Satasen prossut - Ja yleinen AMD/Intel-ketju

AMD panosti multi thread nopeuteen lisäämällä 2 kokonaislukuydintä. Sehän se onkin ettei lisänny FPU ytimiä. Ei se teho ihan 2x oo jaettujen yksiköiden takia. AMD sano et toisen kokonaislukuyksikön lisäys kasvatti pinta-alaa noin 12%, eli aika kustannustehokas lisäys. Intel ei erityisemmin panostanu kumpaankaan noista, Core prossut pohjautuu Pentium Pro:sta eikä Intel sen takia paljoo pystyny panostuksia valitteen. Valitsi tietenki 1994, mut siinäpä se oliki.

Sellaset 20 vuotta, tai vähemmän riippuen näkökulmasta. P4 luovutti ihan vapaaehtosesti. Intel tiesi ihan 100% varmasti ettei P4 pärjää millään FPU puolella ilman SSE:ta eli luovuttivat suosiolla FPU kisan. P4 ei varsinaisesti ollu virhe, kellotaajuutta ei vaan saatu tarpeeks ylös.

Kokonaislukutehot kasvo selkeesti enemmän. Lisäks jos Bulldozerin kelloja nostetaan, kokonaislukuteho kasvaa selkeesti FPU tehoo enemmän. Vastaava panostus Bulldozerin FPU puoleen mitä tehtiin K6 vs Athlon olis tarkottanu suunnilleen 2 FPU:ta vaan 1 kokonaislukuyksikkö per moduuli. Vedettiin toisin päin koska 90% laskennasta kokonaisluvuilla jne.

Vielä 1990 luvun puolivälissä prossun nopeuspeleissä oli sama ku prossun FPU tehot, melko tarkasti noin. Jo vuonna 2000 ei ollukaan enää, Pentium 4 olis 5 vuotta aikasemmin ollu umpisurkee ilmestys (sen ajan valmistustekniikalla). Vaikka AMD K6-3 pärjäs kokonaislukupuolella hyvin Pentium II/III vastaan (joskus jopa nopeempi), nopeus peleissä oli about sama ku tehoero FPU yksiköissä. Ehkä välimuistit jne vaikuttaa sen verran enemmän et P4:n myötä FPU tehon merkitys väheni tosi paljon.

Jos olis käyttäny mutku eivät käyttäneet. Intel tiesi senkin oikein hyvin.

Hidasti mut ei kuitenkaan ollu merkittävästi hitaampi peleissäkään. Eli Intel panosti kaikkeen muuhun ja peitti sillä x87 FPU:n heikkoudet. Se kaikkeen muuhun panostus näky huomattavasti useemmassa asiassa mitä olis näkyny FPU:n panostus. Ja FPU:n panostus olis taas huonontanu muuta. Se mikä tossa on merkityksellistä: enää ei pelinopeutta pystyny suoraan päätteleen x87 FPU:n nopeudesta, aikasemmin sen hyvin usein pysty. Taidettiin päästä siihen pisteeseen et tarpeeks nopeet välimuistit sun muut vähensi FPU:n arvoo merkittävästi.

Justhan tossa testasin ton asian.

1 thread@1 module tulos on sama mitä 2 threads@1 module. Eli se "toinen threadi" ei auta FPU puolta mitenkään, ainakaan Cinebenchissä mikä onki aika odotettu homma.

Edelleen kysymys kuuluu miks 2 threads@1 module tulos * 4 on selkeesti pienempi mitä 8 threads@4 modules tulos. Pitäis olla toiste päin. Jos 2 threadia 1 moduulille antaa tuloksen X, 8 threadia 4 moduulille tulos ei voi olla yli 4*X. Mut se on, ja reilusti yli. Taitaa Windows kusta pahemman kerran.

 

tosiaan kyselin siitä rossun korkkaamisesta aiemmin ja tulokset aika vakuuttavia, suosittelen! vasta alkuvaiheilla tämä kellotus tuon prosessin jälkeen, mutta tulokset lupaavia.

 

Ei hassumpaa, mikä jäähy? Seuraavaks kantsii hommata retail prossu eikä jotain koekappaletta.

 

Phanteks PH-TC14PE jäähynä vielä toistaiseksi, kun vesijäähyn osissa oli kuukauden toimitusaikoja.

kyllä kai tämän retail pitäisi olla kun jimmssiltä tilattu about 1v4kk sitten?

 

Jaa se Trial version oliki Aidan roskaa. Katoin et QuadCore [ Trial version ] tarkottais jotain romuprossua

 

Kyllä tosi pienillä volteilla mennään. Itsellä 4.7 vaatii 1.46v

 

Joo tuo minun kivi tuntuu kulkevan hyvin suhteellisen pienillä volteilla tällä hetkellä menossa 4,8ghz@1,368v 1t20min aida64 nyt ajanut rasitustestiä ja selaillut nettiä siinä sivussa.

 

Miten nuo AMD:n "järkyttävän" tehonkulutuksen nostamat vaatimukset powerille ja emolle sitten käytännössä näkyvät? 550 watin XFX lienee halvin kelvollinen virtalähde - eikö fx toimi sillä? Suurimmat haasteet jäähdytykselle aiheuttaa kyllä haswell. FX-9590 kelpaa esimerkiksi vain siitä että tappiin kellottaminen on hankalaa. I7-4790k on toinen samanmoinen.

Vielä jos kertoisit mitä vaaditaan jotta ydin olisi KOKONAINEN.

Olet varmastikkin oikeassa. Toisin sanoen Intel valehtelee.

 

Tarvitset tehokkaamman ja paremman powerin. Emolevyn pitää olla PALJON laadukkaampi ihan vakiokelloilla jotta se pystyy työntämään prossulle tarvittavan määrän tehoa. Powerin ja emolevyn pitää olla laadukkaita jotta ne kestävät kovaa kuormitusta. Koneeseen muodostuva lämpö pitää saada prossulta ja kotelosta pois. En tiedä monesko kerta tämä on kun kirjoitan saman asian, mutta rupeaisiko se pikku hiljaa menemään perille? Fysiikan tunneilla on varmasti tullut eteen energianmuuttumattomuus laki. Energia ei siis häviä vaan muuttaa muotoaan. Tarkoittaa käytännössä sitä, että prosesessorin kuluttama teho muuttuu KOKONAISUUDESSAAN lämmöksi. Mitä enemmän lämpöä syntyy, niin sitä suuremmat haasteet on. FX-9590 osoitti miksi koko arkkitehtuuri joudutaan kuoppaamaan. Edes huippu jäähdytyksellä ja järkyttävällä tehonkulutuksella suorituskykyä ei löydy riittävästi.

Parempi, että et osallistu keskusteluun jos et edes tiedä millainen rakenne FX prossuissa on.

Miksi valehtelee?

 

Elikkäs tämä http://www.systemastore.fi/product_info.php?cPath=1_14_519&products_id=64002 on siis paljon laadukkaampi kuin tämä http://www.systemastore.fi/product_info.php?cPath=1_14_618&products_id=111687? Pystymetsien äijä ei välttämättä ihan heti uskoisikaan. Mitä powereihin tulee, täsmälleen samoja romppeita käytetään kaikissa pelikoneissa.

Kansakoulun vanha fysiikanopettaja jaksoi kyllä tolkuttaa että näkeehän tuon otsallakin, mutta minä en koskaan nähnyt. Ehkä juuri siksi keskityinkin muihin harrasteisiin. Totuus kuitenkin on se, että fx-8350 toimii vakiojäähyllä, i7-4770k ei.

Kyllä minä sen jollakin lailla tiedän, joten saanen kommentoida edes pikkuisen? Tiedätkö sinä millainen rakenne tuon mun wanhan IBM XT:n prossussa on? Löytyyköhän siitä KOKONAINEN ydin?

Mistä minä tiedän?

 

Ei se nyt ihan noin ole. Tai on, sitten jos hyötysuhde on 0%: tia. Tuolla prossussahan käytetty sähköteho muuttuu laskentatehoksi ja vain osa lämmöksi, koska hyötysuhde ei ole 100%: tia. Prossun läpi kulkeva virta on saman suuruinen sinne mennessä ja sieltä poistuessaan.
Sähköinenlämpövastus on sellainen missä voidaan sanoa kaiken tehon muuttuvan lämmöksi (siinäkin, jos hehkuu, muuttu hyvin pieni määrä myös valoksi).

 

Esim. Normaalin hehkulampun hyötysuhde on about 5%. Eli 5% Wateista menee valon muodostamiseen, ja loput 95% menee hukkalämmöksi. Ei siis kaikki Watit ole lämpöä suoraan, mutta hyvin suuri osa on.

 

Täällähän on selvästi fyysikoita mukana Laskentatehoa mitataan yleensä flopseina(floating point operations per second) Mitenkäs nämä flopsit muutetaan esim energian perusyksiköksi eli jouleiksi?

Ja lopulta valo muuttuu lämpöenergiaksi, varsin nopeasti jos se on koteloitu.

 

Pointtina oli selventää porukalle että Wattien suhdettä lämpöön, kun osa luulee että Watit ei ole sama asia kuin prossun tuottama lämpö, ja jokkut luulee että se on täysin se määrä. Molemmat ovat väärässä. Esim 100w TDP prossu (jos nyt käyttää sen 100w kun nämä ovat vain luokituksia mitkä tuntuvat heittelevän yleensä YLÄkanttiin) ei tuota 100w lämpöä, mutta hyvin lähelle sitä.

 

Mutta kuitenki se lisäsi yhden liukulukuyksikön tehoa erittäin paljon. Bulldozerissa liukulukulaskentateho nousi samassa suhteessa muun laskentatehon kanssa. AMD:n bulldozerissa laitettiin neljä nopeaa FPU:ta, eikä kahdekasa hidasta FPU:ta, ja tämän teoriassa pitäisi parantaa suorituskykyä liukulukupainotteisissa single thread jutuissa. Lisäks neljä nopeaa FPU:ta kuluttaa varmasti vähemmän virtaa, tuottaa vähemmän lämpöä, maksaa vähemmän ja vie vähemmän piiriltä pinta-alaa kuin kahdeksan hidasta FPU:ta.

Ihan samassa suhteessa ne kasvo. Ja oisko jotain lähdettä tolle että kokonaislukuteho kasvaa enemmän kelloja nostettaessa? Kuulostaa aika mututuntumalta.

Aika paljon se hidasti, jos mietitään miten paljon muut laskentatehot kasvoivat. On totta että kokonaislukulaskentatehon lisääminen näkyy useammassa asiassa.

Totuuden nimissä on kuitenki sanottava että am3 emot on kyllä halvempia ku lga kantaset emot. Enkä minä ole ainakaan nähnyt että täällä foorumilla neuvottais AMD setuppeihin laitettavan isompaa poweria ku intel setteihin, prossut kuluttaa kuitenki niin vähän sähköä että eiköhän vaadittavan powerin koon kerro grafiikkapiirien lukumäärä. Ja vaikka FX:t tuottaa enemmän lämpöä ku haswellit, niin kuitenki haswellit vaatii tehokkaamman jäähyn, jotta lämpö saadaan siirrettyä pois prossusta (huonot tahnat sisällä).

FX-9590:n 220w TDP:lle tosiaan ei tiennyt itkeä vai nauraakko

 

Uskallan kyllä väittää, että prosessorissa sähköenergia muuttuu 99.9999% välittömästi lämmöksi.
Sanoisin 100%, mutta jätän pienen mahdollisuuden jonkinlaiselle säteilylle.

Hattiwateiksi tai laskentatehoksi energia ei muutu.

 

Hehkulampuissa suhde on 10/90%. Mutta esim. loisteputkivaloissa suhde on 93/7% eli valoa on lähes kaikki, lämpöä tulee hyvin vähän. Ledit lämpenee vieläkin vähemmän.

Näköjään mukaan on tullut pilkun viilaajia .

Sähköstä saadaan prossun avulla laskentatehoa.

Käyttääkö ne transistorit lämpöä, kun muuta ei ole enää tarjolla?

Kyllä muuttuu, vai toimiiko sun prossu lämpöenergialla? Mun ainakin toimii sähköllä.

 

Ja laskentateho ei edelleenkään ole energianmuoto. Tai jos se on, niin ole hyvä ja kerro hieman lisää. Käytettävissäsi on koko SI-järjestelmä, jonka avulla voit ilmaista kuinka tämä suure käyttäytyy suhteessa muihin suureisiin.

Sähköllä toimii ja noudattaa jopa kaikkia fysiikan-lakeja.

 

Ei se FPU teho tosiaankaan noussu samassa suhteessa. Pelkästään se vaikuttaa et FPU yksiköitä on määrällisesti puolet siitä mitä kokonaislukuyksiköitä. Ja just siks ei hirveesti auta vaikka ne FPU:t onki kohtuullisen nopeita. AMD on iteki sanonu et FPU laskenta kattaa tosi pienen osan kaikesta laskentatarpeesta ja siks päättivät säästää piitilaa pistämällä vaan yhen FPU:n eivätkä siihenkään liikaa panostaneet. Ihan kuten tossa sanoitki, piitilan säästö (samalla lämpö ja hinta pieneni) tossa oli päätavotteena. Tuskin vahingossa puolittivat FPU määrän ja pistivät "yhdistä 2 128 bittistä FPU:ta yhdeks 256 bittiseks" -tyylistä hommaa. Säästöhomma ja siks vähemmän panostusta.

Ongelma tuli siitä et kokonaislukulaskennan olis pitäny olla ihan selkeesti nopeempaa mitä se on. Mikäli olis ollu, FPU teho olis vielä huonompaa suhteessa mitä se ny on. Perustellusti voidaan sanoo et AMD siirsi painopistettä selkeesti pois FPU-puolelta, niinku P4 teki 10 vuotta aiemmin.

Niinku sanoin, olis karkeesti pitäny laittaa 2 FPU:ta ja 1 kokonaislukuyksikkö et olis tullu vastaava suhde mitä K6 vs Athlon oli. Kokonaislukutyksiköitä 2, FPU yksiköitä 1, kaikkien yksiköiden tehot kasvaa saman verran. Kumpi teho nousee enemmän? Moni asia siihen vaikuttaa mut jos arvata pitää, en löis vetoo FPU:n puolesta.

Jos olis panostettu enemmän FPU:n (samantasonen mitä P3:ssa), olisko se kompensoinu muiden osien heikennyksen? Todennäkösesti ei olis täysin. P4 oli sikäli käänteentekevä et vahva FPU ei enää ollukaan se mikä oikeestaan suoraan määritti pelitehon. Vielä 5 vuotta aiemmin se aika suoraan oli.

 

@BPVest
Tästä asiasta voidaan jankata vaikka kuinka paljon, mutta FX:issä yhden ytimen teho pysy aikalailla samoissa lukemissa mitä phenom II:ssa ja liukulukulaskentanopeus pysyi myös samana (vaikka FPU:ita on puolet vähemmän). Eli ei FX:issä mitenkään erityisesti laskettu liukulukulaskentatehoa.

Ja vaikka väittäisit mitä tahansa, niin FPU:iden merkitys prossun tehoon on suuri. Jos FPU:t on turhia (tai niiden tehoon panostaminen), niin linkkaa joku kunnon lähde/artikkeli, jossa asia selvitetään. Kumpikaan meistä ei tiedä prossuista todellisuudessa käytännössä mitään, joten pelkkä mutuilu ei paljoa auta tätä väittelyä. Fysiikka, grafiikka yms. käsitellään kokonaan liukulukuina, joten on turha väittää ettei liukulukulaskentateholla olisi väliä. Eli nyt haluan jotain lähdettä väitteillesi, minua ei kiinnosta paskan vertaan miten p4 ja bulldozerit laski liukulukulaskentatehoa (mitä kumpikaan ei tehny) tai kuinka asiat voidaan hoitaa gpu:lla (mitä ei voi hoitaa ku ainoastaan harvinaisissa tapauksissa). Sun mielestä FPU teholla ei oo merkitystä, mutta milläs ne ohjelmassa olevat liukulukulaskut lasketaan?