Miksi aina AMD?

Olin Intelin puolella vielä jokunen vuosi sitten. Mutten ole enää. Intelin uusi prosessorinnimeämiskäytäntö on ihan P:eestä ja uudet Prescotitkin lämpiävät paljon. Ja AMD on nykyään Inteliä edellä arkkitehtuurissa. Ja kaiken lisäksi AMD:ltä saa tavaraa halvemmalla.

 

Itse olen aina ollut Intel-fanaatikko ja olen edelleen. En tosin mitenkään väheksy AMD:tä. [bold]Käytännön[/bold] kannalta kotikäytössä se on ihan sama, onko Intelin vai AMD:n prossu.
Uusimpaan koneeseen oli vähällä tulla Intelin sijasta AMD, mutta lopulta kuitenkin Intelin Prescott.
Tuo lämmöntuotto on tosiaankin vähän huono homma, jos ei ole kunnon jäähyä. Intelin vakiojäähy varsinkin on todella onneton.
Mutta kunnon jäähyllä ei lämpöongelmia synny ja kellotusvaraakin on.
Tosin jos Intelillä sama meno jatkuisi (ilmeisesti ei jatku, jos Pentium M:ää katselee) niin en kyllä tuplacorellista prescottia enää taitaisi ostaa. Siinä voisi lämmöt jo vähän vaivatakin.

Eiköhän sitä ole AMD:lläkin erinäisiä ongelmia ollut vuosien saatossa. Muistelen ainakin sitä että kaveri aikoinaan vähän ihmetteli kun vertaili oman palomino-corellisen athloninsa ja P4 northwoodin lämpötiloja kun kävivät vähän eri lämpöisinä.

 

On, kuuluu vähän alaan kun otetaan uusi tekniikkoja käyttöön.

Kotikäyttäjillä ja harrastajilla on taipumusta suuntautua niihin ratkaisuihin jotka ovat hinta/laatusuhteeltaan parhaita, yleensä niin että tuotteet sallivat vielä säätää itsekin paljon. AMD on aika hyvä tuossa kohtaa.

Yritystoiminnassa taas halutaan enemmänkin varmuutta ja ennustetttavuutta, ja siitä voi maksaa vähän enemmän kun ei tarvitse sitten enää asiasta huolehtia. Kyse voi olla myös brändistä, eli yritykset luottavat toisen yrityksen maineeseen(kuten Intel) ja sen takia kokemuksesta suosivat sitä varmana valintana.

Se mitä ihmiset sitten oikeasti tarvitsevat ja mikä olisi heidä tarpeilleen tehokkain prosessori, onkin sitten kolmas juttu.

Allekirjoittanut mielestään maksaa nytkin käyttöön nähden liikaa tehosta & muusta. Vika ei kumminkaan ole tuotteissa, vaan ihan siinä että ostan mistä tykkään en mitä oikeasti 'tarvitsen'.

Kun laskee mukaan jatkuvat raudan päivitystarpeet, työn määrä tunteina kaikenlaista rauta-ja ohjelmstoasennuksista ja monestä ongelman ihmettelystä/etsinnästä, foorumi viesteistä ym. jota joutuu tietokoneiden takia tekemään, niin kallis harrastus tämä minusta on. Lasku ei vaan tule kerralla, vaan vähitellen jatkuvana virtana.

Nytkin voisi vaikka urheilla taikka opiskella, mutta sen sijaan kirjoitan ylipitkää viestiä koneella....duh!

 

Tietokoneissa on jo pitkään yritetty saada nopeutta lisää yrittämällä ennakoida käskyjen suoritusta. Ongelmana on konekäskytasolla IF-käsky eli haarautuminen. Muutama IF vielä menee optimoivilla kääntäjillä, mutta pian tilanne menee liian monimutkaiseksi. Sen mitä tunnen nykyisiä prosessoreja, niissä kaikissa on mikro-ohjelmointi, eli rauta ei suorita konekäskyjä, vaan prosessorissa on todellisuudessa muutama kymmenen mikrokäskyä, joilla on ohjelmoitu tulkki, joka suorittaa konekieltä. Mikrokäskyihin tai mikro-ohjelmatulkkiin ei pääse millään käsiksi, koska ne ovat piirin sisällä. Todellisen raudan, eli loogisten piirien välisten kytkentöjen ja mikro-ohjelmien teko on se, missä osaaminen tai osaamattomuus tulee vastaan. Joskus 1980-luvun alussa yksi kaveri teki diplomityön yhdesta Nokian silloisen tietokoneen mikrokäskystä ja siinä oli tosiaan varsin paljon hommaa.

Nopea välimuisti (cache) on kätevä tapa nopeuttaa prosessoria, mutta siinäkin tulee raja vastaan.

Mikä sitten meni metsään (IBM) PC:n arkkitehtuurissa ? Ensinnäkin keskeytysjärjestelmä on varsin huono kaikkine täydennyksineenkin. Keskeytyksiä (keskeytysjonoja) pitäisi olla enemmän, ainakin 32 ja niissä pitäisi olla muisti, eli selkeä jonotussysteemi. Sitten on muistinhallinta, joka on alunperin suunniteltu 64 kB muistille (16-bitin koneosoitteet) ja siitä vähitellen kasvatettu gigatavuihin asti. Eri muistilohkojen välillä pitäisi olla parempi suojaus, jolloin eri prosessit eivät varmasti pääsisi sekoittamaan toisiaan. Prosessorilla pitäisi olla muutama eritasoinen tila, joista korkeimmassa vain käyttöjärjestelmän ytimen (kernel) kriittiset osat saisivat toimia, alimpina olisivat muutamat tasot, joissa sovellusohjelmat toimivat. Sitten oheislaitteiden rekisterien pitäisi olla kohtuullisesti samanlaisia. Tämä nopeuttaisi niiden käsittelyä ja yksinkertaistaisi kääntäjiä. Digital PDP-11. Digital VAX ja Motorola 68000 ovat tässä aika hyviä malleja. Ilmeisesti myös Digital Alpha. En valitettavasti ehtinyt tutustua siihen, vaikka koneita oli käden ulottuvilla. Aritmeettiset operaatiot ja prosessien hallinta (task switching, task management) voisivat toimia pinokoneen pohjalta, kuten vanhat HP:n taskulaskimet tai aiemmin kehumani B-5700. Sopiva pinokone suorittaa matematiikkaa, tietokonegrafiikka mukaanluettuna, tosi tehokkaasti ja välimuisti (cache) on siinä helppo hoitaa. Pinokoneessa on muistihallinta hyvin helppoa. Merkkijonojen käsittelystä ei muista mitään loistavia ideoita, mutta nykyaikainen laajennettu AWK ikäänkuin konekäskytasolla toteutettuna tuntuisi kätevältä.

Mietin aikoinaan oman lisäkäskykannan tekoa PC:hen ohjelmoitavilla logiikkapiireillä. Se ei sinällään olisi vaikeaa ja tällaisia lisälaitteita saa kaupallisestikin. Niitä jopa käytetään erikoistehtävissä. Grafiikkaprosessorit (GPU) ovat kehittyneet tältä taustalta, samoin jotkut video- ja salauslaitteet. Ongelmana on lisäkäskyjen kätevä lisääminen kääntäjiin. GPL-koodia (Linux ja Gnu) lukuunottamatta kun sivullinen ei pääse kääntajien sisäiseen toimintaan käsiksi. Kannattaa pitää juttu kielessä. Joku teistä nuoremmista voi päästä tai joutua tietokonearkkitehdiksi.

 

Tää threadi meni aika syvälliseksi...
Mutta se on hienoa että,joku oikeasti ymmärtää tietokonetta/prosessoria tällä "mikä on paras näytönohjain/prosessori"foorumilla.

Itse sanoudun irti minkään ymmärtämisestä...ja otan taas hörpyn punaviiniä.

 

"Prosessorien lisääminen auttaa joissain tapauksissa, mutta siinä tulee pian (n. 32 CPU:ta) vastaan kyllästymisraja."

Miksi? Eikö supertietokoneissa ole...muistaakseni satoja prosessoreja?


"Nopea välimuisti (cache) on kätevä tapa nopeuttaa prosessoria, mutta siinäkin tulee raja vastaan"

Mikä tai millainen raja?

Itse en sanoudu irti vielä mistään; on hienoa lukea tekstiä jostain prosessorien ja tietokonearkkitehtuurien eroista etc ja ainakin yrittää ymmärtää näitä asioita...