Tuossa toisessa viestiketjussa kyselin laitekokoonpanosta vinkkiä, mutta kysytäänpä nyt erikseen, että onko kotikoneessa hyötyä RAID1:stä? Tilasin yhden Samsungin 750 GB F1 SATA 3.0 levyn. Kannattaisko laittaa saman tien toinenkin tilaukseen ja konffata (Asus P5K-E/Wifi-AP) RAID1 tilaan? Ei ainakaan pitäisi hävitä dataa, jos kovalevy kilahtaa. Mutta onko lisähinnan väärtti? Tuleeko paljon lisämelua? Ilmeisesti jälkikäteen ei RAID:ia saa käyttöön menettämättä kovalevyn dataa? -Kari-
Jos jotakin tärkeää/isoa käsittelee koneella, onhan tuo RAID1 hyvä, voittaa varmuuskopioinnin, ellei sitten hakkaa varmuuskopiointinappulaa kokoajan. Jos siis jotain tärkeää käsittelee, onhan se hintansa vääri, siinä tapauksessa kun kovo kilahtaa. Mikäli kovot eivät ole kauhean äänekkäitä, ei sitä melua liikaa tule. Kovojen suorituskyky hidastuu aavistuksen verran, muttei merkittävästi, ellei hae benchmarkkausennätyksiä. Ja joo, kovot pitää vormatoida ennen RAID:iin asettamista, näin uskon.. Kovin hintavilta nuo eivät kuitenkaan näytä, joten tuskin sitä konkurssiin menee vaikka tuollaisen toisen hankkisikisin.
Fiksulla RAID-ohjaimella RAID pitäisi saada käyttöön helposti myös jälkikäteen, eli silloin olemassa olevan kovon data kopsataan toiselle kovolle. Näinhän tehdään RAIDissa "normaalistikin" sitten kun toinen levy joskus hajoaa ja se korvataan uudella. En tunne emosi JMicron:in ohjaimen toimintaa, mutta piirisarjan Intel ICH9R:n RAID-ohjain on melko fiksu, eikä jälkikäteen lisäämisestä pitäisi tulla ongelmaa. Kokonaan toinen juttu on se, kuinka Windows asiaan suhtautuu, jos olet sen jo ehtinyt asentaa yksinäiselle levylle, ja nyt asennuslevy sen mielestä jotenkin muuttuu. Selviätkö ajurien asennuksella vai miten käy esim. tuoteaktivoinnin kanssa? Itse asentaisin Windowsin mieluummin alusta asti RAID-levyille. RAID-1:stä ei mielestäni juuri ole haittaa pienen nopeushaitan ja rahallisen menetyksen lisäksi. Hyötyä syövät kuitenkin seuraavat seikat: - RAID ei suojaa viruksilta ym. haittaohjelmilta, jotka kopioituvat (peilautuvat) kummallekin levylle. - Se ei myöskään auta, jos käyttäjä tai vaikka seonnut käyttöjärjestelmä poistaa tiedoston tai sotkee koko levyn - molemmat kopiot elävät samassa ajassa. - Erityisesti käytettäessä kahta samanlaista kovoa, toisen levyn hajottua ja kun se on vaihdettu, on vaara, että kopioitaessa tietoja vanhalta levyltä uudelle, toisenkin vanhan levyn tunnit tulevat täyteen, ja se hajoaa ennen kuin tietoja on saatu peilattua uudelle kovolle. - Lisäriskin tuo vielä RAID-ohjaimen sekoaminen tai hajoaminen: Ohjaimen sekoaminen voi sotkea molemmat levykopiot. Ohjaimen hajoamisen jälkeen taas levyt eivät välttämättä ole luettavissa kuin samanlaisella ohjaimella, jolloin uuden emon löytäminen voi olla vaikeaa, kun ohjain on integroitu emolle. Perinteisesti Intelin uudet piirisarjat kuitenkin ovat ymmärtäneet vanhempien RAID-levyt, eikä ongelma luultavasti ole merkittävä. - Mainitaan nyt vielä itsestään selvä asiakin, eli: lisää levyjä = lisää tehonkulutusta = lisää lämpöä kotelon sisälle. Summa summarum: Itse suosittelen tietoturvamielessä kolmen samankokoisen levyn ostoa, joista vähintään yksi on eri merkkiä, laittamaan eri merkkiset RAID-1:een ja kolmannen levyn omaan USB-koteloonsa erilliseksi varmuuskopiolevyksi, joka on kiinni koneessa vain kun sille kopioidaan RAID-levyjen sisältö.
