No itse käytän aika paljon älykkäitä soittolistoja ja poistan sitten ne biisit joita en halua kuunnella. Esim artistin biisit tietyiltä vuosilta. Amarok käyttää kyllä KDE:n kirjastoja. Voi olla että vaatii jotain KDE:n osia liksäksi. KScreensaver ja KSlideshow. PyQt ainakin jos ei asennettu. Ehkä sitä voi muokata niin, että käyttää xscreensaver ja jotain sen lisäosaa. home/usesr/.xscreensaver tiedostoon pitää lisätä haluttu komento. Ehkähän se noin menisi. Jos TV-out toimii, niin Amarokin voi käynnistää TV:n ruudulle siinä kuin leffankin pyörimään. Tai mitä näyttöä sitten haluaakaan käyttää. nvidialla homma onnisituu aika helposti. Ja sitten voi pistää 2 kpl X:iä pyörimään. Toinen xfce ja toinen KDE jos puhtia piisaa koneessa. Alle gigan muistilla en yrittäisi. Itselläni on KDE työpöytä, joka on kyllä raskas jos vertaa XP. Tai jopa Vista.
Ehdottomasti Amarok, KDE:llä sekä Gnomella. Itse käytin Amarokkia Ubuntulla, pakettienhallinnasta sen saa kätevästi.
Itse kyllä suosittelen, että kokeilet jotain muuta tietokantaa amarokkiin. Tuo amarokin vakio sqlite tietokanta ei pysty hallitsemaan isoja tietokantoja. Joten sen vaihtaminen toiseen voi ainakin korjata tahmaamisongelmat. Kannattaa kokeilla ainakin sen vaihtamista ja sitten sen jälkeen kokeilet miten se toimii. Tässä pari ohjetta: http://amarok.kde.org/wiki/MySQL_HowTo http://amarok.kde.org/wiki/Postgresql_HowTo Tuossa kannattaa sitten huomata, että tietokannan asennus kannattaa suorittaa oman distron ohjeiden mukaan. Luultavasti onnistuu helposti pakettienhallinnasta. Tietokannan asetusten säätäminen amarokia varten löytyy noista ohjeista.
Jos tuo Amarokin tahmailu johtuu kun se ajoittain päivittää soittolistaa tai jostain scriptistä. Jos ottaa rastin pois kokoelman asetuksista tarkkaile kansioiden muutoksia. No nyt minulla soi vanha 3.9 versio. En tarvitse kaikkia uusia hienouksia. Amarokilla voi ilmetä myös muistivuotoa ym. Joskus voi kurkata prosessitaulua ja jos kymmeniä python esiintymiä niin jotain on vialla. Kun systeemiä päivittelee voi python tai phQt tai joku muu kirjasto olla väärä versio jollekin scriptille. Ja niitä scriptejäkin pittää joskus päivitellä. Tai tarkistaa jos olisi tullut uudempi versio. Kirjotusasun tarkkuus on yleensä tyypillistä Unix-systeemeissä ja C-kielessä. Tässä äsken huomasin, että -P ja -p ovat kovin eri asioita yhden ohjelman parametreina. Itse en lisäisi kerralla koko kokoelmaa Amarokin tietokantaan, vaan osissa. Niin tulisi ne kirjoitus virheet ja virhelliset tagit huomattua. Itse pidän kokoelman puumaisesta näkymästä. Jota voi vielä muokata. Kun musakin on suunnilleen samalla tavalla levyllä. Tyyliin - media - musiikki - Formaatti - tyylilaji - esiintyjä - levy. Ja jokainen tietotekniikkaa lukenut tietää, että puusta löytää paljon nopeammin kuin listasta. Ja kaikki tietokanta-ohjelmat käyttävät haussa erilaisia puita, hash-tauluja ym. Eli jos ne kaikki SYSTEM OF A DOWN biisit ovat saman kansion alla, on ne helppo lisätä Amarokin listalle ja nimetä uusiksi. Jos biisejä uupuu kokoelmasta on vika tageissa tai sitten ne ovat useita artisteja / various jne kansion alla piilossa. Jotkut julkaisut voivat tulla kokoelmaan ns. kokoelmalevyinä. Joku The Rolling Stone Magazines 500 Greatest Songs Of All Time kaikkine biiseineen ei ehkä ole mielekäs levy. Ei ole mitenkään tyhmää ottaa jokus kopio Amarokin tietokannasta. Se pitää sisällään paljon tilastollista tietoa ym. kivaa kun Amarokkia on muutaman vuoden käyttänyt. Varsinkin jos aikoo kokeilla jotain muuta systeemiä välillä. Ja muutenkin kansio kannattaa tarkistaa välillä, jos sinne on kertynyt jotain roskaa. /.KDE kansion alle kertyy muutenkin helposti paljon roskaa vuosien mittaan.
Huomasin että jotku kaipaavat itunes ohjelmaa täällä. Joten tässä olisi atunes(onpas omaperäisesti nimetty =) ) tässä on muutamia kuvakaappauksia jotka kertovat enemmän mistä on kyse http://www.atunes.org/?page_id=5 Itse en ole tuota koittanut osui vain pieni juttu silmiin Linux magazines:ssa
Olihan siinä ei java versio joka ei sisältänyt asentajaa, mikä pitäänen itse kääntä jos ei käyttämäsi linux distron repoissa ole aTunesia tarjolla. Mandrivan on PS mikä siinä javassa niin sylettää? Onko isot pojat sanonut että se on kamalan paha??
Niin siis eihän installerin puuttuminen siihen vaikuta, jos ohjelma on koodattu javalla. Mitä tulee javaan niin ei juuri nyt tule mieleen yhtään ohjelmaa joka olisi koodattu pelkällä javalla ja siinä ei olisi ongelmia. Ongelmat liittyvät suuresti siihen, että javaohjelmat ovat hitaita ja vievät paljon muistia. Monesti todella kökköjä toimivuudeltaan. Joskus ollut windows puolella ongelmia java runtime environmentin kanssakin ja sen vuoksi tökkinyt kaikki mitkä käyttää javaa. Poikkeuksia varmasti löytyy, mutta en itse ainakaan lähde nykyään hirveästi juhlimaan, jos kuulen, että ohjelma on tehty javalla. Mutta kokeilemalla nuo aina selviää. Esimerkkinä java viritelmistä jotka nostaa niskakarvat pystyyn on vaikkapa tämä kuuluisa sampon viritys tai azureus p2p ohjelma.
Jep jep, niinkuin arvelinkin. Käynnistin atunesin ja samantien muistia lohkesi 60 megaa. Kun skannasin kirjaston ja tein parit soittolistat niin meni samantien 100mb rikki. Pitääpi testata joku kerta vähän lisää kun on aikaa. Jos se muuten toimii hyvin, niin ei tuo vielä niin paha ole.
Itse varmistelin ja tuon muistin tarpeen näin itselläni: java= 117mt(azureussille) azureus=488kb atunes=51mt(tosin gnomen system monitor näyttää atunesin java nimellä atunes nimen sijaan, kun taas azureusin kohdalla näytetään azureussin tarvitsema javan osuus ja azureussin vaatima erikseen)<---- toivottavasti tuli ymmärrettävästi =)
Ja jos vertaa vaikka azureusta utorrentiin, niin utorrent vie vain 10-20mb muistia. Amarok soitin taas vie noin 20-30mb. Nuo java viritykset vievät ainakin oman kokemukseni mukaan poikkeuksetta moninkertaisesti enemmän muistia mitä joillain muilla kielillä koodatut ohjelmat. Tämä iso muistinkäyttö heijastuu myös siihen, että ohjelma on raskas käyttää ja voi varsinkin vanhemmissa koneissa näkyä selkeästi. Esim. käynnistyy hitaammin, toiminnot käynnistyy hitaammin yms. Tästä syystä en itse ainakaan ole kovinkaan innostunut java ohjelmista. Tämä siis ihan käytännössä testattu, enkä ole mikään koodari. Sen vain tietää aina valmiiksi, että javaohjelma -> raskas, tehosyöppö. Atunes ei tuottanut poikkeusta. Javan hyvä puoli on kuitenkin se, että ne ohjelmat tuntuvat toimivan yleensä hyvin alustasta riippumatta, eli sama koodi toimii windowsissa, linuxissa, macissa jne. Ainakin ne ohjelmat joita olen itse testannut. Kuitenkin mitä nyt testasin atunesin toiminnallisuutta, niin se vaikutti ihan kivalta ohjelmalta. Nykykoneet ovat myöskin niin nopeita ja niissä on paljon muistia, ettei raskaus välttämättä näy käytössä ollenkaan. Kuitenkaan en huomannut atunesissa paljoakaan ominaisuuksia joita ei olisi esimerkiksi amarokissa. Hyvin samantapainen monilta osin. Ensivaikutelma ei kuitenkaan ollut huono.
Itsekin vähän vierastan Javaa. Ei musan soittaminen pidä rohmuta älyttömästi koneen resursseja. ps ja pmap ohjelmilla voi katsoa muistinkulutusta. Katsopaaka pmap -d xxxx (javan pid arvo). Vertailun vuoksi sama tietty Amarokille.
Mikä sitten on paljon nykykoneissa jossa vauhtia antaa 64bit prosu hirmuisella herzi luvulla? 2-4gb rammista puhumattakaan. Tässä keskustelussa on tullu esiin että azureus nappaa n.107mt ja aTunes 50-100mt, se ei ole paljon jos koneessa on esim 2gb rammia.
Se ero näkyy uudemmisakin koneissa ihan käytettävyydessä. Varmaan ymmärrät, että tietokone lataa 10mb ohjelman huomattavasti nopeammin kuin 100mb ohjelman. Tietenkin, se ero on pienempi nopeissa koneissa kuin vanhemmissa.
Ei kaikilla ole nykyaikaista vauhtihirmua. Ja onko järkevää, että musan kuunteluun tarvitaan joku 500W tehomylly. Nyt käytössä vaihteeksi Enlightenment. Yllättävän nopea jos vertaa KDE. Ja eipä kestä kauaa kun on firefox ym. näytöllä käytössä.
No itsellänikin on tälläinen vanhempi kone alla: AMD 2400 Semp. ja 2gb rammii. Itse en huomaa mitään eroa onko jokin java sovellus käytössä vai ei. Itse olen taas Gnome ihmisiä mutta fluxbox tai XCFE olis kiinostavia vahinko vain että Gnomea ja xfceetä voi olla samaan aikaan koneella sotkevat liika työpöytää(en jaksa selittää, tämä topic on muutenkin painumassa offtopic:n puolelle) =)
Joo ei java kuulemma mikään hidas tai raskas ole. Komentoriviohjelmat sillä luistavat nopeasti. Nuo GUI ohjelmat sitten taas...no ne on pilattu noilla javan omilla virityksillä. Tai niin olen ymmärtänyt omat kokemukset javasta olemattomat. Mielestäni javalle on esimerkiksi olemassa qt-sidoksia. Eikä suorituskyvyn pitäisi poiketa juurikaan esim monosta, mikä tulee monen GNOME-distron mukana. Toteutus niissä java-ohjelmissa kai kusee nilkoille. Ehkäpä se on entisen sulkeutuneisuutensa vuoksi jäänyt lapsipuolen asemaan työpöydällä. Eniveis ei musasoittimen pidä olla tehosyöppö.
Itselläni on c2d 4300@2.4ghz 2gb ram ja silti käytän xfce työpöytää ja siinä kevyitä ohjelmia. Itse vain yksinkertaisesti pidän siitä, että ohjelmat käynnistyvät ja toimivat nopeasti. Xfce työpöytä myös käynnistyy gnomea ja kde:ta jonkin verran nopeammin, joten koneeni täten boottaa nopeammin. Kyllä itselläni tuo ohjelmien etsiminen on aina tasapainoilua sen keveyden ja ominaisuuksien välillä. Jos löydän tilalle kevyemmän ohjelman, jossa silti on kaikki ominaisuudet joita tarvitsen, niin valitsen sen aina. Konetehot kyllä riittää tarvittaessa pyörittämään raskaita softia ja mielelläni käytän ne konetehot sitten niihin kuin esim. musasoittimeen.
