Ensimmäinen linux.

openSUSE on erinomainen valinta ensimmäiseksi distroksi. Todella helppo käyttää ja käytännössä kaiken hallinnan voi tehdä graafisesti. Itselläni nyt 10.3 Fluxboxilla pöytäkoneessa.

Ensimmäinen oma distroni oli Slackware viitisen vuotta sitten, sen jälkeen on tullut kierrettyä kaikkea Gentoosta Ubuntuun. Zenwalk ja Xubuntu ovat mainioita distroja vanhempiin koneisiin (itselläni hyrrää Xubuntu vauhdikkaasti 1,3GHz/512Mt läppärissä).

 

Yhdyn edelliseen. OpenSuSE kovassa käytössä ja hyvin pelaa. Linuxista en tiedä tuon taivaallista mutta silti pelaa.
Suosittelen vasta-alkajalle.

 

Tiphook aiemmin kyseli miksi mandrivan käyttäjät siirtyy takaisin windowsiin. Syy on Mandrivan bugisuus. Itse testasin Mdv 2008.0:n. Cd/dvd- levyjen liittäminen ei onnistu, kiitos bugi supermountissa. Virtualbox ei kyennyt lataamaan ajureita eikä siten toimi. Aiemmin tutustuin mielenkiinnolla Mandriva- jakeluihin mutta syystä innostus on laskenut. Nyt on PCLinuxOS. Kaikki toimii ja netistä saa miljoona ohjelmaa.

 

siirryimpä sitten Mandrivaan... toivotaan parasta.

 

tässä on pari kk ollu kubuntu käytössä. toimii paremmin kuin junanvessa suosittelen kyllä kubuntua

 

Olen kokematon tietokoneen käyttäjä. XP:llä pärjäilin jollakin lailla. Linux tuntui aivan utopialta, mutta vävypoika suositteli sen kokeilemista. Kuin ihmeen kaupalla onnistuin polttamaan Ubuntu 7.10 asennuslevyn ja asennuksenkin sain XP:n rinnalle onnistumaan. Hyvät suomenkieliset ohjeet oli asennuksestakin, mutta kun perustaidot ovat huonot, ei ohjeitakaan (suomenkielisiäkään) aina ymmärrä.
Nyt pyörii viisi vuotta vanhassa pakettikoneessa versio 8.04 XP:n kanssa samalla kiintolevyllä. Parin kuukauden käytön jälkeen huomaan, että XP:n käyttö jää tosi vähälle. Ubuntu KDE työpöydällä on paljon jouhevampi käyttöinen. Alussa oli vaikeuksia Skypen ja YLEn Areenan kanssa, mutta nyt nekin toimivat. Mozillan selain ja sähköposti toimivat heti samoin kuin tulostin ja Open Office. Tässä ne tärkeimmät käyttökohteet minulla onkin.
Tänään luovuin 4 vuoden käytön jälkeen XP:n puolella F-securesta ja asensin sinne tilalle Avastin ja Zone Alarmin ja hankin uuden modeemin, jossa on palomuuri ja NAT ominaisuus. Rahaa säästyi ja tietoturva säilyy vähintään entisellään. Yksi Linuxin suurista eduista onkin sen turvallisuus.
Pitää vielä mainita, että esim. Ubuntussa on foorumi, josta saa apua tarvittaessa. Vielä parempi on minusta sekä Linux käyttäjälle että muutenkin Spamfoorum. Siellä on niin taitavia kavereita auttamassa, että osaavat opastaa tällaista hidasjärkistäkin kärsivällisesti.

 

Juka39 Vävysi onnistui siinä missä minä en paljoa ole onnistunut.
kyllä se vaan on niin, että OpenSuSE, (k)ubuntu ja Mandriva. On todella helppokäyttöisiä, helppökäyttöisyydessään jopa windowssista ohi.

 

Juuri näin se on! Tämän todistaa todella tumpelo tietokonevaari, 69 v. Mutta ihmiset ovat ennakkoluuloisia. Esim. monet käyttävät vielä selaimena IE:tä vaikka kaikissa suhteissa parempi Firefox tai Opera ovat olemassa. Meni tovi ennenkuin sain pikkuveljeni (63 v) vaihtamaan IE:n Firefoxiin. Onko sen asentaminen ja käyttö todella näin helppoa, oli vaihdonjälkeinenn kommentti.

 

Saikos tohon Kubuntuun suomenkieltä ja mistä sivuilta?

 

Tulossa Debian Lenny.

Jo nyt todella vakaa ja toimiva ollut käytössä puoli vuotta.
Youtube aukeaa ja pelaa suoraan.
Open office 2.4
Firefox 3 (iceweasel)
Amsn
Skype

Helppo asentaa ja käyttää (tämän pikkuveli on ubuntu kubuntu ja monet muut.
Debianin testit jäädytys vaiheessa kohta taas kolahtaa vakaa versio.

 

openSUSE 10/11, eli eipä paljon parane 'guruilla'... Joitakin kokeiluja myös *buntulla, sabayonilla ja slackilla. Jostain luin, että hyvä aloitusjakelu on sama kuin kaverilla, ihan hyvä lähtökohta taitaa olla.

Novellin sponsoroima openSUSE (ex. SUSE Linux) on saksalainen Slackware-taustainen jakelu (ks. myös SUSE Linux Enterprise).

Asennus: Helppo, hyvin ohjeistettu, oletusasetuksilla pääsee pitkälle (osiointia ehkä järkevä vilkaista). Asennuskielen vaihto suomeksi ennen asennuksen aloittamista. Kokeilujen perusteella asentuvuus myös läppäreihin hyvä (erityisesti IBM, myös HP toiminut, asennuksessa kannattaa ruksia laptop-ohjelmaryhmä mukaan). Asentuu kauniisti myös Windowsin (2K/XP) rinnalle ja lisää sen käynnistysvaihtoehdoksi (GRUB). Osaa, ainakin teoriassa, lohkaista tarvitsemansa tilan Windows-osiosta, jos tarpeen (ennen asennusta Windows-osion eheytys). Myös LiveCD.

[EDIT:] Versiossa 11.0 asennuksessa käytetään oletuksena ns. automaattisia määrityksiä, jolloin SUSE pyrkii hoitamaan mm. laitteistomääritykset ym. säätämiset itse. Toimii kohtuullisen hyvin 'normaalilla' raudalla, vanhemmalla /erikoisemmalla raudalla tämä ei välttämättä ihan prikulleen onnistu. Asetuksia pääsee säätämään edelleenkin myös käsin, kunhan ottaa asennuksen alkupuolella ruksin pois lodjukasta - ja tietysti asennuksen jälkeen YAST:lla.

Työpöytänä GNOME, KDE ja Xfce valittavissa. openSUSE soveltuu ehkä paremmin juuri työpöytä- kuin palvelinkäyttöön (en tunne sen isoliskoa ja kyllä, tästä saisi mehevän väittelyn). Kokeilujen perusteella SUSE Gnomella pyörii kiukuttelematta samalla koneella kuin Ubuntu Gnomella (...niin tästäkin).
Oletuksena asentuva ohjelmavalikoima varsin kattava ja pitkälti suomenkielinen. Suosittu 3D-työpöytä tehosteineen (compiz fusion) saatavilla siinä missä *buntullekin. Ohjelma-/Käynnistys-valikko oletuksena WinXP-tyylinen, myös klassinen Win9x-vaihtoehto. (trivia: äänitiedostoillakin on esikatselu! :-D )

Pakettienhallinta graafisesti YAST:in kautta (myös ncurses) tai merkkipohjaisesti Zypperillä. Asennuspaketit Redhatin tapaan .rpm:iä. Ohjelmahakemistojen lisäys yksinkertaista (ks. yhteisöasennuslähteet). Ohjelmapakettien Online-hakukone ja ns. 1-Click Install -asennus. Pakettivalikoima hyvä, myös erinäisten suljettujen ohjelmien vaivaton asennus. Lisää rpm-paketteja valmistajien sivuilla (esim. VMware, Matrox). Järjestelmän/ohjelmistojen automaattipäivitys käytettävissä.

Järjestelmänä varsin vikasietoinen ja vakaa, palautuu melko hyvin. Järjestelmän hallintatehtävät mahdollista suorittaa normaalioloissa graafisessa ympäristössä YAST:in kautta (vrt. Ohjauspaneeli /Järjestelmän asetukset). Kirjautumisikkunasta mahdollisuus kirjautua työpöydälle myös pääkäyttäjänä (root, vrt. Järjestelmänvalvoja), sudo tietenkin toimii.

[EDIT:] Versiossa 11.0 pääkäyttäjän salasana on oletuksena sama kuin asennuksen aikana luodun tilin (voi yhä asettaa erikseen) ja automaattikirjautuminen on oletuksena päällä (voi ohittaa ja muuttaa myöhemmin käyttäjienhallinnassa).

Palomuuri oletuksena päällä, ei vaadi normaalikäytössä toimenpiteitä. Virustorjuntaohjelmia tarjolla useita Windowsin puolelta tuttuja, ilmaisia (esim. avast!) ja maksullisia (ei sillä, että SUSE erityisesti tarvitsisi, mutta kohteliaisuudesta Windows-käyttäjiä kohtaan).

Muuta eteen tullutta: Kipupisteet WLAN- ja näytönohjaimen ajurien yhteydessä mahdollisia, samoin copyright-kuviot mp3- ja DVD-toiston suhteen (lame, win32codecs, dvdcss, ks. suljetut tiedostomuodot, ks. myös 'hacking openSUSE'). NTFS-kirjoitustuen tarjoava ntfs-3g muistaakseni (?) asentuu vakiona.
Ainakin HP:n monitoimilaitteita saa toimimaan (skannaus/tulostus) hp*-paketeilla. Creativen mp3-soittimen saa synkattua Gnomadilla. Logitechin hiirille lisätukea lomocolla ja ns. multimedia-näppiksille omallaan.
USB-tikut, kortinlukijat, ulkoiset kiintolevyt ym. liitetään järjestelmään yleensä automaattisesti (automaattikäynnistys + kuvake työpöydälle).
Dual boot-koneessa esim. SUSEn ja Windowsin Firefoxit jne. saa linkittämällä käyttämään yhteistä profiilia (kirjanmerkit ym. yhteiset). YLE:nkin nettivideot näkyvät VLC-pluginilla. Esim. Google Earth ja Skype ovat asennettavissa (ainakin 10.2).

Ennen asennusta ks. openSUSEa suomeksi-wiki ja raudan yhteensopivuuslista, tulostimet ja skannerit.
A-Ö: Linux.fi.

 

Hyvä kirjoitus tuo edellinen. Samanlaiselta on tullut OpenSUSEa käyttäessä. Nykyään tosin Mandriva, koska kokeilin ja pelaa, ei viitti vaihtaa.

 

Itsellä kokemuksia Debianista nyt 1,5v kokemuksella, nettikoneena ja serverinä.
Debian on enemmän kokeneemman käyttäjän distro, mutta itse aloitin Debianilla.

Nettikoneena Debian on oikein mainio, kunhan asennuksessa valitsee työpöytäympäristön joka on Gnome (sama kuin Ubuntussa).
Netti toimii heti, ja Mozilla Firefox löytyy valmiina, tosin se kulkee nimellä Iceweasel. Ainoa minkä kanssa on nettipuolella joutunut vähän säätämään, on Adobe Flashplayer ja äänet. Äänetkin sai toimimaan asentamalla ALSA ajurit.
Yksi Debianin parhaista ominaisuuksista on apt pakettihallinta, jolla onnistuu ohjelmien asennus helposti.

Serverinä Debian on ehdoton! 450MHz, 256MB ja 8Gb koneella pyöritin samanaikaisesti irssi (IRC), Apache (kotisivut), FTP ja MP3 streamia ilman mitään ongelmaa. Kun SSH:n laittaa kuntoon, niin serverin hallinta onnistuu vaikka itse olisi toisella puolella maailmaa.
Kun asentaa Debiania koneeseen, asennuksessa voi valita mitä palvelinohelmistoja haluaa asentaa. Graafisen käyttöliittymän kun jättää pois niin ei tarvitse kovinkaan tehokasta konetta esim. kotiverkkoon tiedostopalvelimeksi!

U/Ku/Xu/Edubuntu pohjautuvat kaikki Debianiin, että jos olet kokeilemassa muita distroja niin suosittelen debianin testaamista!

 

Juu kyllä debbaria pyörittelee 66mhz penallaki mainiosti. 133mhz penalla uptimet ~200d eikä loaditkaan sen kummemin ollu korkeella. Ehdottomasti jos serveriä suunnittelee niin debian alle. Kevyt ja käytännöllinen.

 

Jos ei kone ole hyvin vähätehoinen, niin suosittelen ehdottomasti ensimmäiseksi (ja muutenkin) Linuxiksi Linux Mint:iä. No, siitäkin on olemassa Light -versio, joka sopinee sitten niille, joilla ei ole masiinassaan pahemmin potkua.

Oikeastaan ihmettelen, kun Ubuntusta puhutaan niin paljon, kun on olemassa sellainen, kuin Mint. Sekin perustuu Ubuntuun, mutta on ulkoisesti hienompi, ja käyttäjäystävällisesti ns. valmis mihin tahansa käyttöön heti "out of the box". Mintistä löytyvät mm. kaikki media -koodekit valmiina, mitään ei tarvitse etsiä ja asennella. Youtubet sun muut toimivat heti.

Mintissä on minusta kaikki Ubuntun hyvät puolet, mutta vielä lisänä mm. nuo edellä mainitsemani asiat.

Itsekin aloitin Ubuntulla, ja sillä mukavasti pärjäsinkin, niinkuin Xubuntullakin, mutta Mintiä kokeiltuani paluuta ei ole.

Tokihan tämäkin on lopulta makukysymys...

 

Unohtui sanoa, että ehkä pieni miinus tulee siitä, ettei Mintille ole olemassa suomenkielistä foorumia, mutta toisaalta Ubuntun ohjeet pätevät lähes laidastaan Mintiinkin, joten mainiolta http://forum.ubuntu-fi.org/index.php -foorumilta löytyy mukavasti tietoa. Ja jos englanti taittuu, niin täältä: http://www.linuxmint.com/forum/

Jos joku kiinnostui, niin täältä voipi ladata: http://www.linuxmint.com/download.html

 

Heippa!
Olen tässä ajatellut kokeilla linuxia. Tuo opensuse vaikuttaisi helpolta aloittelijalle.

Mulla on kovo jaettu kahtia. C-levyllä on Xp (Avast ja Sygate) ja tilaa yhteensä n. 10 gigaa. Vapaata 3,3G

ja D-levyllä mulla on muut ohjelmat ja musiikit ja sensemmoiset.
Yhteensä n. 175G ja vapaata n. 90G

Pitääkö se kovalevy osioida ennen asennusta??
Eli jos pitää niin minnepä laitan nuo tavarat siksi aikaa??

Ja pitääkö se asennusohjelma ppolttaa esim. dvd:lle? ja asentaa sieltä sitten??
Ja tarttis olla suomenkielinen, kun en noita kieliä osaa lainkaan.

Eli mikä olisi marssijärjestys?

Vastauksista jo etukäteen kiittäen juured