HiFi Laatuisia Mp3 tiedostoja

En halua sanoa ,että erottaisin hyvin tehdyn mp3:sen orginaalista korva kuulolta vaan haluaisin sanoa ,että jos joskus mahdollista laittaa musiikkia nettiin ni laittakaa se mielummin sellaiseen formaattiin että siitä saa jotain selvää ihmiset

 

Saa selvää... heh. Kai sinulla on sitten vähintään tällaiset http://www.mrhifi.fi/iwc/index.php4?page=productinfo&prod_code=1717 olohuoneessa, ja mielellään vielä kiinni esim tällä kaapelilla: http://www.mrhifi.fi/iwc/index.php4?page=productinfo&prod_code=1736

Välillä voi miettiä ovatko hifistit muuta kuin helvetin itsepäistä porukkaa

edit: linkit korjattu

 

mummo ois kattonu poikaansa silmiin siin vaihees ,ku hummani hei ois tärähtäny näillä vehkeillä mitä mull ,justiinsa nyt on..

 

jeesbox: Eihän musiikkia normaalisti koskaan ole (ammattimaisesti) siirretty LP:ltä CD:lle, vaan CD:t tehtiin alusta alkuen masternauhoista, samoista kun LP:tkin. Nykyisin, kun kaikki musiikki tuotetaan digitaalisena, muunnos LP:n vaatimaan analogiseen muotoon vain huonontaa ääntä. Sama tosin pätee CD-audioonkin, alkuperäinen ääni (esim. 24-bit/192 kHz) pitää muuntaa huonommaksi, jotta se täyttää CD:n speksit (16-bit/44.1 kHz).
Mutta eivät ne vinyylin kohinat ja napsut siis mitenkään kuulu alkuperäiseen musaan.

Sehän noissa kehittyneissä pakkausmenetelmissä olisi tarkoitus, mutta aina löytyy oikeita kultakorvia, jotka oikeastikin kuulevat pakkauksen virheitä.
Mp3:ahan ei muuten ole koskaan edes tarkoitettu ihan parhaaseen äänenlaatuun, esim. yleisradiokäyttööm mp2 (MPEG Audio Layer 2) on laadukkaampi vaihtoehto, vaikka sitten pakkautuukin huonommin.

 

Eihän mikään häviöllinen pakkausmenetelmä täydellinen ole. Mutta yleensä kyse on siitä, että ihmiset kuvittelevat häviöllisesti pakatun audion kuulostavan huonolta. Todellisuudessa vain todella harva pystyy erottamaan pakkausartefaktit audiosta. Ilman mitään taustatietoa artefakteista todella harva löytää mitään eroja. Sopivalla harjoittelulla ja kuulon treenaamisella artefakteja löytää paremmin.

Korkeilla bittinopeuksilla pakkausartefaktit ovat sitä luokkaa, ettei niitä voi normaaleilla kaiuttimilla edes erottaa, sillä yleensä kaiuttimet peittävät kyseiset virheet. Tarkoilla studiomonitoreilla tai todella hyvillä kuulokkeilla virheiden havaitseminen on mahdollista.

Jos audio on pakattu järkevillä asetuksillä häviöllisellä koodekilla, ja se silti kuulostaa huonolta, on syy lähinnä alkuperäisen audion masteroinnissa tai miksauksessa. Olen yleensä kuullut seuraavanlaisia kommentteja, kun joku arvioi häviöllistä pakkausta: "Onpa yläkireä saundi tässä biisissä, kyllä huomaa helposti, että on MP3 kyseessä". Pakkausartefaktit ovat todellisuudessa ihan toisenlaisia, eikä "yläkireydestä" voi syyttää audiokoodekkia, vaan alkuperäistä masterointia.

Eli pointtini on siinä, että ihmiset (ennen kaikkea asiasta tietämättömät hifistit) kuvittelevat "huonon soundin" johtuvan häviöllisestä pakkauksesta, mutta yleensä vika on jossain ihan muussa kuin siinä audiokoodekissa. Turha tuomita mitään ilman ABX-testausta.

MP3 on teknisesti vanhentunut pakkausmenetelmä, mutta se ei tee siitä siltikään käyttökelvotonta. On tosiaan olemassa parempiakin pakkausmetelmiä, kuten MusePack, joka perustuu tuohon mainitsemaasi MPEG-1 layer II-standardiin.

 

Väittäisin, että suurimmalla osalla suomalaisista äänentoistolaitteet ovat sitä luokkaa, että joku Lame V0 250 kbps on todellakin riittävän laadukasta.IMHO. Itse olen tullut tähän tulokseen vertailemalla eri bittivirralla tehtyjä MP3:sia kohtuullisen laadukkailla kuulokkeilla (niin niin, joku tähän kohta kommentoi, että vasta kaiuttimilla äänen kolmiulotteisuudessa sen eron huomaa). Toki tässä on yksilöllisiä eroja varsinkin kuulemisen osalta, mutta minä en kyllä ainakaan suosittele opettelemaan miten eroja kuullaan. Uskokaa pois, siitä voi tulla jopa rasite.

Jälleen kerran todettakoon, että kukin testatkoon itse millä asetuksella ei enää kuule eroja äänessä pakatun musiikkitiedoston ja alkuperäisen välillä. Kaverin avustuksella voi vaihdella vaikkapa eri ääninäytteitä siten, että itse ei tiedä mikä on kyseessä. Kun näistä sitten kirjoittaa havainnot ylös ja vertaa havaintoja oikeaan soittojärjestykseen, niin totuus paljastuu. Todella huonolla laitteistolla eroja on muuten aika vaikea kuulla varsinkin jos puhutaan MP3:sta luokkaa 192kpbs-320kbps

Eiköhän kuitenkin tosihifisti kuuntele alkuperäisiä CD-levyjä oikean CD-soittimen kautta, jos ollaan todella tarkkoja äänenlaadusta No tietysti sitten ehkä myös muulla tavoin jos on oikein hiljainen tietsikka ja ammattitason äänikortti...

-iec

 

Tuo riittävä laatu on kovin suhteellinen käsite. Pitää muistaa, että laatu on juuri se kuin heikoin lenkki on. Toisin sanoen Keskinkertaisilla laitteilla ja kohtalaisilla kaiuttimilla aidon cd:n ja 192kps eroa ei kuule. Raskaan hifin laitteilla ja hyvillä kajareilla ero on helposti kuultavissa, jopa aito cd ja cactus salattu levy on erotettavissa kuuntelemalla toisistaan. Hyviä kaiuttimia valmistaa mm. Gradient,ja Amphion ja Genelec.

 

Vielä kun joku vaivautuisi oikeasti todistamaan väitteensä sokkotestissä. Muuten nämä väitteet ovat aikalailla vain käsien heiluttelua. Tässä on vähän taustatietoa ABX-testauksesta: ABX Just Destroyed My Ego. Satun itse omistamaan Amphioinin kaiuttimet ja "järeän" luokan vahvistimen ja väittäisin, ettei erot ole niin helposti kuultavissa kuin voisi olettaa...

Mikäs tämä "cactus"-salaus on? Onko se kenties jokin kopiosuojaus?

 

Täytyy myös muistaa, että äänitteissä on valtavia eroja. Huolella äänitetyssä jazz levyssä pystybassosta alkaen soittimet kuulostavat aidoilta ja luontevilta. Joku hittilevy voi olla tehty ihan radiosoittoa varten. Stereokuvasta ei tietoakaan ja biisiä ruuvattu niin kauan pöydässä, että kaikki mahdolliset nyanssit on hukassa.

Jos jaksaisi joskus itse vertailla. Itse en tosin ole koskaan ripannut n. 190kbps mp3 musaa mistään CD:stä, koska tuntuisi hullulta pudottaa laatua. Itse en koskaan käyttänyt aikoinaan videossakaan ns. puolinopeutta, koska kuva huononi selvästi. Moni tuttu taas oli tyytäväinen huonompaan kuvaan, kun säästi nauhakuluissa.

Ja on kuuntelijoitakin erilaisia. Joitakin kiinnostaa kuulla soitetaanko kitaraa nailon kielillä vai ei. Ja miten se on mahdollisesti mikitetty ja onko lisätty efektejä (kaikua, reverbiä,..). Toisille se taas on ihan yhden tekevää. Itseäni kiinnostasi muutamassa levyssä tietää soiko esim. se flyygeli ihan oikeesti noin oudosti vai onko lisätty efektejä.

Ja tietokoneen ääntä ei tarvitse halveksua. Koneellahan ne levyt nykyään tehdään. Oma koneeni on mukavan hiljainen. Virtalähteen tuuletin ainoa jonka voi näin yöaikaan kuulla. Mutta kuuluuhan tuo keittiön jääkaappikin.

 

Tuo mitä kukin pystyy erottelemaan riippuu millaisen musiikkikorvan kukin omaa. Kyllähän mp3 ja cd:n välillä on selkeä ero. Joidenkin mukaan rippereillä ja mediaplayerilla ripatuissakin on selkeä ero. Ainakin teoriassa tämä pitää paikkansa, mutta en ole tehnyt vertailua tuosta. Mediaplayer siirtää musan äänikortin kautta kovolle, kun ripperit siirtää suoraan sen kovolle. Tällöin mikäli äämikortti on siirtoketjussa sen laatu vaikuttaa lopputulokseen.

Tuota sokkokuuntelua en ole koskaan kokeillut, koska en pysty hallitsemaan vireyttä,stressiä ja mielentilaa 100%:sti. Tämä on ehdoton edellytys sokkokuuntelun onnistumiselle. Sellaisia on keskimäärin yksi sadastamiljoonasta valitettavasti en kuulu heihin.

Tästä sokkokuuntelun edellytyksistä on useat professorit tehneet tutkimuksia. Tämän vuoksi tutkijat kysyvätkin nykyään keokuuntelijoilta: onko mitään eroa? mikäli eroa on selvitetään syy mittauksilla. Tätä metoria käytti mm. Matti Otala. Hän tuli kuukuisaksi TIM särön löydöstä.

 

eiku mul o tälläset.. http:www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=28288&tyyppi=1

 

Taajuuskorjain, uusi ja ihmeellinen keksintö. X-Fi kortin omistajana voin sanoa, että tuo vain pilaa äänen.

 

mäki tilasin mp3 soittimen mis o taajuuskorjain..en tiiä auttaako asiaan,toisaalta sit taas mietin ,et oisko pitäny tilata ihan kannettava cd: soitin sellanen kunnollinen 80 euroo..

 

Tahi ,et miks ees rupee pelleileen jollain helvkatin mp3 tiedostoilla

 

Voi jeesus. Ensinnäkin kannettava CD-soitin ei ole "kunnollinen" cd-soitin. Toisekseen et saa 80€:lla soitinta millä erottaisit cd-äänen hyvästä mp3:sesta. Niin kuin koneissakin, sama äänentoistossa, jokainen komponentti on tärkeä. Yleensä ostetaan hyvät kaiuttimet ja vahvistin, soitin onkin surkea joten ääni ei ole sen parempi.

Mutta kehtaan väittää että ei hyvässä mp3 piisissä ole huomattavaa eroa cd-levyyn. 128kbps ja 256kbps eron huomaa ämpäreissä selvästi.

 

Kannettavalle CD-soittimelle ei ole mitään tarvetta tänä päivänä. Jos haluaa tismalleen CD-tasoista ääntä, niin aina voi käyttää jotain häviötöntä koodekkia, kuten "ah-niin-ihanaa-ja-hyväsaundista" FLACia. Yleensä pienikokoisissa DAP-laitteissa ei ole riittävästi tallennuskapsiteettia häviöttömiä audiotiedostoja varten.

Tämän takia MP3, AAC, Ogg Vorbis ja muut häviölliset formaatit ovat ihanteellisia kannettavaa soitinta varten. Alle 100€ nappikuulokkeilla on lähes yhdentekevää käytääkö MP3:a vai FLACia, eroa on mahdotonta huomata normaalissa käytössä.

Alkaa olemaan tämä viestiketju täynnä turhanpäiväistä ja tarpeetonta trollausta MP3-formaatin tienoilta. Joten jos ei ole esittää konkreettisia todisteita MP3-formaatin huonoudesta, niin voi lopettaa trollauksen.

 

millasia hyviä kuulokkeita ois markkinoilla..mist sellaset hyvät löytäs,suosituksia?

 

Oma suosikki Sennheiser HD 595 hyvä/hinta laatu suhde. Jos hyvä äänikortti, voi sanoa jo kuuntelevansa hyvää hifiä. 600 sarja jos kukkaro kestää. Koss Porta Pro ovat hyvät ja edulliset jos niukka budjetti. Ja voi vielä sanoa ostaneensa kuulokkeet.

 

Riippuu vähän mitä varten on kuulokkeita ostamassa. Jos kuulokkeet ovat hankinnassa stereo-systeemiä varten, niin Sakariaan ehdottamat Sennheiserit ovat hyvät vaihtoehdot. Jos kuulokkeet ovat kannettavaa soitinta varten, niin silloin vaihtoehtoja on jo aika paljon.

Kannettavissa soittimissa kuulokeliitäntä ja soittimen antama piikkiteho ovat riittämättömät esimerkiksi Sennheiserin HD595:lle. Nappikuulokkeita on sitten tarjolla aika paljon, mainittaakoon vaikka Etymoticin ja Shuren kuulokkeet. Etymoticilla on esimerkiksi iPodia varten suunnitellut kuulokeet; ER-6i, jotka ovat omien kokemusteni perusteella loistavat. Shurella on myös hyviä kuulokkeita, kuten E2 ja E3-mallit. Hintaa edellä mainituilla kuulokkeilla on hieman päälle 100€.

Kuulokkeiden "hyvyys" riippuu tietenkin täysin kuuntelijan henkilökohtaisista tottumuksista, joten kannattaa aina ensin koekuunnella ennen ostamista.

 

Ääneni myös HD595:sille. Mutta jos budjettisi ei riitä 200€ kuulokkeisiin, voin hyvillä mielin suositella Sennheiserin HD555:sia, joilla on hintaa vain 100€. Älä kuitenkaan erehdy ostamaan HD505:sia, jotka ovat äänenlaadultaan tunkkaiset. TM:n testissä HD505:set hävisivät, mutta HD555:set ovat aivan toista maata ja ero HD595:siin on pieni.