1. Tämä sivusto käyttää keksejä (cookie). Jatkamalla sivuston käyttämistä hyväksyt keksien käyttämisen. Lue lisää.

Linux Is It’s Own Enemy

Viestiketju Linux -keskustelu -osiossa. Ketjun avasi Ezzet 19.06.2005.

  1. lunix

    lunix Regular member

    Liittynyt:
    01.07.2004
    Viestejä:
    773
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    26
    No jep ;-)
    Ei varmasti luotettavimmat lähteet mutta kuitenkin
    http://fi.wikipedia.org/wiki/MS-DOS
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux

    Tämän vuoksi on kehitetty esimerkiksi LSB ja FHS. Kun nuo saadaan käyttöön kaikissa Linux jakeluissa niin ehkä tuo ajureiden ja ohjelmien yhteensopivuus paranee.
    http://www.linuxkp.org/en/content.php?&content/linuxology/lsb.html

    http://www.linuxbase.org/
    http://www.freestandards.org/
     
  2.  
  3. daFool

    daFool Guest

    Aloittelijalle suosittelen lämpimästi Ubuntua ja nimenomaan 32-bittistä versiota. 64-bittisestä linux-versiosta kehoitan aloittelijan pysymään erittäin kaukana ja perustelen tätä huonolla 64-bittisten sovellusten saatavuudella. Ubuntun asennus on ehdottomasti kivuttomin asennus mitä missään käyttiksessä olen kohdannut. Huomattavasti yksinkertaisempi asentaa kuin mikään tähänastinen windows-versio. Hyvällä mäihällä kaikki ajuritkin asentuvat käsin koskematta.

    Lähes yhtä helppo on Fedora Coren 4:n asennus, niihin koneisiin, missä se ylipäätänsä toimii.

    Taas kaikkein kauheinta mitä aikoihin olen asennuspuolella nähnyt on paljon odotettu Debianin Sarge. (Missä PCI-väylässä olevaa näytönohjainta käytetään? (Näytönohjaimia on yksi) Mikä on näyttösi koko? Paljonko sinulla on näyttömuistia?...)

    En tiedä mikä on viimeaikoina heikentenyt, raudan laatu, firmiksen softan laatu vai Linuxin kerneleiden taso eri distribuutioissa. Uusin Knoppix ei buuttaa, kun läppärissä on usb-laitteita kiinni, vanhemmalla ei ole ongelmia. Fedora Coren nelosen testin 64-bittinen kossahtaa boottiin, samoin kossahtaa 32-bittinen varsinainen versio. Mandraken kymppi ei löydä osioita ja sotkee osiotaulun myös muilta...
    Fedoran myötä olen myös tutustunut koneiden käsittämättömiin kaatumisiin, vanhempia Red Hatteja ei saanut kirveelläkään nurin.

    Ikään kuin ajatus testaamisesta ja laadun tarkistuksesta olisi heitetty roskakoppaan ja tärkeämpää olisi vain lisätä uusia ominaisuuksia ja paketteja. Sargessa on kamaa kahden DVD:n edestä. Fedoran uusi vie DVD:n, viimeisin susi 8.0 SLES (ja myös viimeinen mitä koskaan asennan mihinkään tuotantokoneesen!) vei viisi cd:tä. Vaikka avoimen lähdekoodin malli takaa isomman kasan kehittäjiä, niin ei se silti poista sitä tosiasiaa, että mitä enemmän koodia, sitä enemmän kohtia, missä jokin voi kusta. Ja toisin kuin Microsoftin tekeleillä, ei avoimen lähdekoodin porukoilla ole miljoonien dollareiden mainosbudjettia, jolla korjata ohjelmakoodin virheitä ja puutteita.

    Ei tavallinen tossunkuluttaja vaihda koneen mukana tullutta winkkaria Linuxiksi, siksi että se ei maksa mitään tai olisi eettisesti/moraalisesti parempi vaihtoehto. Ei se winkkarikaan mitään maksanut. Vaihto tapahtuu, jos Linuxissa jokin toimii paremmin ja luotettavamimn kuin Windowssissa ja turvallisemmin.
     
  4. juyli

    juyli Active member

    Liittynyt:
    13.05.2005
    Viestejä:
    1,859
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    66
    Vastaavaan olen törmännyt, kun emolevyn biosasetukset olivat pielessä eli liian kireällä. (Mikään Debian-pohjainen jakelu, Live tai kovalevyasennus, ei käynnistynyt, FC3 ei kuitenkaan ollut moksiskaan?)
    Joskus aikoinaan (muistaakseni) Mandraken asennus ei onnistunut ennenkuin asetin biossin oletusasetuksille. Asennuksen jälkeen arvoja saattoi kiristää uudelleen.
    Klassinen asennusparametri on acpi=off. Ohjeista noita löytyy sitten lisääkin...

    BTW. Minulla ei FC -jakelut kaadu. Eikä aikanaan Red Hatitkaan.
    Liekö sinulla joitakin rautaongelmia?
     
  5. kuassa

    kuassa Guest

    Eiköhän perussyy ole se että on enemmän tukea kaikelle ja mennään nopeammalla vauhdilla eteenpäin. Laadunvalvonta, kasvavat määrät ja
    nopeampi tahti eivät kohtaa.

    Siitä koituvat ongelmathan näkee selvästi Debianin puolella, kun on vaikea ylläpitää alati kasvavaa paketti kasaa [bold]ja[/bold] sitoa se kaikki järkeväksi kokonaisuudeksi käyttökelpoisen(siis tarpeeksi tuoreen/vakaan) kernelin ympärille.
     
    Moderaattorin viimeksi muokkaama: 27.06.2005
  6. Sakarias

    Sakarias Active member

    Liittynyt:
    26.10.2004
    Viestejä:
    1,806
    Kiitokset:
    12
    Pisteet:
    68
    Eihän nuo kauheita ole, jos tuntee koneensa. Debian, Slackware ja Gentoo eivät yritä tunnistaa asennuksessa kaikkia laitteita, vaan asentajan täytyy tietää jotain jo Linukasta. Eivät sovi aloittelijoille. Mutta osaava saa noilla Linukan pystyyn myös niissä koneissa, joissa helppo Mandriva, Ubuntu ym. asennus ei onnistu. Mandrakella olen saanut kerran yhden koneen osiotaulun sekasin ja asennus ei onnistunut millään. Slackware meni ihan helposti. Ja käynnistyy yllättävän nopeasti ja sisältää yllättävän kivat ja selvät fontit. Mandraken fontit asennuksen jälkeen yllättävän suttuiset, mikä ei innosta käyttäjää siirtymään pois XP:stä

    Muutama testaamani liveCD ei ole toiminut kunnolla USB hiirellä ja eivät käynnisty vanhemmassa koneessa ollenkaan. Johtunee 2.6. sarjan kernelin yleistymisestä.

    Ehkä noita koristeita voisi hieman asennuksessa karsia. Framebuffer ja animaatiot käynnistyksessä ym. kernelilin modulit jotka eivät ole tarpeellisia. Kaikki kernelissä olevat lisä kikkareet eivät aina ole vakaita, joita jakelun tekiä on sinne lisännyt. Itse vierastan kerneleitä, joihin on käännetty lähes kaikki mahdollinen mukaan. Esim. AMD koneelle käännetty kerneli on aika erilainen kuin Intel-koneelle. Eipä montaakaan samanlaista piiriä. Kernelin kääntäminen myös aika urakka. Pitää aika monta valintaa tehdä, ennenkuin pääsee kääntämään. Onneksi nykysillä tehokkailla koneilla käännös kestää siedettävän ajan.

    Jos kone ei käynnisty ja lataajassa ei ole mitään vikaa, niin kernelille voi antaa lukuisa optioita millä startti voi onnistua. Joissain koneissa (vanhemmissa) on ongelmia initrd.img:n kanssa, joka harvoin on välttämätön. Mutta harvassa jakelussa on sellaisen kerneli, joka käynnistyy ilman tuota initrd.img ja johon olisi käännetty tärkeimmät palikat sisään

    Itse pidän Linukasta, koska tietoturva on parempi ja sitä ei tarvitse jatkuvasti käynnistellä uusiksi. Jos en ole pariin viikkoon käynnistänyt XP:tä, niin erilaisten päivitysten takia kone on käynnistettävä uudestaan. Ja uudestaan. Sitten ajettava virustutkat, ad-waret ym. ja aikaa kuluu, että pääsee pelaamaan tai katsoon leffaa.

    Tietokoneessa juttu, jossa pistettiin XP & SP1 verkkoon oletusasetuksilla asennuksen jälkeen. Konetta ei käytetty yhtään. Oli ihan passivisesti. Päivässä koneella oli jo kymmeniä haittaohjelmia. IE availi ja sulki ikkunoita ja liikenne oli kova. Neljässä päivä kone oli niin täynnä haittaohjemia, että CPU:n kuorma oli kymmeniä prosenttejä. Ja netti liikenne kova. Ja sitä ei saatu enää puhtaaksi F-securella (kaatui) ja SP2 asennus kaatui myös. Eli kone oli huolto kunnossa.

    Ja tiedoksi. XP:tä ilman SP1 pakettia ei kannata asentaa koneeseen, jossa iso (>128G) levy. Osiointi ei onnistu oikein ilman kikkailuja. Ja W2K sekoitaa myös ison levyn ilman rekisterin muokkausta. Pelkkä päivitys ei riitä. Kokemusta on molemmista. Enpä ole Linukalla saanut levyä sekaisin, mutta pelastettua Wimpulan jäljiltä olen.

    Ja nytkin on Linukka käynnissä ilman palomuuria tai virustutkaa ja enpä ole huomannut haitakkeita toistaiseksi. Linukalla tekee sen minkä XP:llä jos rauta on yhteensopivaa. Ja ohjelmien asentaminen on paljon helpompaa. Samoin ylläpito.

    XP:n tietoturvaa voisin haukkua pitkään. Ja oletusasetuksia, mutta jääköön. MS on sentään mennyt eteenpäin Win98 julkaisusta, jota ei voi pitää vielä oikeana käyttöjärjestelmänä.
     
  7. Ezzet

    Ezzet Regular member

    Liittynyt:
    25.02.2005
    Viestejä:
    866
    Kiitokset:
    1
    Pisteet:
    28
    Tässä lunixilta hyvä toteamus! Perusongelmana olen itsekin pitänyt juuri tätä ohjelmien asennusten kirjoa. Tuolla Linux Knowledge Portalissa oleva juttu kertoo ytimekkääski mihin pyritään ja mikä on ongelma. Tähän saakka on tuntunut tosiaan siltä, että jokainen linuxin kehittäjä haluaa painaa oman peukalonjälkensä kehittelemäänsä distroon jo nähdyillä ja koetuilla seurauksilla.
    Omakohtaisia hankalia kokemuksia on esim. tämä wlanin asentaminen - yhteenkään kokeilemaani distroon sen asentaminen ei ole mennyt "saman kaavan" mukaisesti. Joihinkin jakeluihin sitä ei tahdo saada "kirveelläkään". Parhaimmasta päästä on Ubuntu, jossa muutenkin "tuotetuki" tuntuu olevan kohdallaan.
     
  8. juyli

    juyli Active member

    Liittynyt:
    13.05.2005
    Viestejä:
    1,859
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    66
    En ymmärrä ongelmaa. Windows toimii sarjassaan - Linux omassaan.
    Kullakin käyttäjällä on omat tarpeensa, ja ohjelmien lisäämiseen omaan jakeluun ei ole (kun _asiaan edes hieman perehtyy_) vaikeaa.

    Itse käytän jonkin verran ohjelmia, joita ei vakijakeluista löydy (Debianiin nuokin taitaa jopa löytyä - en käytä Debiania), mutta ei tuossa ole mitään ongelmaa. Ohjelmat toimivat!
    Miksi vapaan ja ilmaisen Linuxin pitäisikään kaataa rahalla (ja sen tuomalla vallalla) rakennettua Windows-ympäristöä. Kukakin käyttäjä vapaasti valitkoon järjestelmän, joka sopii omiin käyttötarkoituksiin. Nimenomaan vapaus valita on se, mikä on tärkeää!
     
  9. Ezzet

    Ezzet Regular member

    Liittynyt:
    25.02.2005
    Viestejä:
    866
    Kiitokset:
    1
    Pisteet:
    28
    Tämän jutun alkujuuri on tuolla ensimmäisessä viestissäni ja nojautuu linkkiin, jossa pohdittiin vain Linuxin heikkoa etenemistä työpöytäkoneisiin!
    Saahan Windowsinkin valita, jos haluaa! Yleensä se vain tulee valmiina koneessa - Linux on siinä harvemmin! Ja varmaan on "rikkautta", kun voi valita minkälaisen tahansa. Toinen pitää "tyttärestä ja toinen anopista!"
    Joka tapauksessa [bold]"Linux Is It’s Own Enemy"[/bold] pitää toistaiseksi paikkansa!
     
  10. kuassa

    kuassa Guest

    No ei varmaan. Noin yleisesti ottaen kumminkin varmaan jotain yleisiä [bold]käyttöliittymiä[/bold] voisi yhdistää? Kyllähän autojakin ja kännyköitä on erilaisia, mutta niitä kaikkia yleensä hallitaan keskenään aika samanlaisilla kytkimillä. Loppukäyttäjän kannalta on ihan sama esim. mikä paketinhallinta on, kunhan siihen pääsee helposti käsiksi.

    Linux maailmassa minusta joskus menee sekaisin sovellusten ja käyttöliittymien erilaisuus. Eri sovellus ei tarkoita erilaista käyttöliittymää tai täysin toisenlaisia komentorivivipuja.

    Vai onko jollakulla jokin painava syy miksei Debianin pakettienhallinta voisi hallita samalla käyttöliittymällä kuin vaikka SuSen? Oleellisemmat toiminnot ovat varmaan jossain pelkistetyssä GUI:ssa aivan samat(esim. poista/asenna/etsi),

    Ohjelmoijat voivat sitten piilottaa ne erot sen GUI:n alle, sitähän ohjelmoijien työ useimmiten muutenkin on.
     
    Moderaattorin viimeksi muokkaama: 27.06.2005
  11. Ezzet

    Ezzet Regular member

    Liittynyt:
    25.02.2005
    Viestejä:
    866
    Kiitokset:
    1
    Pisteet:
    28
    Kävi toissapäivänä mielessä, että olisipa erilaisten pakettien asentaminen samanlaista, kuin Gnomen teemojen asentaminen - vedetään paketti hiirellä ThemeManageriin ja pudotetaan ikkunaan - sillä siisti!

    Vaikka tämähän olisi liian yksinkertaista ilmeisesti...
     
  12. kuassa

    kuassa Guest

    Jep, paitsi että kaikkien gnomen teemojen asentaminen ei ole yksinkertaista.:)

    Minä en ainakaan saanut MacOS X teemaa toimimaan kunnolla ja osasta teemoista on jotain omaa viritystä. Itsa käyttelen ClearLooksia ja se on kai jonkinlainen hacki.

     
  13. rugueux

    rugueux Member

    Liittynyt:
    13.10.2003
    Viestejä:
    19
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    11
    Mac OS X voisi olla sinua varten, sovelluksien asentaminen tapahtuu juuri kuvailemallasi tavalla. En kuitenkaan itse muuten ihastunut kyseiseen käyttöjärjestelmään, mutta kokeile ihmeessä.

    Meikäläinen tahtoo aika tarkasti tietää mitä asennetaan ja millaisin parametrein, joten hiirellä vetely ei tule kysymykseenkään. Gentoon tarjoamat työkalut ovat toimineet allekirjoittaneen käytössä vähintäänkin kiitettävästi. Jokainen tallaa tyylillään.

    Gentoon työkaluille (kuten debianin apt-getille) on olemassa GUI, ensimmäiselle on jopa useita erilaisia. Jos ne kiinnostavat tarkemmin niin nopea haku kyseisten jakeluiden kotisivuilla ja keskustelualueilla valaisee varmasti.
     
  14. Ezzet

    Ezzet Regular member

    Liittynyt:
    25.02.2005
    Viestejä:
    866
    Kiitokset:
    1
    Pisteet:
    28
    Todellinen syy on sinullekin varmaan itsestään selvää!

    Tämän jo tiesin entuudestaan! Ajatuksen tällaisesta sovelluksien asentamisesta Linuxissa heitin ikään kuin "ilmaan", koska monelle kotikäyttäjälle (lue = Windowsiin tottuneelle) Linuxin käyttäminen voi tuntua kohtuuttoman vaikealta monestakin syystä! Jo ohjelmien erilainen asentaminen on usein käytön esteenä Linux-distroihin tottumattomalle käyttäjälle - tästäkin keskustellaan aiemmissa viesteissä!
    Jos halutaan, että tämä mahtava ja monipuolinen käyttöjärjestelmä jää vain harrastajien huviksi niin mikäs siinä. Toivon ainakin itse, että näin ei käy!
     
  15. rugueux

    rugueux Member

    Liittynyt:
    13.10.2003
    Viestejä:
    19
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    11
    Yksikään nykyisistä käyttöjärjestelmistä ja käyttötavoista ei ole mielestäni helppo ja järkevä. Kestää vielä vuosia ennen kuin päästään mielestäni jokaiselle helppoon aikaan. Kun ei enää tarvitse miettiä tietokonetta tai käyttöjärjestelmää ollaan hyvin lähellä. Nykyisin tietokoneilla tehtävät asiat pitää rakentaa niin läpinäkyviksi, mutta kuitenkin kiinteäksi osaksi ihmisten arkea, etteivät he osaa edes ajatella sitä.

    Jos tietokoneet eivät ole ennestään tuttuja eikä sille keksi mitään järkevää käyttötarkoitusta, niin ilman sitä eläminen on paljon helpompaa (eikä jää mistään merkittävästä paitsi. Ja jos nyt tahtoo esimerkiksi laskut maksaa koneella, niin siihen ei kummoisesti osaamista tarvitse. Samoin esimerkiksi kirjastoissa ja työpaikoilla on vapaasti käytössä olevia koneita, joilla pääsee esimerkiksi internetiin tietoa etsimään. Kirjoissa on myös tietoa, ei sitä internetiä oikeasti aina tarvitse olla.

    Nykyisiä järjestelmiä tuskin saa helpoiksi. Onko se todella väärin odottaa käyttäjän osaavan lukea ohjeita? Kyllä minä ainakin luen ohjeet, jos ostan esimerkiksi uuden sähkölaitteen. Miksi ohjelmistojen ohjeita on niin käsittämättömän vaikea lukea. Ja tieto mitä monet tallentavat tietokoneillaan on usein hyvin henkilökohtaista, minä ainakain haluan tietää miten ja minne ne tallennetaan. Kyllä syitä on monia, jotka tukevat käyttäjän opiskelua, ei se tieto mene hukkaan. Ei tarvitse sinisilmäisenä luottaa tietokoneeseen ja sen sovelluksiin. Eikä varsinkaan asentaa ja yleensä hallita tietokonetta yksin Next/OK/Cancel-nappien hyvin rajoitetuilla mahdollisuuksilla.
     
  16. lunix

    lunix Regular member

    Liittynyt:
    01.07.2004
    Viestejä:
    773
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    26
    Palatakseni alkuperäiseen väitteeseen "Linux Is It’s Own Enemy" väittäisin että "Linuxin suurimmat viholliset ovat Linuxin käyttäjät".

    n määrä jakeluita, jokaisella omat enemmän tai vähemmän "fanaattiset" kannattajansa. Jakelu X tekee asiat paremmin kuin jakelu Y. Jakelu Z käyttää **** työpöytäympäristöä, joten "it must be forked", ja syntyy jakelu N joka käyttää työpöytäympäristönään ****. Mistä suivaantuneena pieni ryhmä joka haluaa käyttää *boxia tekee oman ZN perustuvan B jakelunsa. ....

    Tähän perustui yksi microsoftin mainoskampanjakin

    http://img292.echo.cx/my.php?image=msad1ai.jpg

    Miksi kukaan ohjelmistoja windowsille valmistava taho haluaisi tehdä ohjelmansa porttauksen Linuxille, kun ei voi olla varma sen toimivuudesta jokaisessa mahdollisessa jakelussa.

    edit: kuvan url
     
    Viimeksi muokattu: 29.06.2005
  17. juyli

    juyli Active member

    Liittynyt:
    13.05.2005
    Viestejä:
    1,859
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    66
    Henkilökohtaisesti minua ärsyttää nuo valitsemansa jakelun hehkuttelijat.Erityisesti, jos heidän tietämyksensä jostakin muusta jakelusta on riittämätön.

    Lähtökohdiltaan kuitenkin Linux on vain tuo kernel, ydin, jonka
    varaan kukin jakelu paketoi sopivaksi katsomansa kokoelman ohjelmia.
    Jo nyt on huomattavissa, että useimmat jakelut loppujen lopuksi
    sisältävät nuo samat softat. Suurin ero jakelujen välillä on niiden
    konfigurointiohjelmissa. Mutta yhä kaikki on konfiguroitavissa
    vaikka ihan editorilla, jos joku niin haluaa.

    Se, että on monia erilaisia jakeluja tarjoaa mahdollisuuksia
    kehitellä uusia innovatiivisia ohjelmia. Ehkä esimerkiksi käy
    nykyiset paketinhallintasoftat. Vaikka niitä onkin jo moneksi,
    toimivat ne kaikki samalla periaatteella, oli sitten kyse esim.
    SuSEn Yastista, Debianin Aptista tai vaikka Fedoran Yummista.
    Aiemminhan kaikki ohjelmat jouduttiin kääntämään lähdekoodista
    Gentoosta tutulla tavalla. Ohjelmien päivittäminen ja poistaminen
    oli varsin työlästä.

    Eiköhän tuohon ole löydettävissä ihan muitakin syitä. Onhan esim.
    Opera kaupallinen selain ja siitä on valmiit versiot hyvin monelle
    eri Linux-jakelulle (ja niiden versiolle) ja jopa erilaisille
    käyttöjärjestelmille.
     
  18. lunix

    lunix Regular member

    Liittynyt:
    01.07.2004
    Viestejä:
    773
    Kiitokset:
    0
    Pisteet:
    26
    juyli:
    Varmasti muitakin syitä on.

    Tarkoitin tuolla kommentillani

    "Miksi kukaan ohjelmistoja windowsille valmistava taho haluaisi tehdä ohjelmansa porttauksen Linuxille, kun ei voi olla varma sen toimivuudesta jokaisessa mahdollisessa jakelussa."

    juuri tätä versioiden kirjoa. Jokaiselle hieman tunnetulle jakelun versiolle on oma paketti. Moni yritys _ei_ halua tuhlata rahojaan periaatteessa turhaan pakettikirjoon ja niiden pakettien testaukseen.

    Eivätkä kaikki varmasti halua jakaa ohjelmansa lähdekoodia ;-)
     
  19. daFool

    daFool Guest

    Eivät ne haluakaan. Samasta syystä kaikkien ostettujen ja räätälöityjen ohjelmien sopimuksissa kerrotaan millä käyttöjärjstelmäversiolla homma toimii. Ja se pätee myös paljon hehkutettuun Microsoft-roskaan. Jos olet asentanut SP2:sen, eikä ostamasi softa toimi enää, se on voi-voi-voi.

    Kuinka monella on hyllyssä windows-peli, joka ei toimi tämän päivän windowssissa? Kevyiden tietokoneohjelmien, juuri niiden, joita saa vain Windows-alustalle, elinikä Suomessa on noin kolme vuotta, samoin kuin on sen raudan elinikä, jolla niitä ajetaan.

    Yllättävää kyllä kaupalliset Linux-valmistajat luovat nk. API:n, joka säilyy muuttumattomana koko tuotteen elinkaaren ajan ja näin ollen he voivat sertifioida merkittäviä ohjelmistoja tälle alustalle. Esimerkiksi Oracle on sertifioitu usealle linux-distribuutiolle.

    Olen asentanut sekä Red Hattiin että SuSeen surutta winkkareiden Service Packeja vastaavia päivityksiä. RHEL:ssä taitaa olla nyt menossa Update 5 (päivitti palvelimessa 112 pakettia) ja mikään yksittäinen softa ei ole tilannut paikalle lähettiläs Koshia. Kuka windows-ylläpitäjä uskaltaa antaa automaatin asentaa jonkin SP:n tuotantopalvelimeen?

    Myös ruma Debian on tässä suhteessa fiksu, tavaraa backportataan, jolloin ympäristö pysyy samana. Viisi vuotta sitten kirjoitettu softa toimii myös Sargesa.

    On ihan puhdasta puppaa vedota siihen, että Linuxille ei ole kaupallista softaa siksi, että distrot ovat niin erilaisia. Massasoftaa ei ole siksi, että ei ole kuluttajajoukkoa joka ostaisi Linux-softaa. Ei edes pelejä. Montako Lokin peliä aikanaan ostitte? Minä ostin yhden.

    Synaptic on hyvä esimerkki graafisesta asennusohjelmasta, jota lähes kuka hyvänsä osaa käyttää. Itseasiassa suurin ongelma Ubuntun kanssa oli tottua siihen, että jos jotakin haluaa asentaa, ei hae sitä softan omalta sivulta, pura, käännä ja asenna vaan kokeilee ensin löytyisikö se synapticilla. (Silti on erittäin ikävä yum:ia ja rpm:iä...)

    Haluaisin myös nähdä winkkari, johon saat asennettua softaa verkosta yhtä helposti kuin yum:lla tai apt-get:lla.
     
  20. kuassa

    kuassa Guest

    Jos on nyt vähän ilkeä. minusta kyse on siitä että on mennyt paljon aikaa ja vaivaa opetella joku tapa tehdä asioita. Siksi ei halua eikä tahtoa ymmärtää että asiat voitaisiin tehdä toistekin.

    On siinä varmaan sekin että varmaan aika moni jakeluversio on syntynyt tyytymättömyydestä johonkin toiseen, ja täyttää jonkin tietyn käyttäjäkunnnan asenteen/tarpeen.

    Joku saattaa pitää vaikka SuSesta kun se on enemmän ehkä Desktoppi kuin vaikka Debian tai RedHat. Toisella saattaa taas olla tottumus Redhatin tapaan tehdä asiat ja kolmas taas haluaisi Debian pakettien hallinnan hyvät puolet yhdistettynä uusimpiin sovelluksiin ja valitsee Gentoon.

    Itse kun olen vähän konservatiivi enkä luota uusimpaan ja haluan käyttöjärjestelmän joka on vähän idioottivarmempi niin käyttelen Debiania. Myönnän myös että pidän Debiani vähän ammattimaisempana distrona kuin vaikka SuSea tai RedHattia.

    Mikä ei tarkoita ettenkö vaihtaisia mielipidettäni heti jos tarvitsisin ehdottomasti jotain noista molemmista mitä ei saa Debianiin. Pitää minusta olla joustava. ;-)
     
    Moderaattorin viimeksi muokkaama: 30.06.2005
  21. kuassa

    kuassa Guest

    Minusta käyttöliittymän puolella tuo apt-getin ongelma ei ole pakettien hakeminen tai asentaminen, vaan niiden löytäminen. Tietyssä mielessä on kyllä helpompaa mennä vaikka Download.com:iin ja laittaa hakusana(vaikka bittorrent), ja sitten haettuaan hakutuloksista painaa sitä *.exe tiedostoa.

    Muuten olen kyllä ihan samaa mieltä, apt-get on kyllä ihana sana. :)

    ps. Ei kokemusta synapticista.
     

Jaa tämä sivu