Miksi 16:9?

miksi ei 2:1?

 

Siksi

 

oli kyllä aika idioottimainen vastaus.

16:9 ei ole sama asia kun 2:1. 18:9 olisi yhtäkuin 2:1.
näytöt eivät vaan ole juuri sen muotosia, että 2:1 kuvakulma kävisi.

 

tuleeko 16:9 jostain tuuma-jutusta?

 

mä en osaa selittää sitä kunnolla, mutta tässä
on linkki niin voit opiskella. sillä ei ole mitään tekemistä tuumien/senttien kanssa vaan se on vaan sen ruudun suhde.

 

Eiköhän tässä ole kyse vain sopimuksesta tai standardoinnista. Laajakuvan kuvasuhde voisi olla yhtä hyvin 2:1, mutta jostain syystä DVB-standardissa on päädytty 16:9:ään. Joten asialla ei ole sen enempää tekemistä näyttöjen muodon kanssa. Pikemminkin tällaiset standardit määrittävät näytön muodot, eikä päinvastoin...

 

matematiikka kunniaan
16:9 != 2:1

 

On siis sovittu että 16:9 on 2:1. Sopimuksen tehneillä on tainnut olla koulussa erittäin lyhyt matikka...

 

häh mitenniin

 

[/quote]
häh mitenniin[/quote]

Lyhyen matikan laskimeni sanoo:

16:9 = 1.7777777777777777777777777777777777 jne
2:1 = 2

eli 16:9<>2:1

siksi

 

Häh siis itehän eka kysyit, että miksi se on 16:9 eikä 2:1, ja vastaus oli että eihän ne edes tarkoita samaa, joten ei sitä voi supistaa 2:1.
Eikä kukaan ole sopinutkaan että se on sama asia.

 

16:9 = 2:1,125

Mutta miksi juuri 16:9. Suurin osa lähetyksistä tuntuu olevan 14:9 tai vastaavaa... miksi kuvataan yhä eri kuvakoolla?

 

porukka on läskiä ja ei jaksa vaihtaa kameroita

 

2:1 ja neliöpikseli olis kova juttu. Nykyinen 16:9 näkyy pääasiassa väärin ja elokuvissa jää liian paljon tyhjää ylös/alas. Ja 16:9 on muka kehitystä!

 

No joku keijo ilmeisesti on päättänyt kuvata eri kuvasuhteella.. ja eikös pikselit ole neliön mallisia?

 

;D

Se on tosiaan omituista, kun leffat julkaistaan eri suhteessa kuin suurin osa telkkareista.

 

Elokuvan tai videon pidemmän sivun suhde lyhempään. Aivan tarkkaan ottaen se olisi vaakasivun suhde pystysivuun, jos ajatellaan, että kuva voisi olla myös pystykuva. Sellaisia elokuvia ei kuitenkaan yleisesti ole. Videota joku on kokeillut.

Vanhassa elokuvassa suhde oli lähellä myöhemmin television kuvasuhteeksi vakiintunutta 4:3. Nyt televisiossa on vakiintumassa uusi laajakuva, joka ilmaistaan suhteella 16:9. Elokuvissa nuo on ilmaistu iät ja ajat helpommalla tavalla, desimaalilukuina. Murtolukujen sovittaminen laskutoimituksiin on hankalaa kun esimerkiksi pitäisi laskea valkokankaan leveys metrin korkuiselle projisoinnille laajakuvamuodossa 16:9. Elokuva-alan merkintä 1.78 kertoisi heti, että leveyttä tarvitaan 1.78m. Lavasteiden ja rakennelmien suunnittelussa tieto kuvasuhteesta on oleellinen ja voi säästää suuriakin summia, jos seinien ei tervitsekaan olla niin korkeita.

4:3 on siis 1.33 ja laajakuva on 1.78. Joskus käytetään myös pidempää merkintää 1.78:1, mikä sinänsä on turha, koska kaikki elokuvan kuvasuhteet kerrotaan suhteessa yhteen. Kenties tv-merkinnän esimerkin vuoksi ykkönen on laitettu usein virallisissa tiedotteissa mukaan. Nykyiset laajakangaselokuvat ovat usein kuvasuhteessa 2.35 ja tv-elokuvia tehdään 1.66 tai 1.85 kuvasuhteilla.


digivideon sivuilta kopattu.

http://www.digivideo.org/wiki/index.php/Kuvasuhde
http://www.digivideo.org/wiki/index.php/Laajakuva

Sinänsä hassua, miksi kameran kuvasuhde ja näytön/telkkarin kuvasuhde ei vastaa toisiaan?

 

Sitten näitä ei-niin-teknisiä selityksiä:

- Jotkut väittävät että ihmisen silmän kuvasuhde olisi lähestulkoon 16:9
- Kultainen suhde (1,618...) on matemaattinen vakio jonka sanotaan olevan miellyttävin muoto ihmisen silmälle ja se on lähellä 16:9:ää ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_leikkaus )

 

Muutama pieni huomio pikselin muotoon liittyen. Useiden näyttöpäätteiden pikselit ovat aina neliön mallisia, mutta video voidaan pakata anamorfisena, jolloin videon pikselit ovat suorakaiteen muotoisia. Tämä mahdollistaa esimerkiksi DVB-standardissa käytetyn 720x576 kokoisen kuvakehyksen hyödyntämisen tehokkaammin.

Viestiketjun aloittajan näkemys "2:1 ja neliöpikseli olis kova juttu" on hieman erikoinen, sillä kyseisellä tekniikalla 720x576 kuvakehyksestä jää käyttämättä lähes 38 prosenttia (kuva). Jos käytettäisiin anamorfista pakkausta [yhden pikselin kuvasuhde (PAR) olisi 1.6], voitaisiin DVB-standardin mukainen kuvakehys käyttää huomattavasti tehokkaammin (kuva). Kuten kuvasta selkeästi huomaa, eivät pikselit ole täysin neliön mallisia. Videontoisto-ohjelma tai DVB-vastaanotin pitää sitten huolen siitä, että kuva venytetään oikeaan kuvasuhteeseen toistettaessa (kuva). Eli tästä voi helposti päätellä, että neliönmuotoinen pikseli ei ole kovinkaan pakkaustehokas ratkaisu. Tämä on siis minun näkemykseni asiasta, joten jos jollain on oikeellisempaa tietoa asiasta, kuulisin siitä mieluisasti.

Ja mitä tulee 16:9 kuvasuhteeseen, niin kuten Devenec jo sanoikin, se on lähimpänä ihmisen silmän kuvasuhdetta, tai ainakin lähellä sitä suhdetta mitä ihminen yleensä pitää miellyttävänä. Kaiken lisäksi 16:9 on jo niin vakiintunut ratkaisu, että jos sitä lähdettäisiin muuttamaan 2:1 kuvasuhteeseen, pitäisi laittaa uusiksi todella paljon laitteita ja standardeja.

 

Offtopic:

HAHHAA! Että repesin noille alkupään kommenteille!!! Että tämmöstä Hyvä että alko löytyä oikeitakin vastauksia lopulta