Osaisiko joku havainnollistaa miten mp3:n laatu muuttuu konvertoidessa alunperin 320Kbps biisi uudelleen --alt-preset standard asetuksilla. Eräs tuttavani harrastaa operaatiota saamilleen tiedostoille kovalevytilan säästämiseksi. Väittää ettei laatu siitä kärsi. Itsellä ei ole mahdollisuutta koekuunteluun kun koneessa on tällä hetkellä halpis saippuakotelot tuuttaamassa pihinät ulos.Ja totuushan on että aina laatu kärsii konvertoidessa mutta osaisiko joku asiaan perehtynyt kertoa mikä "downgreidaamisen" merkitys normaalikuuloaistin omaavalle em. tapauksessa on?
Samalla voisi joku vastata tähän: Easy CD-DA Extractorissa ripatessa voi valita 'CD-laadun', jolloin musiikki pakkautuu 192kbps muotoon. Onko tuo 192kbps vastaava CD laadulle?
Ei sitä eroa pitäisi kuulla ellei laske bitratea johonkin 160 tuntumaan tai alemmas. Ihan kelvollista laatua tulee 160 kbps mp3-soittimeen. Ei ole. CD:n ääntä ei ole pakattu ja ääni on aina parempi kuin mp3 vaikka ihmiskorva ei eroa kuulekaan. Itse en ainakaan huomaa 192kbps mp3:n ja CD:n eroa hifikuulokkeilla. Kultakorvat kuulisivat varmasti eron huippukaiuttimillaan.
Kuten juuzo jo vastasikin, mikään mp3-pakkauksen taso ei vastaa täysin CD:n, saati sitten DVD:n, ääntä. Se kuuleeko korva eroja riippuu kuuntelijasta, laitteistosta, musiikista ja kuuntelutilanteesta. Isoilla bittivirroilla ne erot voivat kuulua esim. tilavaikutelman muuttumisena tai joidenkin soittimien sävyissä, joten keskivertokuuntelijan kannalta noiden virheiden häiritsevyys lähestyy nollaa. Esim. elokuvilla pienetkin mp3:sten vaihevirheet taas sotkevat helposti analogisen Dolby surroundin toiminnan. Yleensä äänentoiston pienten virheiden kuulemista ei niinkään estä kuuloaistin huonous, vaan sen harjaantumattomuus, siis sitä ei ole opetettu kuuntelemaan kriittisesti. Oikeastaan ihan sama pätee tuohon konvertointiin. --alt-preset standard:n (eikös tuo muuten ole oikeastaan jo vanhentunut asetus?) virheet voi varmasti hyvillä kaiuttimilla tai kuulokkeilla kuulla sopivalla musiikilla lähes kuka tahansa hifistynyt kuuntelija (verratessaan alkuperäiseen), mutta se, onko virheillä käytännön merkitystä riippuu ihan kuuntelijasta. Jos kaverisi on "pienennettyyn" ääneen tyytyväinen, niin anna hänen kaikin mokomin säästää levytilaansa. Koska levytila on kuitenkin niin halpaa tänä päivänä, en kyllä itse suosittelisi muunnosoperaatiota kuin juuri jonkin pienimuistisen mp3-soittimen käyttäjälle. Silloin joku 128-160 kbps:n 'taso' on ihan järkevä valinta. Jo jonkun reippaasti alle sadan euron, 160 gigaisen kovon täyttäminen pakatulla musiikilla on jo aikamoinen saavutus, jos edes kerran kuuntelee sen musan läpi (320 kbps tasollakin mahtuisi yli 1200 musiikki-CD:tä, siis reilusti yli 1000 tuntia, eli melkein tuollainen puolisen vuotta täysiä työpäiviä (7/7), kuunneltavaa).
Jos pakkaa 320kbps:ksi ja myöhemmin kaduttaa, kun niitä ei mahdu soittimen muistiin kuin muutama, ja pakkaa ne uudestaan vaikka 192kbps bitratella, niin tuleeko sutta? mp3 pakkaus kun on häviöllinen, niin tuossa tulisi kaksi häviöllistä pakkausta peräkkäin. Onko äänenlaadun kannalta parempi pakata ne suoraan levyltä tuohon 192:seen?
Luonnollisesti paremman tuloksen saa pakkaamalla suoraan 192:ksi, mutta ei se ero varmaankaan useimmille kuuntelijoille merkittävän suuri ole.
ReiserFS: On parempi pakata suoraan 192:ksi tai jopa 128:ksi tai 160:ksi, koska jos kuuntelet meluisassa ympäristössä, et varmasti huomaa äänenlaadussa eroa. 128:kin on vielä erittäin hyvälaatuinen.
Pitää alkaa pakkaa suoraan tuohon 192:seen. Usein tulee kuunneltua täydessä hiljaisuudessakin, niin ei kestä kovin alas tiputtaa. Muistan kyllä senkin ajan, kun omistin 64MB:n soittimen ja tuli pakattua 56kbps:llä, sitä ei kyllä enää mitenkään kestäis