Akku kiinni vai irti?

Läppäri on nyt noin viikon ajan ollut käytössä pistokevirralla akun kanssa. Ajattelin että nyt olisi hyvä aika käyttää akun virtaa ja käynnistin koneen ilman virtajohtoa. Näyttö oli "hämärä" eli samanlainen kuin kännykän näyttö kun akku on lopussa. Onko se tarkoituksellista? Kone huomaa ettei saa ulkoista virtaa, niin menee johonkin säästötilaan ja näin ei käytä liikaa virtaa?

 

Ainakin oma kannettavani (HP) tekee juuri noin eli näyttö himmenee, kun siirrytään akkukäyttöön. Laite säästää akkua. Toki näytön kirkkautta voi sitten nostaa mikäli tarvitsee.

 

Itse olen pitänyt Acer Aspire 3002lmi:n akkua kaapissa nyt jo vuoden. Akku kävi todella kuumana kun oli kiinni verkkovirrassa. Akun poisjättö laski myös koko koneen lämpötiloja toistakymmentä astetta, joka samalla lisäsi käyttömukavuutta, kun tuuletin ei aivan jatkuvasti käy ylikierroksilla, kuten tällä kolme vuotta vanhalla rutjakkeella oli tapana tehdä.

 

Itselläni on 5 vuotta vanha läppäri joka jaksaa edelleen samalla vanhalla akullaan 2,5 tuntia pysyä käynnissä niinkuin sille ostettaessa luvattiin. Turhaa kikkailua irroitella jonkin olemattoman säästön vuoksi.

 

Itsellä Asus F5N-mallinen kone. Olen miettinyt juuri akun käyttötapaa, jos pitäisi ottaa akku pois kotikäytön ajaksi. Nyt on ollut aina kiinni koneessa, latauksessa koko ajan kun kone on päällä. Silloin kun kone on sammuttetuna, poistan verkkojohdon.

Olen huomannut että koneen akku-symboli ei pala kun kone on ollut vähän aikaa verkkovirrassa kiinni. Voiko tämä tarkoittaa sitä että kone ikäänkuin ohjaa virran akun "ohitse" ja näin ollen ottaa suoraan virtaa seinästä ja sitten kun virtajohdon ottaa pois, sirtää sitten voimanlähteen akun puoleen...??? Onko nykyajan kannettavat näin fiksuja?

 

Tuossa muuta hakiessa sattui silmään tämä vanhahko ketju, mutta edelleenhän se on ihan ajantasainen.

Aika erikoisia väitteitä ketjusta löytyy, olisi hauska kuulla perusteet esim. pakastamiselle.

Asiaa työkseen tutkineen Fran Hoffartin mukaan pisin litiumakun käyttöikä saavutetaan varastoimalla akku n. 40 % varauksella jääkaappilämpötilassa. Näin säilyttäen 3-4 v olisi Li-akulle ihan mahdollinen käyttöikä (virallisesti akun katsotaan olevan tiensä päässä, kun sen kapasiteetista on jäljellä enää 80 %).

Pahinta käyttöiän kannalta taas on pitää akkua täydessä (100 %) varauksessa ja korkeassa lämmössä. Valitettavasti tyypillisesti läppärissä kiinniollessaan akku joutuu juuri lähes huonoimpiin mahdollisiin olosuhteisiin, "tyhmä"laturi pitää sen täydessä varauksessa ja lämpötilakin on yleensä melko korkea. Näissä oloissa hyvänkin akun käyttöikä voisi Hoffartin mukaan jäädä alle vuoteen.

Jos läppärissä on aidosti älykäs lataus (joka antaa kennojännitteen välillä reilusti laskea, eikä pidä sitä aina lähes maksimissaan), koneessa kiinniolevankin akun käyttöikä voi lähes tuplaantua, varsinkin jos samalla pidetään huolta, ettei akun lämpö nouse liikaa.

Latausta nollan Celsius-asteen alapuolella Hoffart ei suosittele, se kuulemma vaikuttaa akun sisäisiin metallointeihin ja voi pahimmillaan aiheuttaa akkuun sisäisen oikosulun.

Myös latauskertojen määrällä ja tavalla on merkitystä. Siksikään akkua ei kannattaisi pitää turhaan koneessa kiinni.
Akun kannalta on eri asia, ladataanko se tyhjästä vai vain puolityhjästä täyteen, tai ladataanko se lähes täyteen vai aivan täyteen. Ja laturin suunnittelullakin on siis vaikutusta käyttöikään.

Latausvirta ei saisi olla kovin suuri (tosin jotkut Li-akkukemiat kestävät suuria lataus- ja purkuvirtoja paremmin kuin läppäreissä tyypillinen litium-kobolttioksidi). Akkua ei saisi koskaan purkaa aivan tyhjäksi (kennojännite menee alle 2.5 V).

Nämä suositukset on siis katsottu Li-akun käyttöiän kannalta. Muut syyt voivat tietysti vaatia hyvinkin erilaista tapaa käyttää ja ladata akkua.