computex gamer hardcore

Intelin uudet laudat syö parittoman määrän muisteja ihan btw.

 

Ihan btw tuo pätee vaan 1366 kantaan ja nyt on 1156 kanta kyseessä.

 

Kannattaa varmaan hankkia 2x4gb, jos tulee ongelmia. Vai? Tai poistaa yks :S

 

2x2gb riittää hyvin.

 

Nyt tuli ongelma kun ei tukusta ole gtx 295 näyttistä saatavilla ainakaan toistaiseksi... Kannattasko yrittää vaihtaa johonkin muuhun, jos ei sitä ole saatavilla vähään aikaan?

 

HD5870

 

Ei ole kokemuksia koneesta, mutta suurempi kellotaajuus olisi parempi. Siis yli 3 GHz, mielellään yli 3.5 GHz.

 

Miksi?

 

Useimpien ohjelmien nopeus riippuu suoraan prosessorin kellotaajuudesta. Moniydinpuuhasteluun ryhdyttiin kun huomattiin, että yli 4 GHz kellotaajuuksilla Intel-86 tyyppisten prosessorien jäähdyttäminen tuli vaikeaksi. Toisaalta valmistajan kannalta on halvempaa tehdä moniydinprosessoreja kuin nopeita prosessoreja.

 

Pelkkä kellotaajuus ei kerro kyllä kaikkea. Aika paljon kertoo myös arkkitehtuuri.

 

Haiskahtaa mutulle (lähteitä kehiin). Eiköhän siihen ole ihan muut syyt miksi ytimiä on lisätty.

 

Ensinnäkään, ohjelmien nopeus ei riipu suoraan prosessorin kellotaajuudesta.
Prosessorin tehokkuuteen vaikuttaa nykyään moni muu asia paljon enemmän kuin kellotaajuus.
Näistä asioista, ominaisuuksista, kellotaajuuden ohella; eniten vaikuttavat teknologia jolla prosessori ollaan valmistettu, prosessorin välimuistin määrä (sekä L1, L2 ja L3 välimuistit) sekä mahdollisesti prosessorissa oleva suora muistinohjaus (kuten AMD:llä on jo ollut vuosia ja Intelillä nyt hetken aikaa, nimellä Quickpath).

Esimerkiksi AMD on jo vuosia pistänyt prosessoreihin mallinimen tyyliin 2400+ tai 3500+ jne, vertaamaan Intelin 2.4Ghz - 3500Ghz:n prosessoreihin. Vaikka oikeat kellotaajuudet AMD:n prossuilla ovat olleet esimerkiksi 1.6-2Ghz.

Moniytimisyyteen siirryttiin osittain siksi ettei enään pelkän prosessorin kellotaajuuden nostaminen ollut järkevää, vaan moniytimisellä pyritään jakaa suorittimelle tulevaa kuormaa useammalle ytimille, tästä nimitys multi threading.
Toisekseen, ainakaan tietääkseni yksikään nykyinen prosessori ei suoraan kulje 3.5Ghz:n kellotaajuudella, nopein kellotaajuus löytyy tällä hetkellä AMD Phenom II X4 965BE:stä, joka on 3.4Ghz ja on samalla tän hetken tehokkain AMD prosssori. Kuitenkin esimerkiksi Intelin i7 920 1366 kannalle, joka kulkee vakiona "vain" 2.66Ghz kellotaajuudella, on nopeampi suoritin lähes testissä kuin testissä.

Mikäli peli hyllystä löytyy vanhoja pelejä (esimerkiksi Doom 3) on yhden ytimen suorittimesta hyötyä ja sen korkeasta kellotaajuudesta. Mikäli sitä kuitenkin pelataan esimerkiksi Pentium 4 @ 3.2Gz:in koneella ja vaikkapa AMD Athlon64 X2 5400+:lla pyörii se nopeammin Athlonilla. Tämä johtuu suuremmasta välimuisteista, prosessorin kyvystä ohjata suoraan keskusmuistia eikä erilliseltä piiriltä (jollainen löytyy esim Socket 7, FC-PGA, Socket 478 kuin LGA 775:stä) emolevyllä.

Prosessorissa oleva ohjain, joka toimii samalla kellotaajuudella prosessorin kanssa on siis nopeampi kuin erillinen piiri joka ei ole prosessorissa vaikka toimisikin samalla nopeudella, tämä taas johtuu välimatkasta. Kuulostaa onnettomalta, koska tietokuitenkin kulkee lähes valon-nopeudella piirisarjassa, mutta välimatka ja tiedon siirto kyky kuitenkin ratkaisevat tässä tapauksessa.

Välimuistista sen verran, että mitä suurempi välimuisti prosessorilla on (ytimille erikseen omat L1 tason välimuistit sekä jaettu L2 tason välimuisti kahdelle/useammalle ytimelle, ja osassa prosessoreita vielä L3 tason välimuisti joka on myös ytimien käytössä) sitä nopeammin se kykenee suorittamaan tehtäviä, koska prosessorin ei tarvitse hakea tietoa keskusmuistilta joka on sekä hitaampaa että fyysisesti kauempana prosessorilta.

Mutta jos vielä haluat todistaa että 3.5Ghz kellotaajudella toimiva yhdenytimen prosessori on jossakin tehtävässä nopeampi kuin esimerkiksi 3.4Ghz kellotaajuudella toimiva Phenom II X4 965BE tai AMD Athlon X2 6000+ (joita siis ei olla kellotettu) niin mielenkiinnolla katselen. Verrokiksi pistin Phenomin juuri suurimman kellotaajuden vuoksi, ja Athlonin koska edustaa hieman vanhempaa arkkitethtuuria, ollen kuitenkin kahdenytimen prosessori 3Ghz:n kellotaajuudella

En myöskään maininnut Intelin uusien prosessorien kyvystä nostaa omaa kellotaajuuttaan tarpeen niin vaatiessa (Turbo boost ominaisuus, osalla LGA 1156 ja 1366 kantaisissa prosessoreita) kerrointa muuttamalla "lennosta".

 

Tämä pitää paikkansa. IA86 arkkitehtuuri vain on päässyt valta-asemaan, vaikka onkin onneton kokoelma ominaisuuksia 1960-luvulla suunnitellusta 4040:sta aina signaalinkäsittelyprosessoreihin asti. Koko IA86-arkkitehtuuri pitäisi heittää roskakoriin ja aloittaa alusta, kuten Transmeta yritti. Sivumennen sanoen paras tuntemani laskenta-ja reaaliaika-arkkitehtuuri on tutkanohjauskoneeksi alunperin tehty Burroghs B-5700-6700-7700. Jos tehtäisiin prosessori parhaita tunnettuja arkkitehtuureja ja parasta puolijohdetekniikka (45 nm) käyttäen, saataisiin aikaan halvempi ja yli 30 kertaa parhaita IA86-koneita nopeampi tietokone. Paras ajan tasalla oleva alan kirja on mielestäni Patterson & Hennessy (2004): Computer Organization and Design (3rd edition, 2004-2005). Sanovat tätä paremmaksi kuin kirjan uudempia painoksia. Sivumennen sanoen, joku Linux-porukka on ainakin yrittänyt rakentaa omaa arkkitehtuuriaan FPGA-piireillä. Toisaalta Linux ei ole paras mahdollinen käyttöjärjestelmä parhaalle mahdolliselle prosessoriarkkitehtuurille. Niin että siitä vain parantamaan maailmaa.

 

Yli kaksi vuotta vanha AMD Athlon dual-core näyttää tekevän saman jutun. Tyhjäkäynnillä ja pienellä kuormalla se käy 1 GHz:llä ja noin 1.1 V jännitteellä, tiukimmissa paikoissa (videokonversio) se nostaa itse kellotaajuuden 3.4 GHz ja jännitteen noin 1.35 volttiin.

Välimuistella on paljon merkitystä koneen nopeuteen jos ne ovat samalla sirulla kuin prosessori. Toisaalta tavallisten dynaamisten RAM-piirien hitaus (odotustilat, wait states) hidastaa hommaa. Minulla on vanha Intel-kortti, joka käyttää RAMBUS-muistia. Se oli joissain muistisidonnaisissa hommissa paljon nopeampi kuin monta vuotta uudemmat prosessorit ja kortit. Ongelma vain on se, ettei RAMBUS-muistia saa millään järkevällä hinnalla lisää (satoja euroja per GB, jos jossain on).

Ohjelmien rinnakkaisuus on lievästi sanottuna ongelma. Vieläkään ei ole kunnollisia rinnakkaismuunnokseen pystyviä kääntäjiä. Toisaalta esim. grafiikassa saadaan ihmeitä aikaan 256 rinnakkaisella prosessorilla. Englantilainen Transputer oli mielenkiintoinen yritys ratkoa nopeusongelmaa, mutta mutta se kaatui firman myyntiin.

Käytän lähteinä usein alan lehtiä, harvemmin www-sivuja. En tee lähdemuistiinpanoja useimmista lukemistani jutuista enkä viitsi lähteä hakemaan viitteitä. IEEE Spectrum, EDN, Circuit Cellar ja muutamia ACM:n lehtiä käytän yleensä tietolähteinäni. Tietokonearkkitehtuurista on puhuttu ja kirjoitettu jostain 1940-luvulta lähtien ja välimuisteista (cache, virtual memory, yms.) on paljon juttua IBM:n lehdissä 1970-luvulla, jolloin ne tulivat käyttöön.

 

On kai se osittain nuinkin, mutta kuten tässäkin tredissä on tullut ilmi ei se nopea kellotaajuus aina tarkoita nopeampaa. Ei millään pahalla mutta tuntuu että sulla sam49 on joku pakottava tarve päteä koko ajan. Monessa triidissä tullu hienoa sanastoa ja liirumlaarumia kauheat kasat. Samat asiat voi kyllä sanoa muutamalla lauseellakin.

 

hienoa sanastoa ja liirumlaarumia kauheat kasat

Käytän tavallista suomen kielistä tietotekniikan sanastoa, englannista otettuja sanoja vain jos en muista tai tiedä vastaavaa suomen sanaa. Kirjoittelen selittäviä juttuja siltä varalta, että joku lukijoista opiskelee tai aikoo opiskella tietotekniikkaa.

 

Mihin tarvitsee esim. 4Ghz prosessoria jos voidaan tehdä 2Ghz nopeudella toimiva yhtä tehokas suoritin?

 

esim. tuolla näet, että prossun kellotaajuus ei suoraan vaikuta prosessorin tehoon:

http://www.cpubenchmark.net/high_end_cpus.html

3ghz suorittimien kanssa on samoilla tasoilla myös esim. intel core i7 920 @2,67 ghz

 

hmm. pitää varmaan perua tilaus, kun ei toimitus kiinnosta ja muutenkin jo aika huonolta näyttää. Varsinkin tällaiset kommentit:

http://www.computex.fi//catalog/pro...id=45&osCsid=499e968d72b5d850819614044d1fee4a