tilanne on nyt tämä: mulla on 130w subbarivahvistin ja kaapissa 180w viritinvahvistin ja subbarielementin tehonkesto on 240w. noista siis tulee yhteensä 310w, eli kestääkö toi mun elementti noiden tehon? isoveljeltä kuulin, että ainakin kaiuttimien osalta parikymmentä wattia liikaa on vaan plussaa, mutta kysyn täältä varmuuden välttämiseksi.
Heh, missäs meinasit kaakottaa? Nuo watit ei ratkaise kaikkea, moni muukin ominaisuus vaikuttaa. Tuossa vähän ja alla linkki jossa lisää, jos kiinostaa lueskella. Paljonko vahvistintehoa tarvitaan subwooferin ohjaamiseen ? Tarvittava vahvisitnteho riippuu subbarin herkkyydestä ja halutusta kuunteluvoimakkuudesta ja monesta muusta asiasta. Esimerkiksi subwoofer, jonka herkkyys on 96db:tä antaa 100W:n teholla yhtä paljon ääntä kuin herkkyydeltään 90db:n subbari 400W:n teholla (olettaen että nuo herkkyyslukemat ovat vertailukelpoisia, eli mitattu bassotaajuuksilla ja samalla tavoin). Tässä herkkyysasiassa kannattaa muistaa, että edellä esitetty pätee tilanteessa, jossa kummankin subwooferin toisto bassoalueella on identtinen, tuo herkkyys on koko subwooferin (elementti+koteli) herkkyys eikä pelkän elementin ja elementit kestävät nuo ilmoitetut tehot (lineaariset liikeradat eivät lopu kesken). Normaaleissa kotioloissa kohtuullisen herkällä elementillä voi hyvinkin pärjätä vaikka 30W vahvistimella ja oikein kovaa kuunteleva saattaa tarvita satojen wattien vahvistintehoa, että se ei lopu kesken. http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video/ Edit: Tarkemmin ajatellen, mitäs oikein suunnittelet? sarjakytkentää? eihän se viritnvahvistin sub.vahvistimeen tehoja syötä. Jos virinvahvistimessa siltakytkentä mahdollisuus lähtee siintä periaatteessa tuplat tehoja yhteen kanavaan. Ja todennäköisesti tuolla subbari sub.-vahvistin yhdidtelmällä 130w-->240w kaakottamalla saa subbarin helpommin paskaksi, kuin esim.400w-->240w. käyttö tarkoitus olisi varmaan hyvä tietää, onhan täällä meitä ns. "hifi" henkilöitä enemminkin ja jotka osaavat sullekkin tarkemmin vastata kunhan laitat vähän lisätietoja.
puolet tosta tekstistä meni kyllä pahasti ohi mun subbari on siis tässä jalkatukena koneen vieressä ja siinä on tällä hetkellä 120w subbarivahvistin kiinni ja kaapissa 180w viritinvahvistin, johonka mahdollisesti laitan keskiäääniset/diskantit ja mietin josko sen vois liittää tähän subbarivahvistimeen. näin ainakin kaveri oli tehnyt. tällä hetkellä noiden kunnollisten tilalla toimii 2x 2.1 kaiutinsarjaa. tää elementti on tosiaan 36e halpis. vahvistin on tässä. siinä ei oo nyt refleksiputkea ollenkaan kiinni, koska se värisee rasittavasti. ja tosiaan pikku korjaus, se on 120w ei 130w kuten sanoin aikasemmin. edit: linkki toimii
Jos viritinvahvistimessa on subwoofer ulostulo niin voit kytkeä sen vahvistimesi siihen. Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä tosiasiaa että et voi mitenkään yhdistää kahden eri vahvistimen tehoja... Ja vaikka saisit enemmän tehoa sille subbarillesi niin ei siitä mitään hyötyä olisi...
Sillä ei ole pienintäkään merkitystä tuossa tapauksessa onko vahvistimesi 120W tai 130W. Kaiuttimien tehonkesto on vain valmistajan ilmoittama suuntaa antava lukema johon ei ole mitään mittausstandardeja. Eli toisen valmistajan vastaavanlainen elementti saattaa kestää samanlaista musiikkia enemmän tai sitten vähemmän vaikka ilmoitettu tehonkesto olisi sama. Kaiuttimen rikkoontumisen syy on useimmiten liian pieni vahvistin (ääni säröytyy). Myöskin musiikkityylillä on merkitystä. Kunnon matalaa bassoa sisältävä musiikki voi rikkoa esim 150W:n kaiuttimen jo 20 watilla ja sama kaiutin saattaa kestää viulumusiikkia särkymättä vaikka 1000W. Jos kaiutin on tehty asiallisesti ja on alunperin tarkoitettu bassorefleksiksi, silloin refleksiputken poistaminen tai muuttaminen väärän kokoiseksi voi rikkoa bassoelementin. Vaikka kytket tuon viritinvahvistimen subbarivahvarin liitäntöihin (jos siinä edes sellaisia on), subbarille menee ainoastaan se teho jonka subbarivahvistin antaa. Pääkaiuttimille menee viritinvahvistimen antama teho ja yleensä subbarivahvarin sisäisen jakosuotimen läpi eli pääkaiuttimille ei tule bassoja niin paljon. Tästä on se hyöty että viritinvahvistin ei säröydy niin helposti.
viritinvahvistimessa ei ole subbariliitäntää. tähän mä lähinnä hain vastausta, eli kaverilla on ilmeisesti kotiteatterivahvistin, jossa on subbariliitäntä. subbarikotelo on tehty itse. eli siis tolla refleksiputken pituudella on paljonkin merkitystä? mä menin vaan biltemaan ja ostin halkasijaltaan 80 millisen refleksiputken.
Kannattaa lueskella kaiutinrakentamiseen liittyvää kirjallisuutta ihan näin aluksi. Sitä kotelon tilavuuttakaan ei kannata ihan hatusta vetäistä. Kotelon koon pienentäminen kasvattaa herkkyyttä mutta huonontaa matalien bassojen toistoa. Refleksiputken koko vaikuttaa siihen millä taajuudella tulee bassopäähän korostus. Se kohta valitaan siten että jos elementin toisto alkaa vaimentua esim 40 hertzin kohdalla, refleksiputken tekemä korostus valitaan vähän tuosta alemmaksi esim 30 hertziin. Tämän korostustaajuuden alapuolella bassoelementti käyttäytyy niin kuin koteloa ei olisikaan joten sen alapuoliset taajuudet kannattaisi leikata jakosuotimessa pois. Jos rakentaa subbarikotelon ihan hatusta vedetyillä arvoilla, turvallisinta tehdä suljettu kotelo. Kotelon kokoon vaikuttaa myös se onko kotelo suljettu vai bassorefleksi ja kuinka paljon vaimennusainetta laitetaan kotelon sisälle ja minkälaista ainetta. Vaimennusaineen ansiosta kotelon voi tehdä vähän pienemmäksi Myöskään kaikki elementit ei sovellu bassorefleksikoteloon.
Jos bassoelenmentin rikkoutumisesta vielä pari sanaa sallitaan? Elementti voi nimittäin hajota kahdella tavalla: (1) sen liikepoikkeama kasvaa liian suureksi, jolloin joku kohta repeää (hajoaa ns. mekaanisesti) tai (2) elementtin syötetään liikaa tehoa, jolloin kuumuus polttaa (yleensä) puhekelan poikki. Erityisesti tuohon ensimmäiseen hajoamiseen vaikuttaa suuresti kotelointi ja kuuntelutottumukset - mikäli elementtiin syöttää pieniä taajuuksia, eikä kotelo tai suodin vaimenna kaiuttimen liikettä näillä taajuuksilla, isonkin elementin voi saada yllättävän pienellä teholla rikki. Äänenlaadun kannalta on parempi, että vahvistin on ylimitoitettu eikä säröydy kovaakaan kuunnellessa. Särö ei taas basson rikkoutumisen kannalta ole kovin merkittävää, diskanttielementin särö taas rikkoo hyvinkin helposti (sillä säröytyminen lisää ääneen suuria taajuuksia, perustaajuuksien kerrannaisia).
siis en mä sen kotelon mittoja päästäni heittänyt eli ihan laskemalla mitat sain. tää tais nyt olla 40 tai 50l, en muista enää. elementti on kyllä tarkotettu käytettäväksi refleksikotelossa. mulla on suunnitelmissa rakentaa keskiääniset/diskantit, eli mun on järkevämpää hankkia esim. 150w kaiutin kun vaikka 200w tolle 180w vahvistimelle?
Omasta mielestäni järkevintä on hankkia hyvältä kuulostava kaiutin tuolle vahvarille, tehonkestoa 50-200 W. Jos nyt kuitenkin tarkoitus on maksimoida äänen määrä eikä laatu, niin sillä saatko kajariin 100 vai 150 wattia tehoa ei ole käytännössä juuri mitään vaikutusta äänenpaineeseen (alle 2 dB)! Valitse luukutukseen mieluummin erityisen herkät kaiuttimet, herkkyyksissä (eli montako dB:tä watin teholla lähtee) on isoja eroja ja sen vaikutus on yleensä paljon suurempi kuin tehonkeston. Toisaalta ei olisi juuri hyötyä, että yläpään kajarit soisivat paljon kovempaa kuin basso, kukaan tuskin haluaa kuunnella diskantti- tai keskialuevoittoista soundia. Absoluuttista optimointia haluttaessa, pitäisi vielä tietää vahvistimen teho erilaisiin kuormiin, ja tietysti se, onko valmistajan ilmoittama teho lähelläkään vahvarista todella saatavaa tehoa. Viimeinen pätee myös kajareiden herkkyyksiin ja tehonkestoihin - varsinkaan halvoissa laitteissa ilmoitetuilla arvoilla ei monestikaan ole paljoakaan tekemistä todellisuuden kanssa.