Eli nyt on melko selkeää jo miten ubuntu toimii tikun kautta (teoriassa), mutta en tiedä mahdollisia "kämmi kohtia" joten en ole uskaltanut koittaa bootata sitä. Eli onko siitä haittaa jos ubuntu on 32 bit ja windows 64 eikait ne sekota mitenkkään mittään. Tarkoitus olisi kantaa ubuntua kätevästi mukana, kaverille laittaa se ja kokeilla muuten vain. Luulen että ei tarvi muuta kuin vaihtaa bootti järjestystä biosista, mutta ei kai siitä ubuntusta jää mitään jälkiä koneelle kun sitä ei asenna, kokeilee vain. Ja jos asentaa niin miten poisto tapahtuu? Niin ja mitä tuo live-cd suomeksi sanottuna tarkoittaa?
Live-CD:iksi kutsutaan CD/DVD-levyltä keskusmuistiin käynnistyviä käyttöjärjestelmiä tai esimerkiksi palomuureja. Live-CD:itä on mahdollista käyttää esimerkiksi kiintolevyn osiointiin, verkon selaamiseen siten ettei tietokoneelle jää tietoja selailusta tai käyttöjärjestelmän kokeiluun. Live-CD:ltä käynnistynyt käyttöjärjestelmä ei tee muutoksia tietokoneen kiintolevyyn ilman erillistä toimenpidettä. Jotkin Live-CD:t tarjoavat mahdollisuuden tallentaa asetukset esimerkiksi USB-muistitikulle, jolta ne voidaan palauttaa seuraavia käyttökertoja varten. Osa Live-CD:ltä pyörivistä käyttöjärjestelmistä on mahdollista asentaa tietokoneen kiintolevylle toimimaan kuten tavanomainen käyttöjärjestelmä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Live-CD
Tuollaiseen käyttöön laittaisin 32-bittisen version, joka käsittääkseni toimii varmemmin joka koneessa. Tältä osin vähän mututietoa, joten joku korjatkoon tarpeen vaatiessa. Koneen voi tosiaan bootata tikulta vain vaihtamalla sen boottilistassa ekaksi. Yleensä boottilistaan pääsee myös suoraan jollain näppäimellä koneen käynnistyessä. Mitään jälkiä koneelle ei jää. Linux toimii täysin tikulta (ja siksi onkin huomattavasti kovalevylle asennettua versiota hitaampi). Asennuksen poistamisen voi tehdä esim. uuden käyttiksen asennuksen yhteydessä. Enpä tähän hätään keksi mitään hyvää suomennosta live-cd:lle, mutta se tarkoittaa siis sitä, että käyttis toimii täysin tikulta käsin ilman mitään asennusta koneen omalle kovalevylle.
Jos et asenna sitä, niin se ei tee mitään muutoksia järjestelmään. Toi bittisyys ei mitenkään haittaa, mutta jos 64-bittistä on mahdollista käyttää, niin valitsisin itse sen (Mulla on yhessä läppärissä pääkäyttis Ubuntu 11.10 64-bit ja toisena Win Vista 32-bit). Jos asennat sen, niin ole tarkkana osioinnin kanssa, ettet poista mitään, mitä et halua poistaa. Tohon löytyy hyvät ohjeet Ubuntu Suomen sivuilta, eikä se ole vaikeaa, kuhan oot tarkkana. Poisto puolestaan tapahtuu niin, että käynnistät siltä koneen tikulta ja avaat Gparted-ohjelman. Poistat sillä Ubuntun osion ja liität sen takaisin alkuperäisen käyttiksen osioon. (Ymmärtääkseni haluat säilyttää alkup. käyttiksen) Tähänkin on netti pullollaan ohjeita, ja jos menee sormi suuhun, niin laita kysymys tänne tai Ubuntun tukifoorumille. Suosittelen lämpimästi asentamaan Ubuntun, jos haluat kokeilla sitä enemmän kuin 15min, koska tikulta käytettynä se on melko hidas.
Mitenkäs muutes jos laittasin sen usb 3.0 ulkoselta kiintolevyltä onnistuuko niin että voi säilyttää kaikki muut tiedostot joita kiintolevyllä on ja tuolta ubuntu suomi sivulta ladatessa ei pääse valitteen 32-64 bit väliltä jotenka kumpihan se noista on (versio 10.04...)?
Itellä ei toiminut ainakaan usb 3 muistitikulta.. Tee uus kansio vaikka siihen muistin alkuun ja laita sinne kaikki tiedostot. Itellä piti formatoida muistitikku ubuntun asennuksessa FAT32.
Itse asensin aikoinaan Ubuntu 9.? muistitikulle ihan CD-levyltä. Toimi aika hitaasti. Varsinkin Firefox, joka kirjoittaa levylle paljon.Nopeutta saa hieman lisää kun joitakin osia juuresta liitää muistiin. Esin /etc/fstab tiedostoon rivi tmpfs /tmp tmpfs defaults 0 0 Nyt tmp (väliaikaishakemisto) sijaistee muistissa ja ei hidasta konetta. Samoin voi tehdä /var ja firefoxin väliaikais- tiedostoille. Lubuntu voi olla hyvä tikkukäytössä. Nopeutta saa lisää kun muokkaa kernelin sellaiseksi, että initrdtä ei tarvitse ladata ja poistaa ylimääräiset palvelut. swap osion voi jättää pois ja tiedostojärjestelmäksi ext2, niin ei ole journalointia hitaalla tikulla. Lataajaksi joku kevyempi kuin Grub2. Toimiva tikku on kiva apulainen, kun pitää osioida, ottaa varmuuskopio systeemistä (käynnissä olevasta ei saa). Vikatilanteissa korvaamaton vaikka käynnistyslataajan uudelleen asennukseen.
Suosittelen käyttämään versio 11.10, joka on uudempi ja toimii näppituntumalla paremmin. Siinä on lisäksi valmiina Unity-työpöytä, josta itse ainakin pidän enemmän, kuin 10.04:n perus Gnomesta. Sivusto saattaa suositella tota 10.04, mutta sivusto saattaa olla väärässä. 10.04 on LST (Long Term Support) eli tuki kestää pidempään, mutta käytännössä sillä ei ole mitään väliä. Itse päivitän Ubuntun puolen vuoden välein, kun uusi versio tulee saataville. Vielä ne latauslinkit, tulipas taas turistua paljon ohi aiheen. 11.10 32-bit - 11.10 64-bit (suosittelen tätä) Vielä noi 10.04 jos välttämättä sen haluat: 10.04 32-bit - 10.04 64-bit Noi linkit löytyy Ubuntu Suomen "Lataa Ubuntu"-sivulta, kun rullaa sivua alaspäin, kohdasta "Valitse Ubuntu-kokemuksesi tarkemmin". Tosta ulkosesta kiintolevystä en ole yhtään varma, mutta annanpa vähän ohjeita kuitenkin. Levylle tarvii käytännössä tehdä ensin oma osio Ubuntua varten, tehdä tästä osiosta live-cd ja kirjoittaa vielä MBR levyn alkuun. Sitä miten toi tehdään, en anna ohjeita, koska en voi olla varma, mitä siellä levyllä ton säätämisen jälkeen enää on. Suosittelen lämpimästi muistitikkua, paljon helpompi. Jos sulla ei oo tikkua, niin ei maksa montaa euroa, ja varmasti on muutakin käyttöä kuin tämä. Tikun formaatti riippuu ohjelmasta, jolla toi tikku tehdään, luultavasti FAT32 kelpaa niille. Tiedostojärjestelmä muuttuu joka tapauksessa ext2 tai ext4:ksi. Sakariaksen neuvoihin vielä: Noi on kaikki 100% toimivia, joskin osittain makuasioita. Itse esim. käytän Grub2 käynnistyslataajana kaikissa koneissani, joissa on useampi käyttöjärjestelmä. Noi tempin mounttaamiset taitaa taas olla liian vaikeita ihan aloittelijalle, joten kannattaa unohtaa. Aika marginaalisista jutuista kyse. Swappia Ubuntu ei normaalisti teekään, jos keskusmuistia on riittävästi. Lubuntun ja Ubuntun väliset erot eivät ole myöskään merkittäviä, kummallakin pärjää. Jos haluaa oikeasti kevyen työpöydän Ubuntuun, niin Xface. Muuten noi työpöydät on oikeestaan makuasioita. Ainoa asia, mistä olen aivan täysin 100% samaa mieltä on toi viimenen, live-tikku on todella kätevä väline, jos jokin varsinainen käyttis ei toimi. edit. Nyt näyttää noi linkitkin siedettäviltä.
Ubuntu 11 toimii loistavasti. Ongelmana on vaan se että kun en osaa muokata sitä niin että siinä toimisi ä ja ö käynnistämisen jälkeen ilman turhaa säätöä. Ja kellokin olisi mukava saada toimimaan oikein. Viekö tuo ubuntu muutes paljon tilaa? Onko mahdollista asentaa se tikulle kokonaan ilman että koneeseen jää mitään jälkiä ubuntusta?
Kello ja näppäimistö toimivat asennetussa Ubuntussa suoraan, live-cd:stä en ole varma, miten ne asetukset saa jäämään sinne. Näppäimistössä on ilmeisesti vakiona jenkki-layout ja aikavyöhykettä ei ole määritetty. Tikulle asentaminen onnistuu, tarvitset vain tarpeeksi ison tikun ja toisen tikun, jolta asennat käyttiksen. Boottaa live-tikulta ja asenna toiselle tikulle. Tikulle asentaminen ei kuitenkaan ole mitenkään suositeltavaa, sillä käyttis on todella hidas. Kiintolevylle asentamisen ei pitäis olla mikään ongelma, itelläni Ubuntu viel tilaa muistaakseni < 6GB ohjelmineen (pl. omat tiedostoni tietenkin). Jos haluat vähänkään enemmän käyttää Ubuntua, niin suosittelen asentamaan sen. Jos haluat asennuksen jälkeen Ubuntusta eroon, niin sen saa helposti poistettua niin, ettei koneeseen jää mitään jälkiä siitä.
Mita tama teksti tarkoittaa asennuksessa Asennusohjelma on havainnut etta seuraavilla levyilla on liitettavia osioita /dev/sdb Haluatko asennusohjelman yrittavan naiden levyjen osioiden irrottamista ennen jatkamista? Jos ne jatetaan liitetyiksi nailla levyilla olevia osioita ei voi luoda, poistaa eika niiden kokoa voi muuttaa. Olemassa oleville osioille kuitenkin saattaa olla mahdollista asentaa. Asennan siis tikulle. Anteeksi hoono soomi
Voit Live-asennus-levyllä osioida USB-tikun jo valmiiksi asennusta varten. Asennusmedialta löytyy graafinen gparted tai komentorivipohjainen (tehokas) fdisk ko. operaatioon. (Todennäköisesti saat tikun osioitua myös siten, että todellakin irroitat tikun - ja asennuksessa teet tikulle sitten tarvittavan osioinnin. Tikkujen oletus osiointi ja tiedostojärjestelmä on fat/vfat, joka ei sovellu Unix/Linux -järjestelmille) Mutta kuten jo useaan kertaan todettu, järjestelmän asennusmediaksi useimmat irroitettavat mediat eivät ole kovin käteviä. Väylänopeudet USB 1.0/1.1/2.0/3.0 tai Firewire eivät riittäne sujuvaan käyttöön. Nuo Live-CD/USB-tikku -versiot taas on suunniteltu ja toteutettu ko. käyttöön, mutta ne ovat kovin rajoittuneita.
Ilmeisesti yrität asentaa tikulle kaikesta varoittelusta huolimatta. Kun laitat tikun kiinni koneeseen, niin tikun kuvake ilmestyy näkyviin Unityn sivupalkkiin(?) ja nautilukseen(tiedostoselain). Tikku pitää siis irroittaa(unmount) ennenkuin siihen voi tehdä muutoksia. Se tapahtuu klikkaamalla tikun kuvaketta oikeanpuoleisella Unityn sivupalkissa tai painamalla irroituskuvaketta(reject) nautiluksessa. Kuvakkeen pitäisi hävitä kummastakin paikasta. Tämän jälkeen voit avata asennusohjelman, ja tikun pitäisi näkyä levynvalintakohdassa levynä sdb. Valitse se ja valitse käytä koko levyä.
Itse asensin ubuntun tikulle koemielessä. Valitsin mediaksi Lubuntun ja tikuksi 4G Kingston DataTraveler. Asennus eteni CD levyltä todella hitaasti.. Kyllästyin odottelemaan ja asensin Lubuntun kovalevylle. Jolloin sain kielipaketit, päivitykset, kodekit ja ajurit asennettua nopeasti ja poistettua mielestäni turhaa kamaa. Sitten formatoin tikun yhdeksi ext2 levyksi. Ei mitään osiointia. Sitten kopioin Lubuntun kovalevyltä tikulle. Toisesta Linux systeemistä cp -a /mnt/lubuntu /mnt/tikkulinux. Tuo kesti melko kauan... Sitten muokkasin tikulla olevaa /etc/fstab tiedostoa. Juuren UUID pitää muuttaa. Sen saa selville vaikka komennolla ls -lG /dev/disk/by-uuid/. Optiot defaults kannattaa muuttaa noatime. sync option lisäämistä kannattaa harkita. mahdollinen swap pois. Jos enempi tikkua aikoo käyttää, niin väliaikais kansiot kuten /tmp kannattaa siirtää työmuistiin. Muita levyliitoksia en suosittele. Ubuntun startti muistaakseni pysähtyy virheelliseen fstab tiedostoon. Ekan startin tikulta tein kovalevylle asennetulla grubilla. Pienen odottelun jälkeen Lubuntu käynnistyi. Paketinhallinnan kautta poistin Grub2 ja pistin tilalle minulle tutumman (en ole vieläkään viitsinyt opetella Grub2, jota tarvitaan vain isoilla levyillä, mitä tikku ei ole). Käynnistyslataajan voi korjata myös asennusmedialla jos ei halua vaihtaa Sitten asensin kokeeksi VDR:n, jos vaikka oma "digiboxi" sekoaa. TV kuva näkyi ihan kivasti xinelibouput pluginilla ja myös selaimessa (streamdev). Nvidian ajuri tarjosi myös äänen ja kuvan TV:lle. No ei tikku SDD levyä korvaa, mutta mukavan hiljainen silti TV:tä katsellessa. Oikeaan käyttöö suosittelen kovalevyä, mutta varalla toimiva tikku on hyvä.
Pahoittelen, että kyseenalaistan nyt vähän makuasioihinkin liittyviä juttuja, mutta toivon, että näistä on apua ketjun aloittajalle ja muillekin "alottelijoille". Liittyen lähinnä edelliseen viestiin. Ensinnäkin 4Gb tikku on juuri ja juuri riittävästi asennukseen, eli ei lähellekään tarpeeksi. Alkaa hatuttamaan viimeistään siinä vaiheessa, kun tarvittavia ohjelmia ei saa asennettua tilanpuutteen takia. Live-tikuksi 4Gb tikku riittää, asennettaessa ei oikeen missään tapauksessa. Tiedostojärjestelmä on makuasia, ext2 on aluksi marginaalisesti nopeampi, mutta pirstoutuu helpommin ja enemmän. Ext4 ei pirstoudu ja on muutenkin "uudempaa tekniikkaa". Sitten tämä yks iso oikeen paha. Käyttöjärjestelmiä ei vaan yksinkertaisesti kopioida mihinkään. Käyttis asennetaan sinne, mistä sitä halutaan käyttää ja millä raudalla sitä halutaan käyttää. Vaikka käyttiksen saisi toimimaan siirtämisen jälkeenkin, niin sinne jää silti asetuksia, jotka aiheuttavat epävakautta. Lisäksi noiden asetusten tekeminen on liian haastavaa alottelijoille, yksikin moka, ja käyttis on melko varmasti menetetty. Lisäksi noi ohjeet on liian sekavat, että niistä voisi saada mitään irti, itsekkin jouduin pitkään miettimään, mitä tossa oikeesti haettiin. Se swappi asetetaan edelleenkin jo asennusvaiheessa, ja se on täysin turha, jos muistia on 512Mb tai enemmän. Tempin veivaaminen on kanssa mielipidekysymys. Siitä on varmasti hyötyä, jos ohjelmat kirjoittavat kokoajan muistiin, mutta ei tolla kauheen merkittävää hyötyä saa aikaan. Edelleen sotkemalla fstabin tekee käyttiksestä käyttökelvottoman. Käynnistyslataajalla ei ole mitään tekemistä levyn koon kanssa. Sen voi valita ihan maun mukaan, ja on totta, että esim. Lilo on nopeampi, kuin Grub2. Silti itse käytän mielummin Grubia, vain koska se on tutumpi. Käynnistyslataajan vaihto topicin tilanteessa on mielestäni taas turhaa säätöä, käyttis menee taas uudelleenasennukseen, jos vaihto menee pieleen. Lisäksi, koska Grub on Ubuntun vakiolataaja, niin suurin osa ohjeista on olemassa sille. Distrojen välillä jutut tehdään vähän eri tavalla, ja juuri aloittelijan kannalta on kriittistä, että asiat menevät niin, kuin ohjeessa sanotaan. Otan nyt kantaa vielä hiljaisuuteenkin, asiat voi nähdä monelta kannalta. Minua henkilökohtaisesti ei haittaa satunnainen kiintolevyn raksahtelu (noi levytkin on kyllä todella hiljaisia), jos vaitoehtona on vaihtaa käyttistä ja noin 5min boottiaika. Huomautan vielä, että nämä ohjeet on tarkoitettu juurikin aloittelijoille, jotka haluavat kokeilla Ubuntua. Aluksi ei kannata tehdä muuta kuin se, mikä on välttämätöntä. Vastaavasti alottelijoille ei kannata neuvoa turhan vaikeita asioita. Itse pyrin asettumaan sille tasolle, jolla ohjeiden kysyjä on. En välttämättä neuvo tekemään niin, kuin itse kussakin tilanteessa toimisin, vaan niin, että tilanne olisi kysyjän kannalta mahdollisimman helposti hoidettavissa. Kaikkien aikaa säästyy, kun neuvoja tarvitaan lopulta vähemmän. Viesti ei ole osoitettu suoraan kenellekään, vaan yleisenä ohjeena, miten alottelijoiden kysymyksiin kannattaa vastata.
Kiitoksia rakentavista kommenteista. Tuo oli vain kokeilu saako ylipäänsä asennettua. Eihän tuon kokoisella levyllä mitään oikeita töitä tee. Jo selaimen välimuisti voi täyttää sen jos sitä ei tunge muualle. Ext2 turvallinen koska se ei journaloi eli kirjoita kokoajan levylle ja liki kaikkien käynnistyslataajien tukema. Muistaakseni Lilo tai vanhempi Grub ei tue ext4. Grub2 on hyvä. Sillä voi tehdä liki mitä vain ja on tuki myös isoille (yli 2T) levyille. Sen dokumentaatio on myös valtava helposti omaksuttavaksi. Jos asentaa vaikka syslinuxin pääsee vähemmällä opettelulla. Ext2 on yleensä käännetty kerneliin jo kone käynnistyy myös ilman initrd:tä (en varma Ubuntun kernelistä). Itse en käytä initrd imagea. Lataaja on joka tapuksessa korjattava. Ja sen voi hyvin tehdä myös asennusmedialla. Kyllä käyttöjärjestelmän voi kopioida. Ja SSD levyllä se menee vielä aika sukkelasti. Joskus vaan levytila loppuu ja on useita tapoja saada sitä lisää. Ja mitähän ne epävakautta aiheuttavat asetukset muka ovat? Raid, lvm ym viritykset tietty hieman eri asia. Jos vaikka emon raid-ohjain hajoaa niin ollaan ongelmissa. Itse olen siirtänyt käyttöjärjestelmän monesti levyjen vaihtuessa. Varmuuskopioitakin olen palautellut. Ja aina on toiminut. Digiboxina tikku on ihan käytettävä. Varsinkin jos tallennuksiin on käytössä iso levy. Tuota ei Windowssilla tee. 4G tikku nyt sattui lojumaan pöydällä. Tietysti kannattaa käyttää isompaa tikkua jos sellainen sattuu olemaan tyhjänä. Tai vaikka kameran muistikorttia jos kokeilunhalua löytyy
