Miksi nyt ostettu taulutelevisio voi päätyä kierrätykseen parin vuoden sisään?

Miksi pitäisi ostaa 2 vuoden päästä eikä nyt?
Ja milloin on sitten oikea aika ostaa. Ehkä 5 vuoden päästä vai???
Vai olisiko kymmenen realistisempi?
Taulutv-tekniikka tulee kehittymään vielä hyvin paljon nykyisestä tulevien vuosien aikana joten uuden odottajat voivat joutua odottamaan hyvinkin kauan...
Suurin osa ihmisistä katsoo kuitenkin vieläkin 4:3 telkkareilla joten miten se muutama pikseli voi osoittautua niin hirveäksi asiaksi että telkkarin joutuisi vaihtamaan siitä syystä.

Ja jos nyt noista HD-näytöistä tehdään ongelma natiivireson takia niin minä tiedän mitä ainakaan ei kannata ostaa.
DVD-soitinta eikä yhtäkään DVD-leffaa.
Niillä kun ei päästä HD-resoilla joten skaalaus on edessä.

 

Vajaan 2v kuluttua kun on vain Digitaalisia lähetyksiä, silloin myytävät näytöt on pakko sisältää Digivirittimen. Monet odottaa sitä. Nyt en kerkee vastaan tarkemmin mitä tarkoitin...

 

Linuboy - Se kortti on Kworld V-Stream [bold](www.kworld.com.tw)[/bold], (n. 2004), kone on Intel D850MV 1.8 GHz P4 äitikortin (n. 2001) päälle kasattu Windows XP Pro kone. Näyttökortti on nVidia GeForce 4 MX 440 64 MB. Näyttökortti vaikuttaa digi-TV-kortin toimintaan. Esim. tällä nVidia näyttökortilla TV-kuvan saa vain päänäytölle, kortin tukemalle toiselle näytölle tulee vain musta ikkuna. Kortilla on digitaali-T (terrestial), analoginen composite (kantataajuus) ja S-video sisaanmenot. Kortista on ilmeisesti uudempi versio, jossa viritin on paljon pienen ja ilman RF-suojakoteloa.

Kortin mukana tulivat driverit ja kohtuullinen videoeditointiohjelmisto. Kortin mikropiiri on muistaakseni Philips-tyyppia, tarkempaa en muista. Kortista on ainakin ollut olemassa kaikki kolme tyyppia, eli T (maanpaaliset lahetykset), S (satelliitti ja C (kaapeli). Korttiin ei saa maksukorttia eli CAM-liitntaa, siis CAMNIS CAM HTV:n verkossa. Siten sen S- ja C-versiot ovat varsin rajoitettuja. En ole kokeillut tätä korttia Linuxin kanssa, mutta aika monelle kortille (mikropiirille) on Linux tuki, myös tälle Philipsin piirille. Kortin ohjelmisto tuntee muutamia maita, myos Suomen. Maiden erot ovat kanavien taajuuksissa. Sinällaan kortti tuntee muistaakseni PAL, NTSC ja SECAM signaalit eri muotoineen.

Asun alueella, jossa on maanpäällisiä lahetyksia SD, HD 720 ja HD 1080 muodoissa. 1.8 MHz P4 kone näyttää hyvin SD ja HD lähetyksiä, mutta koneen nopeus ei riitä kunnolla HD 1080 ohjelmien tallettamiseen. Kuva nykii tallennettaessa joissain tilanteissa. Saattaa olla, että kyseessä on koneen itse aiheuttama häiriö antenniin, koska käytin kokeiluissa sisäantennia.

Minulla on sukulainen Helsingissa, jolla on toimiva maksukortinlukijalla varustettu HTV:n kaapeliin liitetty C-tyyppinen kortti. Muistaakseni tämäkin kortti tukee kumpaakin HD-muotoa. Hänellä on AMD 64 bittinen 3 GHz kone, jonka nopeus riittää hyvin kaikkiin kortin toimintoihin. Kortti on saksalainen, myydään TechnoTrend nimella. Tämäkin kortti ottaa vastaan kantataajuisen analogivideon ja muistaakseni myös tavalliset analogilahetykset. Kortti ei ole myynnissä Suomessa, mutta sen saa tilaamalla Saksasta. HTV:n käyttäjien täytyy olla tilattessa tarkkana, etta salauksenpurkulaite (toimikortin lukija) tulee nimenomaan HTV:n käyttämän harvinaisen norjalaisen systeemin mukaisena.

Yleisena kommenttina kaikista digitaali-TV-korteista, boxeista ja televisioista. Laitteessa pitaisi olla viritin, joka toimii kaikkien kolmen eri järjestelmän, eli T, S ja C kanssa. Muuten tulee ongelmia muutettaessa toiseen paikkaan. Lisaksi toimikortin lukija on nykyaan välttämätön kaikissa järjestelmissä. T- ja S-järjestelmät ovat aika selviä, mutta C-jarjestelmissa on eroja jo modeemin eli siirrettavan bittivirran tasolla. Järjestelmän konvertointi toiseksi on hyvin hankalaa, vääräntyyppinen laite on käytännössä käyttökelvoton. Näyttää siltä, että eri järjestelmien vastaanottomodeemit on tehty keskenään vaihtokelpoisiksi mikropiireiksi, joten eri tyyppien valmistaminen on helppoa, mutta piirin vaihto valmiiseen laitteeseen on kallista.

16.4.06 21:55 Korjattu URL www.kworld.com.tw ja suomalaiset kirjaimet.

 

Tarkoitat varmaan 3000+. 3Ghz A64 on jo melkoisen tykki kone.

 

Oikeasta ostohetkesta olen sita mielta, etta se on silloin kun laitetta todella tarvitsee. Nyt tekninen kehitys nayttaa vakiintuneelta alemman HD-tarkkuuuden suhteen. Kiinalaiset pystyvat valmistamaan LCD-nayttoja 32 tuumaan asti, mika tarkoittaa etta tama ja pienemmat koot noin 1200 x 780 resoluutiolla varustettuna eivat merkittavasti halpene. Sopivilla interpolointitekniikoilla noin 1200 x 780 naytto pystyy nayttamaan varsin hyvin 1080 juovaistakin kuvaa.

Lopullinen HD-TV:n tarkkuus on tietysti 1080 juovaa ja 1920 kuvaelementtia sivusuunnassa, mutta tahan pystyvat naytot ovat viela pitkaan, useita vuosia, hyvin kalliita. Lahetyspuolella ero ei ole niin suuri, koska kuva-anturitekniikkan on paljon edella nayttotekniikkaa ja muut jarjestelmat pystyvat ilmeisesti hoitamaan suurempiakin bittivirtoja. Nykyinen 6 - 8 MHz kanava riittaa 1080 juovaiselle HD-TV:lle reilusti, mukaan mahtuu viela erikielisia aania, teksteja ja muuta dataa, mutta ei muita kuvasignaaleja.

Seuraava merkittava parannus on koodaustekniikassa siirtyminen nykyisesta kosinikoodauksesta aallokekoodaukseen (wavelet coding), mutta tassa ongelmana on sekava patentointitilanne, jonka selvittaminen voi vieda monta vuotta. Aallokekoodauksella samanlaatuinen kuva saadaan aikaan alle neljasosalla nykyisin tarvittavasta bittivirrasta.

Jos taas jaadaan odottamaan, tulossa on amerikkalainen teatterilevitykseen kehitetty ja jo jonkinverran kaytettykin systeemi, jonka tarkkuus on noin 6000 x 4000 kuvaelementtia. Sita pystyy nykyaan esittamaan vain erikoisvalmisteisilla TI:n DLP-projektoreilla. Tallainen kuva ei mahdu millaan nykyisin tunnetulla koodaustekniikalla 8 MHz kanavaan eika edes satelliittien noin 25 MHz kanavaan.

 

Jartar - Taytyy sanoa, etta en ole varma, mutta veikkaan etta 3000+ eli 3 GHz Intel P4 vastaava. Nopein pienempikantainen (740?) AMD 64 mika 2005 saatiin kaymaan stabiilisti.

> Quote:Hanella on AMD 64 bittinen 3 GHz kone, jonka nopeus riittaa hyvin kaikkiin kortin toimintoihin.

> Tarkoitat varmaan 3000+. 3Ghz A64 on jo melkoisen tykki kone.

 

Onsekumma - Tuo DiBOSS LT-32HLFH 32":n HDTV-televisio vaikuttaa ihan kelvolliselta ja hinta on oikeaa luokkaa. Kannattaa kuitenkin vertaillessa katsoa, mita SCART-liitannat pitavat sisallaan. Jossain on pelkka komposite eli kantataajuusvideo, jossain S-video ja parhaimmissa RGB-video. Vain RGB:lla, component tai DVI:lla saa aikaan kunnon kuvan.
Tietysti edellyttaen etta lahettava laite tuntee saman muodon. Samassakin laitteessa yksi SCART voi olla RGB ja toinen kantataajuinen. HDMI on kopiointisuojaussysteemi, jota ilman jotkut DVD:t eivat nay.

 

Mistäs tämä tieto on peräisin?

HDMI (High Definition Multimedia Interface) on liitäntästandardi. Se on suunniteltu monikanavaäänen ja teräväpiirtokuvan siirtämiseen

 

sakke88 - Tieto on peräisin joistain lukuisista alan lehdistä tai luotettaviksi tunnetuilta www-sivuilta. HDMI on kasittääkseni digitaalisen DVI-liitännän sanomamuotojen laajennus, joka sisältää muutakin kuin suojauksen. Kaivan lähipäivinä esiin pari alan kirjaa ja vanhoja kirjoituksiani. Niistä toivottavasti tämäkin juttu ja jotkut edellä olevien kirjoitusteni epätarkkuudet selviävät.

Tässä muistinvaraisesti joitain aiheeseen liittyviä lehtiä joita seuraan: Electronics World, Elektor Electronics, BATC Newletter (UK) ja IEEE Spectrum. Nämä ovat kansantajuisia elektroniikkalehtiä tai yleisiä teknisen alan lehtiä. En ole televisiotekniikan asiantuntija, mutta olen opiskellut elektroniikkaa, digitaalitekniikkaa ja tietoliikennetekniikkaa muiden aineiden joukossa. Minulla on ollut SD(T)-digibox useita vuosia ja ja HD(T) digi-TV tietokoneessa yli vuoden. En asu Suomessa, mutta käyn siellä kerran vuodessa, joten kokemukseni voi olla pahimmillaan melkein vuoden vanhoja Suomen suhteen.

Quote:HDMI on kopiointisuojaussysteemi, jota ilman jotkut DVD:t eivat nay.

Mistäs tämä tieto on peräisin?

HDMI (High Definition Multimedia Interface) on liitäntästandardi. Se on suunniteltu monikanavaäänen ja teräväpiirtokuvan siirtämiseen

 

Luulen että muistisi tekee tepposet ja viittaat tuolla jutulla kuvan tarkkuuden rajoitukseen joka olisi mahdollista blu-ray levyillä.
http://fin.afterdawn.com/uutiset/arkisto/7390.cfm

 

Tarkoitat DRM:ää (Digital Rights Management)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttöestojen_hallinta

EDIT: tagin virhe korjattu

 

jartar - Muistini tosiaan petti kahdessakin asiassa. Ensiksi se kopiointisuojaus on High-bandwidth Digital Content Protection (HDCP). Se on käytännössä kytkyssä HDMI:n kanssa, mutta HDMI toimii ilman sitäkin ja ainakin teoriassa HDCP ilman HDMI:tä. Siis yksi asia lisää, missä pitää olla tarkkana, onko HDMI:ssä mukana HDCP. Lisätietoja http://www.digital-cp.com/home .

Toinen juttu oli se, että sekoitin laajennetun eli multichannel DVI systeemin HDMI:hin. DVI:stä on olemassa ainakin analoginen versio, joka on yhteensopiva VGA-liitännän kanssa ja digitaalinen versio, joka on ainakin osittain yhteensopiva HDMI:n kanssa. DVI ja HDMI liittimet ovat erilaiset, mutta sopivat yhteen välikaapelin avulla. DVI:n monikanavainen versio, joka muistuttaa laajinta HDMI-systeemiä, ei ilmeisesti ole paljoakaan käytössä. Helppolukuisin juttu HDMI:stä löytyy osoitteesta http://www.hardwaresecrets.com/article/283 ja virallinen tieto http://www.hdmi.org/ . Ensinmainitusta löytyy jopa liittimen ja DVI - HDMI välikaapelin kytkennät. HDMI:ssä on mukana digitaalinen monikanavainen ääni, DVI:ssä ei ole minkäänlaista ääntä.

HDMI:stä näyttää olevan kaksi erilaista versiota. Niillä on erilaiset liittimet. HDMI-liitin on selvästi pienempi kuin DVI-liitin.

Taitaa vanha ranskalainen SCART-liitäntä jäädä näiden digitaaliliitäntöjen jalkoihin. Kuvan lähteen ja digitaalisen näytön, eli LCD, plasma ja DLP-näyttöjen / projektorien väli kannattaa liittää digitaalisesti, edestakainen analogi - digitaali muuntaminen vain heikentää kuvaa. Siis kaikki RGB, komponentti, S-video, composite/kantataajuus jutut ovat ennen pitkää historiaa.

 

Aikani harkittuani ja pähkäiltyäni, päädyin tuohon ViewSonic 32" malliin. On näköjään muutamat myös päättäneet samoin. Tilasin juuri ja odottamaan keltaista kuljetusta. Ostettava oli ja kerranhan kirpasee. Joilla on, ovat tyytyväisiä.

 

Onnea Paulig. Varmaan aivan hyvä ostos. Ite en oo vielä ajatellu hankkia. Mutta varmaan ostaminen lähempänä, ku etempänä. Ja hyviä kokemuksia tuntuu tv:stä olevan, mitä tuossa lueskelin. Ei ku mukavia katseluhetkiä, ku saat sen tv:n

 

kumman ostais?? En vielä halua littutelkkaria.

Vaihtoehto 1. Hinta 499€, 100hz
SAMSUNG WS-28M206T: • Kuvan koko 28” • Kuvasuhde 16:9 • Tasapintainen ”Flat”-kuvaputki • Kuvakohinan vaimennus • Värilämpötilan säätö • Nicam/A2 -stereoääni; musiikkiteho 2 x 10 W; Virtual Dolby Surround • Automaattinen kanavien viritys ja lajittelu; ’’Plug & Play’’ -käyttöönotto • Taajuuskorjain • Kello, ajastin ja uniajastin • Teksti-tv, 200 sivun selausmuisti • Kaukosäädin. LIITÄNNÄT: Edessä AV-tulo (RCA), S-Video-tulo • Takana 2 x Scart, antenni. MITAT: (l x k x s) 78,0 x 50,4 x 50,6 cm; paino 40 kg • 2 VUODEN TAKUU • Kierrätysmaksu sisältyy hintaan.

Vaihtoehto 2. Hinta 399€, 50hz
SAMSUNG WS-32M164N2:
• Kuvan koko 32” • Kuvasuhde 16:9 • Tasapintainen ”Flat”-kuvaputki • Kuvakohinan vaimennus • Värilämpötilan säätö • Nicam/A2 -stereoääni; musiikkiteho 2 x 10 W • Automaattinen kanavien viritys ja lajittelu; Plug & Play -käyttöönotto • Taajuuskorjain • Kello, ajastin ja uniajastin • Lapsilukko • Teksti-tv, 10 sivun selausmuisti • Kaukosäädin. LIITÄNNÄT: Edessä AV-tulo (RCA), S-Video-tulo • Takana 2 x Scart, antenni. MITAT (l x k x s): 91 x 56,5 x 59,6 cm; paino 54 kg • 2 VUODEN TAKUU • Hinta sisältää kierrätysmaksun.

Hobby Hallista siis molemmat. Digiboxi on erikseen käytössä. Ja sellasta "välivaiheen" töllöä etsiskelen.

 

Muuta eroahan noilla ei ole käytännössä kuin tuo 100hz tekniikka.
Itse mietit että kannattaako maksaa siitä 100€ lisää.
Itse en maksaisi koska noin pieni telkkari kyseessä.
Itse en nimittäin panostaisi paljoa noin pieneen laajakuvatelkkariin.
Noiden 28" kuvaputkien todellinen näyttöpinta ala on kuitenkin aika lähellä sitä 26".
Kalliitahan nuo valitsemasi telkkarit on sillä ei niiden kuvan laatu päätä huimaa.
Jos vähän enemmän viitsisit laittaa ja isompaa tekisi mieli niin netanttilasta näytti löytyvän JVC:n 100hz 32" 599€.
Itse sijoittaisin siihen jos pitää ottaa se välimallin telkkari.

Niin ja tuohon 599€ sisältyy myös jalusta. jote mielestäni suht hyvä kauppa.

 

...ViewSonicista spammataan tähän topiciin jatkoksi.
On nyt muutaman viikon kokemus ja täytyy sanoa, että omasta mielestä on kyllä hinta-laatusuhde kohdallaan - siirtymävaiheen-tv:ksi - joksi se hankittiinkin. Tilanne voisi olla toki eri jos en käyttäisi kohtalaisen hyvää HTPC:tä. Mutta, liittimiä tarpeeksi, ulkonäkö, kuvanlaatu, yleinen toimivuus, hiljaisuus (jotkut kun tuppaavat sirisemään, asia jota ei välttämättä kaupassa kuule). Itse olen erittäin tyytyväinen! Ei ole vielä omiin tarpeisiin/laatuvaatimuksiin tullut pettymyksiä, päinvastoin. Pidetään se hinta mielessä!

Agent-007 postaili linkkejä toisessa topicissa joihinkin testeihin... ei voinut kuin nauraa. Kaverit rankkaa töllöjä paremmuusjärjestykseen joidenkin viritysominaisuuksien perusteella.
Asia joka tehdään käytännössä kerran ehkä max kaksi. Mikä merkitys tolla on... No surkee töllö varmasti ku ei keitä kahvia.

 

P. Ström - kumman ostais?? Riippuu siitä, välkkyykö 50 Hz kuva silmissäsi. Tämä on yksilöllinen ominaisuus. Tarkista vielä, että SCART-liitimissä on vaihtoehtona RGB-toiminta, tietysti myös digiboxissasi. Ero composite / kantataajuusvideon ja RGB:n välillä on suuri jälkimmäisen eduksi. Pienikuvaista TV:tä täytyy katsoa lähempää, ei koko sen enempää vaikuta. Kuvan laatuun vaikuttaa myös kuvaputken rasteritiheys (pitch), televisioissa tyypillisesti 0.5 - 0.7 mm, tietokonenäytöissä 0.25 - 0.4 mm. Joku mainosti Suomessa digiboxia, johon voi liittää tietokoneen 600 x 800 VGA näytön. Tällaisella saa parhaan kuvan, jos viitsii katsella kuvaa noin 1 - 2 m päästä.

 

Oujee, nyt on ViewSonicin N3260W korvannut vanhan telkkarin. Melkosen nopeeta toimintaa ollu verkkokaupalla kun viikossa tuli laite perille! Ottaen huomioon että välissä oli pääsiäinen...

On menny koko ilta toosan säätämiseen. Hieman on kyllä saanut pettyä. Nimittäin kuvanlaatu ei kaikilla kanavilla ole hyvä. Varsinkin nelonen on todella rakeinen. Mutta tämä kyllä johtuu varmaankin siitä, että en omista digiboxia vielä. Eli kuva tulee analogisena. Tämä ei ole omasta halusta vaan taloyhtiö ei ole saanut aikaiseksi hommata vahvistinta yhteisantenniin. Ei toimi boxit ilman sitä.

Tossa olen mietiskellyt miten saisi kannettavan liitettyä telkkuun kiinni. Sitä kautta on saanut huomata että aikasten suolaset hinnat on esimerkiksi DVI - HDMI -kaapelilla. Koneesta löytyis meinaan DVI. Kaippa sitä täytyy odotella että narujen hinnat tulisi hiukan alas ja tyytyisi ensi hätään s-videoon.

 

Tilasin toissapäivänä samanmerkkisen ja tänään tuli sähköposti, että telkku on lähtenyt mulle. Tosiaan nopeeta toimintaa, ei varmaan kerkee huomenna, tai mistä tietää. Pian kumminkin pääsen testaamaan.