, joillaki huonosti, riippuen ihan siitä miten koodari on päättänyt toteuttaa eri asioita. Lisäks p4 julkastiin 15 vuotta sitten, joten sillä ei ole mitään tekemistä nykyajan kanssa.

Niin. Eihän siitä liukulukulaskentatehosta tietenkään ole kovin paljoa iloa jos kokonaislukulaskentateho on pahasti pullonkaulana. Ja kyllä sen liukulukulaskentatehon lisäys aina prossua nopeuttaa, mutta ei niin paljon kuin kokonaislukulaskentatehon nosto. Ja edelleenkään se AMD ei mitenkään erityisesti säästäny liukulukutehossa, vaan se nousi (tai oikeammin laski) bulldozerissa samassa suhteessa muiden laskentatehojen kanssa. Ja edelleenkään se P4 ei ole intelin uusin arkkitehtuuri.

Ja miksi AMD panostaisi Zenissä liukulukulaskentatehoon, jos sillä ei ole väliä.

En taaskaan jaksanu lukea viestejäsi kunnolla läpi, joten kaikkiin asioihin en ole vastannu.

 

Googlettelin ja lueskelin. Kylläpäs ottaa AMD:n 8-ydinprossu fanipojille koville.

Linkaataanpas tähän yksi kuva selkeyttämään sitä mistä tässä oikein keskustellaan:



Siitä voi jokainen ihan itse laskea montako ydintä löytyy. Simppeli homma.

Tarpeeksi iso tehonkulutus varmasti vaikuttaa, mutta AMD:n prossujen kulutus ei selvästikään ole sillä tasolla että se asiaan vaikuttaisi, ja tähän riittänee yksinkertaiseksi perusteluksi se että tuokin Asus kestää.

Sinä tiedät (vai tiedätkö?) ja minä tiedän, mutta tietääkö sellainen ostaja jolle täytyy kertoa montako ydintä prossusta löytyy? Tuskinpa. Puheet moduuleista ovat omiaan hämmentämään häntä entisestäänkin.

Selkeintä varmaankin olisi jos FPU:t kerrottaisiin mainosmateriaalissa erikseen.
FX-8350: 8 ydintä, 4 FPU:ta.
i7-4790k: 4 ydintä, 4 FPU:ta.
Eiks juu?

 

Sanoin: Sähköstä saadaan prossun avulla laskentatehoa.

Sähkötehossa puhutaan myös hyötysuhteesta. Ja energiasta joka kuluu tiettyyn tehtävään tiettynä aikana.

Laskentatehoa varten prossut on tehty.
MIPS/watit=MIPJ

Ei ole tyhjästä, mm. modulien jettua välimuistia on käytetty paljon aikaisemminkin, AMD vain uudelleen nimesi sen ja otti pois yhden FPU- yksikön. Eli kehittelyä tämäkin.

Ja jaettu välimuisti L2.

Ei, myös välimuisti on jaettu.

 

Hyvä. Nyt ymmärrät rakenteen siitäkin huolimatta ettet ole "AMD-fanipoika". Edistystä.

Oletko ihan tosissasi vai onko tarkoituksesi päästä tämän foorumin ykkös trollaajaksi? Niin järjetöntä juttua tulee. Jokainen prossun kuluttama watti vaikuttaa emolevyn kestoon ja sen osien vaatimuksiin. Jos tälläisia perusjuttuja ei ymmärrä niin varmasti viisainta siirtyä suomi24 foorumille.

Ostaja ei ymmärrä mitään moduuleista eikä jaetuista resursseista. Samoin ei tajua, että FX mallien ydinmäärää ei voi verrata muihin markkinoilla oleviin prossuihin.

Ei muuta kuin kadulle pysäyttelee ihmisiä ja näyttämään tuota kaaviota. Selkeää on. Ollaan "hieman" taas irtauduttu todellisuudesta.