Kerronpa kokemuksiani hiukan vähemmälle julkisuudelle jääneestä Arch Linuxista, joka ei toki ole ensimmäinen linuxini mutta jota olen käyttänyt puolitoista vuotta. Kaikenkaikkiaan tämä distro on positiivinen kokemus ja verrattuna Slackwareen tai Gentooseen muutama asia sopi tässä distrossa omaan "ajatusmaailmaani" paremmin. Joka tapauksessa Archin "perusluonne" on kevyt ja yksinkertainen. Sitä ei ole tarkoitettu aivan ensimmäiseksi distroksi vaan kohderyhmänä on ehkä hiukan kokeneemmat käyttäjät. Tekstipohjainen Arch-base asennus tuo ns. puhtaan linuxin, johon voi nettiyhteyden kautta lisätä tarvittavat ohjelmat. Myös floppy-asennus onnistuu joten ilman cd-asemaakin voi tämän asentaa. Mutta toki perusasennus cd:kin on ladattavissa, kuten muissakin distroissa. Aluksi vierastin Archin tekstipohjaista pacman-pakettienhallintaa mutta nyt käytön aikana ja kokemuksen karttuessa olen todennut sen todella käyttökelpoiseksi. Arch Linuxin tuki ei ole aivan niin kattavaa, kuin esim. Gentoon tai monen muun mutta varmasti riittävä ja foorumilta alkaa löytymään jopa suomenkielisiä apua antamaan, mikäli englanti ei oikein taivu. Arch Linux on ns. ajantasainen distro, joka pyrkii käyttämään aina "up-to-date" -paketteja ja on optimoitu i686:lle (x86 tai x86-64) eli vanhempiin koneisiin se ei käy. Suosittelen Archia ainakin kääntämiseen kyllästyneille Gentoon käyttäjille ja tietysti muille innokkaille linux-harrastajille sekä käyttäjille, jotka haluavat vakaan koneen uusilla mausteilla!
Onko tuossa Arc-linuksissa suomennettuja ohjelmia? Olen kokeillut minidistroja Puppix ja DSL. Ne vaikuttivat hyvältä ja nopeilta. Mutta kaverini eivät osaa englantia ja noita minun mainitsemiani minidistroja ei ole suomennettu. Kone, jossa niitä kokeilin on 300 MHz ja 8 Gigan levy. Mandriva takkuilee siinä. Omassa käytössä on 3 GHz kone ja sinä pyörii järeämpikin distro, tällä hetkellä Fedora 6. CLIP Kerronpa kokemuksiani hiukan vähemmälle julkisuudelle jääneestä Arch Linuxista, joka ei toki ole ensimmäinen linuxini mutta jota olen käyttänyt puolitoista vuotta. Kaikenkaikkiaan tämä distro on positiivinen kokemus ja verrattuna Slackwareen tai Gentooseen muutama asia sopi tässä distrossa omaan "ajatusmaailmaani" paremmin. Joka tapauksessa Archin "perusluonne" on kevyt ja yksinkertainen. Sitä ei ole tarkoitettu aivan ensimmäiseksi distroksi vaan kohderyhmänä on ehkä hiukan kokeneemmat käyttäjät. Tekstipohjainen Arch-base asennus tuo ns. puhtaan linuxin, johon voi nettiyhteyden kautta lisätä tarvittavat ohjelmat. Myös floppy-asennus onnistuu joten ilman cd-asemaakin voi tämän asentaa. Mutta toki perusasennus cd:kin on ladattavissa, kuten muissakin distroissa. /CLIP
Varmasti graafisen puolen työkaluilla Ubuntussa saa säädettyä paljon. Koska Linux-distroja on monia, erilaisten ongelmatilanteiden ohjeet annetaan yleensä nimenomaan siten, että sitä voi soveltaa jokaiseen distroon. Kun kaikissa distroissa tuo konsoli on olemassa, niin eikö se ole luontevaa tehdä sitä varten sopivat ohjeet? Näin homma on toiminut siitä lähtien kun distroja alkoi ilmestyä maailmalle 90-luvun alkupuolelta. Jos ei halua hyväksyä laajemmin linuxin käyttöön liittyvää "erilaista ajattelutapaa" (lue se miksi linux ei oo windows), niin linuxin käytön opettelua on turha edes aloittaa.
Olisko kellään tietoa millä ohjelmalla saan purettua ladattuja tiedostoja kun käyttöjärjestelmänä on minulla linux?
Jaa'a, noilla pohjatiedoilla.. Minulla tässä on käyttöjärjestelmänä Gentoo ja KDE työpöytäympäristössä täysasennuksella (oletus) yleisempien pakettien purku hoituu kun tiedostoa klikkaa hiiren oikealla näppäimellä.. Ark on siis tuo ohjelma tässä kde:ssä. (yleensä kyllä käytän konsolissa unzippiä, unrarria tai unacea)
Itse olen käyttänyt nyt jonkin aikaa Kubuntua ja olen ollut siihen hyvin tyytyväinen. En valinnut KDE:eeta sen takia että olisin halunnut Windowsmaisen työpöydän, muttta käytin pitkään Gnomea joten vaihtelu virkistää. Ubuntu on kyllä varmasti aloittelijalle hyvä Linux-jakelu aloittaa ja ainahan sitten jos haastetta haluaa voi muita kokeilla. Olen kyllä Gentootakin asentanut, mutta huonoin tuloksin. Kuitenkin epäonnistuminen ei minua sen enempää haittaa sillä voisihan tässä taas kokeilla joskus ihan pidemmän ajan kanssa. openSusesta on version 10.1 osalta huonoja kokemuksia, paketinhallinta eikä mikään tuntunut minulla toimivan, mutta taitaa tuo uudempi versio olla jo hiotumpi. Fedora Corea ja Mandrivaa olen ohimennen testannut ja päteviltähän nuokin vaikuttivat. Distrowatch <-- Ja eikun etsimään omaa Linux-jakelua
Itse asensin Ubuntun kakkos koneelle XP:n seuraksi, erittäin helppo asennus ja käytännössä kaikki tarpeellinen toimii. Ainut mikä minua kyrsii, on Firefox 2.0.0.1 toimimattomuus. Sitä asennellessani sain jopa rikottua alkuperäisen Firefox 1.5.0.7, joka kyllä korjaantui kun sen päivitti Synapticillä 1.5.0.9, mutta 2.0.0.1 ei sitten millään saa asennettua, prkl. Miksei ne ole voineet tökätä sitä jo vakioksi Ubuntuun?
Ja eikös tuo 6.10 ole se lyhyen tuen Edgy Eft? Minä nimittäin latasin sen Dapper Draken, kun halusin vaakaan Linuxin. Mutta silti on aika tyhmää kun ei saa parhaan selaimen uusinta versiota asenettua...
Mulla ainakin on Ubuntu toiminut melko moitteettomasti. Ainoa ongelma mikä tuli, oli kun päivitin 6.06 -> 6.10, kun xorg.conf sekoittui eikä x:ää voinut ajaa. Sekin onnistui korjaamalla pari kohtaa xorg.confista ilman graafista käyttöliittymää, ei sen vaikeampaa. Lisäksi tietenkin ajurien kanssa painimista hieman, muttei sitä nyt voi kovin suureksi miinukseksi sanoa, joutuuhan ajurien kanssa painimaan windowsissakin aika ajoin. Tuolla kakkoskoneella olen kokeillut Eliveä, PuppyLinuxia, Fluxbuntua ja ZenWalkia, mutta nyt siinäkin on Ubuntu 6.06, ilman X:ää tosin. Ubuntu on mun mielestä ensimmäiseksi linuxiksi melko hyvä, lähinnä sen takia ettei tarvitse aivan joka asiaa itse säätää, ja että ongelmien ratkaisuun löytyy helposti ohjeet, usein vielä jopa suomeksi. Se on helppo asentaa ja helppo käyttää. Ainakin siis minun mielestäni.
CLIP Tuolla kakkoskoneella olen kokeillut Eliveä, PuppyLinuxia, Fluxbuntua ja ZenWalkia, mutta nyt siinäkin on Ubuntu 6.06, ilman X:ää tosin. /CLIP Mitenkä se Puppy on toiminut, onnistuuko siinä uusien ohjelmien asennus? Kokeilin Live versiona Puppya ja DSL:ää ja näyttäisivät sopivan kakkoskoneeseen, mutta en ole vielä uskaltanut asentaa, koska käyttäjät pelkäävät englanninkielta. Rima laskisi tuntuvasti, jos saisi esim Operan asennetuksi suomenkielisenä, kaverit näes ei juuri muuta tee kuin surffaaa netissä.
kaitim: kokeilin sitä vain hyvin nopeasti kun mietin minkä distron siihen asennan. ainakin sen pohjalta ihan hyvin pelitti.
Itse alottelin joskus Ubuntun 5.0? versiolla ja eri distroja kokeillessa päädyin käyttämään minulle sopivinta pclinuxos:ää http://www.pclinuxos.com/page.php?7 Suosittelen lämpimästi .
Ensimmäinen oli Mandrakelinux 10.1, jota en osannut ollenkaan käyttää, olin aivan pihalla Linuxeista silloin. Olen nyttemmin testaillut näitä Ubuntu, OpenSuse, Mandriva, Sabyon, Knoppix, Zenwalk, Fedora, Debian, Linux Mint,Mepis ja Vectoria. Näistä olen parhaimman vaikutuksen saanut Ubuntusta kaikki saa toimimaan ohjeiden mukaan ja Ubuntu 7.04 on uusin ja tomii hyvin uudemmissakin koneissa. Tässä mielestäni hyvä ohje sivusto pariin linux distroon. http://easylinux.info/wiki/Main_Page Nyt löyty hyvä distro nimeltä PCLinuxOS. Tämä toimii live cd:nä ja voi asentaa kiintolevylle. Tästä löytyy Beryl ja Compiz valinta ja kaikki hyvät ohjelmat löytyy pakettienhallinasta suurimmilta osin. Testasin Mepis 6.5 distroa. Mepis on todella hyvä distro, toimii Beryl suoraan ja kaikki. Linux Mint 3.0 on nyt koneessani, siinä on sekoitus Ubuntua ja OpenSusea. En jaksa enää testailla näitä, kaikki on hyviä.
juu no pclinuxos:ät ovat todella kivoja käyttäää ja on kaikki tarpeellinen itsellä 3distro menossa enkä vaihda siis pclinuxos 2007
Näistä distroja on tullut käytettyä. Eniten on kokemusta Mandrakesta & Mandrivasta. Ensikosketus Mandrakeen KDE-työpöytäympäristöllä on 6 vuoden takaa kun olin 8 luokalla jolloin kotipaikkakuntani yläasteelle ja lukiolle tuli linuxit opetuskäyttöön. Lukion toiseen luokkaan asti tuli käytettyä mandrakea säännöllisesti. Työharjottelussa tuli ylläpidettyä kyseisten laitoksien linux-koneita windows-koneiden ohella. Tällä viikolla ostin halvalla vanhan koneen (550MHz 256Mb) ja ajattelin minkä distron laittaisin. Päädyin Mandriva One 2007:n Gnome-työpöytäympäristöllä ja hyvin pyörii. Itseasiassa Mandriva One on LiveCD mutta 'bonuksena' löytyy mahdollisuus asentaa kovolle. Puuttuhan tuosta nyt ohjelmia eli jos haluaa asentaa tämän ensimmäiseksi linuxiksi niin suosittelen imuttamaan 4 cd:n paketin josta löytyy varmasti kaikki tarpeelliset ohjelmat Oli oikeastaan kaksi syytä miksi laitoin Onen. Ensimmäinen syy oli se että kämpiltä ei löytynyt kuin 1 tyhjä cd. Toisekseen halusin asentaa mahdollisimman paljon ohjelmia jostain syystä käsin. Kokonaisuudessaan Mandriva on ihan hyvä peruskäyttäjän distro mutta suosittelen kuitenkin Ubuntua tai Kubuntua ensimmäiseksi linuxiksi. En tiedä mikä siinä on että Madrivaa/Mandrakea kokeilleet ovat palanneet hyvin pian windowsin käyttäjiksi. Tiedän monta henkilöä joille tuli ns. linux-kammo yläasteen aikana. "Ei mitään pingviiniä tueta!!" Kyseessä taitaa olla perinteinen 'syytetään käyttöjärjestelmään kun ei osata käyttää sitä'-tapaus jonka myötä kaikki distrot ovat muka huonoja
Ei muuta komentoitavaa, mutta Ubuntu 5.04 (Hoary Hedgehog) aikanaan kun lähettivät ilmiseksi useammankin cd:n, niin tilasin samaan pakettiin (postimaksu kun niilläkin kpl:tta kohden halpenee) 5 amd ja 5 intel versiota. Aatelin jakaa tarvittaessa kavereille. Hyvä että hamstrasin, koska vain 1 amd ja 1 intel (live ja asnnuslevyt) paketti tuli kasaan, jossa ei levyn oma crc tarkastus ilmoittanut virheistä. (eikä ne livet toimi) Oliko sitten tuossa erä epäonnistuneita polttoja. Olisvat voineet ajaa tarkistukset ennenkuin postittavat.
Itselläni oli tässä lähiaikoina ongelmia windows 2000:n kanssa ja päätinkin kokeilla Ubuntu linuxia. Asentaminen oli helppoa ja käynnistyttyä totesin, että kaikki näyttäisi olevan ihan ok. Siihen se oikeastaan jäikin. Pidempään käytettyäni huomasin, että näytön kuva käy silmiin. Yritin muuttaa näytönasetuksia ja asentaa uudemmat ajurit, muttei auttanut kovinkaan paljon. Tässä vaiheessa alkoi tulla tarvetta myös windows puolen ohjelmille. Kaivoin netistä esiin linuxin vastaavia ohjelmia ja kokeilin pärjäisinkö niillä. Vain harvat ohjelmat löytyi linux versioina ja osa niistä ei edes toiminut. Luin ubuntun wikioppaasta wine nimisestä ohjelmasta, jolla pystyisi käyttämään windows ohjelmia linuxissa. Oppaassa oli kuitenkin pari sivua komentorivin käskyjä ja muuta selostusta, jotta winen olisi saanut toimimaan. Aikaisemmin sama opas vielä ihmetteli miksi ihmisellä on niin suuri kynnys käyttää linuxia! Tässä vaiheessa turhauduin, olin päivän ajan värkännyt linuxia, mutten vieläkään pystynyt hoitamaan kaikkia niitä asioita joita halusin. Päätinkin koneelle windows xp:n. Asentamiseen meni noin tunti ja tämän jälkeen kaikki asetukset ja säädöt olivat valmiiksi kunnossa. Tietenkin jouduin asentamaan enemmän ohjelmia kuin ubuntussa, mutta ohjelmien löytäminen ja asentaminen oli helpompaa. Kaiken lisäksi en huomannut kovinkaan suurta eroa ubuntun ja xp nopeudessa. Mitä siis loppujen lopuksi opinkaan? Ainakin sen, että perus kotikäyttäjälle windows on huomattavasti helpompi vaihtoehto. Linux on ilman säätöjäkin ihan ok käyttöjärjestelmä, mutta windowsin vakio säädöt ovat jonkin verran paremmat. Jos linux mainostaa itseään sillä ettei se ole windows kopio, niin minkä takia sille ei ole tehty vastaavia ohjelmia kuin windowsille, vaan joutuu turvautumaan wineen? Saatoin tietenkin valita väärän linux version ja ubuntu tuli asennetuksi, koska sitä kehuttiin helpoksi. Hintalaatusuhteeltaan linux on tietenkin ylivoimainen. Jos linuxin kehitys yhä helppokäyttöisemmäksi pysyy ennallaan niin luulisin sen olevan muutamien vuosien päästä helppoudeltaan windowsin tasoa.