Osaan näistä varmaan löytyy epäsuorasti vastaukset täältä kahlaamalla, mutta esitän kuitenkin tässä muutaman kysymyksen: 1. Jos tarkoituksena on nauhoittaa tv-ohjelmistoa, onko järkevämpää/edullisempaa hankkia TV-kortti vai kortti video-IN mahdollisuudella? 2. Jos TV:stä kaapattua tallennetta halutaan toistaa lähes samanlaatuisena kuin suora TV-toisto, paljonko tällöin vaaditaan kaappauksen resoluutioksi? Paljonko tarvitaan tallennustilaa? (esim. Mb/min, jos käytössä esim. mpeg-2 tai vastaavasti ilman pakkausta) 3. Usein kuulee puhuttavan mustista reunoista TV-out:sta tulevasta TV-kuvasta. Johtuuko tämä näytönohjaimesta, TV:stä vai ohjelmasta? 4. Onko TV-out resoluutioilla 800x600 / 1024x768 merkittävää eroa? Tuleeko kuitenkin jo television rajat yleensä vastaan 800x600:n jälkeen? Vaikuttaako esim. em. mustiin reunoihin?
Nämä ovat sitten omia kokemuksia,ei ehdottomia totuuksia: 1.Video-IN ei tarkoita TV-viritintä.Voit tuoda signaalin videoilta,videokameralta yms,Mutta et voi kytkeä sitä suoraan antenniin.Suosittelisin hankkimaan erilliset näytönhjain ja TV-kortit.Silloin voit helpommin vaihtaa toisen paremmaksi jos nälkä kasvaa syödessä.Hinnassa ei ole suuriakaan eroja samanlaatuisissa kokoonpanoissa. 2.SVCD tai VCD formaatit,jos haluat tallentaa ohjelmat niin että voit katsella niitä DVD-soittimellasi.EHKÄ DivX,jos pyörität leffat VAIN PC:llä.Tallennustilan määrä riippuu ihan pakkauslaadusta.aD:n artikkeleista löytyy nippelitietoa. 3.Eiköhän se yleensä johdu vääristä asetuksista.Nämä on ihan softa/rauta kohtaisia asioita.Pitää vain kokeilla,erehtyä ja oppia.Joskus ne pitää ollakin. 4.Kyllä TV asettaa rajat.DVD levyllä reso on 720x576 ,ja kuva on loistava.Mieti sitä!
Lisää mielipiteitä: 1. Jos et "koskaan" tarvitse lisätehoa näyttikseen esim. pelaamista ajatellen, säästät yhden PCI-paikan video-IN-näyttiksellä. Lisäksi saatat myös hyötyä siitä, että kaksi korttia eivät keskustele PCI-väylällä, vaan kaikki kuvadata siirtyy saman kortin sisällä. Toisaalta kuten jappo121 sanoi, tarvitset jonkun ulkoisen virittimen ja menetät ainakin teksti-TV:n. 2. Oikeastihan PAL on analoginen standardi, jossa on 625 juovaa (576 näkyvää). Digitoitaessa ns. täysi PAL-resoluutio on 768x576 pikseliä, 25 kuvaa (50 puolikuvaa eli kenttää) sekunnissa. Monesti tosin jo 720x576:ta (eli ns. D1) mainitaan täysresona. DVB lähetykset voivat kai olla 720x576, 704x576, 544x576, 528x576 and 480x576, 2/3 D1 eli 544 on aika yleinen. Yhteenvetona sanoisin, että tuollainen 704x576 on riittävä reso TV-tasoiseen kaappaukseen. Tallennustilan tarve riippuu aivan pakkauksesta, mutta joku 6000Mb/s (eli 45MB/min)on MPEG2:lla aika huippulaatuista. Toisaalta jos haluat editoida kaapattua videota ja pakata sen uudestaan, joku häviötön pakkaus tai raakadata antaa tietysti parhaan tuloksen. 3. Kyllä ongelma voi johtua näytönohjainten huonosta TV-outistakin. En oikein tiedä nykytilannetta, mutta (varsinkin) Nvidian aiemmat kortit vaativat ulkopuolisen tahon tekemän lisäohjelman (TV-Tool), jotta surureunat pysyivät edes siedettävän pieninä. 4. Joissain korteissa pitää käyttää samaa resoa monitorilla ja TV-outilla, jolloin monitoria on mukavampi katsoa tuolla isommalla resolla. TV:lle riittää kyllä edellä mainittu "täysi PAL" resoluutio eli alle 800 vaakapikseliä.
Tuosta levytilasta vielä: Joskus kokeilin eri kodekkeja TV:n testikuvalla (tulokset varmaan ovat aika erinäköiset vaihtelevammalla signaalilla): 25 framea (704x576 pikseliä) vie kilotavuina suunnilleen: ei pakkausta 20 000 HuffyYUV 6 600 ASV HQ 800 DivX (~1400kbs VBR) 180 Huffy on häviötön kodekki, muistaakseni tuossa kokeessa asetukset olivat parhaalla laadulla. ASV on Asuksen näyttiksen mukana asentuva kodekki, joka on melko hyvän tuntuinen kompromissi pakkauskyvystä, laadusta ja nopeudesta. Mutta kuten sanoin, kodekit pääsivät tässä vertailussa vähän liian helpolla, kun kuva koostui vain tasaisista väripalkeista. Eli suuntaa antavaa infoa vain. Ja vielä ihan vertailun vuoksi, S-VHS järjestelmä pääsee n. 400 juovaan, eli sitä parempitasoiseen kuvaan pääsee jo jollain 640x480 resollakin.
Ja sitten vielä vertailua tuohon laatukysymykseen. VHS = 704 / 2 = 352. Eli tuolla resolla / laadulla ne omat iki-ihanat videot siinä lattialla tallentelevat. Nauhalle. Ryppyiselle sellaiselle.
Eikös se 352 vain ole? Vai onko tässä taas joku sellainen, että se tallentaa kyllä 352:lla mutta toistaa 240:lla. Ja ei, netistä ei sitten löydy VHS:n speksejä niin mistään... Entäs AD:n puolelta...
Itsellänikin tuo 240 juovaa on vaan jostain mieleen jäänyt luku, mutta esim. "http://www.repairfaq.org/REPAIR/F_vcrfaqd.html" kyllä listaa aikalailla samat juovamäärät. Url:sta "http://members.aol.com/ajaynejr/video.htm" löytyy ainakin TV/video-aiheista dataa enemmän kuin tarpeeksi. En nyt ehtinyt tutkia tarkemmin, mutta ihme on jos ei sieltä löydy vastausta. Edit: Njoo, pienen nettihaun perusteella sanoisin kyllä että VHS:n reso on (teoriassa) 240 juovaa, S-VHS:n 400 (parhammillaan jopa 420), DVD:n 480 ja hyvälaatuisen TV:n voi olla luokkaa 700 juovaa. NTSC-lähetysten (Jenkeissä/Japanissa) käytännön reso on vain n. 330 juovaa. Tuon jälkimmäisen netti-linkin takana on pitkähkö artikkeli siitä, kuinka ko. juovaluvut lasketaan. Ja kysessä siis m/v- eli luminanssisignaalin pystyerottelukyky, värierotteluhan on huomattavasti huonompi.
Piti vielä palata vanhaan asiaan, kun epäilyksen siemen jäi kytemään... Nuo erottelukyvyt eivät kyllä ole ihan yksinkertaisia, ja esim. tuosta VHS:n juovaluvusta löytyy kyllä aika erilaisia tuloksia eri paikoissa. No, suuruusluokat lienevät tuossa yllä kuitenkin oikeat. Ihan vaan reaalimaailmaan siirtymiseksi, TM (18/02) mittasi keskiluokan (pari sataa EUR) DVD-soittimista 440 - 470 juovan erottelukyvyn. Vanhemmista lehdistä varmaan löytyisi nauhurienkin tuloksia, jos joku viitsis tarkistaa(?). 32":n töllöistä taisi löytyä tuollaista 440:tä juovaa.
