Eli onko 64bit nopeampi kuin 32bit versio gentoosta? itselläni amd x2 5000+ prosessori. Ainakin tuntuu kerneli kääntyvän nopeammin, vai kuvittelenko vain? Tai jos valitsee 32bit version saako molemmat ytimet käyttöön jotenkin kun boottaa livecd:ltä niin 64bit näyttää 2 ydintä ja 32bit vain yhden? KIITOS!!
Käytössä olevien prossujen/ytimien lkm riippuu kernelin konfiguraatiosta, ei bittisyydestä. LiveCD:n kerneli on räätälöity tarkoitukseensa eikä kannata olettaa että asennetussa versiossa asiat on samoin. 64 bittisyys nopeuttaa kääntämistprosessia jonkin verran, ero ei useimmiten ole kovinkaan suuri kuitenkaan. Toisaalta ei ole mitään toiminnallista syytä olla asentamatta 64 bittistä versiota...
Ero on keskimääräisesti muutaman prosentin luokkaa. 32- bittiseen löydät vielä paketinhallinnasta enemmän sovellutuksia ja flashin saat toimimaan ilman enimpiä säätöjä. Tulevaisuudessa asia lienee toisinpäin. 64- bittiseen ei ole katetta keskusmuistin määrälle, ainoastaan rauta rajoittaa.
32 bittinen piisaa ihan hyvin, jos ei erityistä tarvetta 64 bittisyydelle. Pääsee vähemmällä säätämisellä, kun kaikkea ei vielä saa 64 bittisenä. Jos tarviit oikein paljon muistia tai jotain muuta erikoista niin 64. Ja kernelin kääntö nopeutuu paljon kun jättää turhat ajurit pois jos vertaa genkernel.
Joo tuota, mulla on TODELLA iso kerneli kun ruksaan kaikkea sieltä asennettavaksi. Samoin USE flageja oli miltei kaikki, tuli circular dependencies ongelmia ja raivasin ison osan pois niistä niin hyvin toimii taas. Elikkäs valitsin tuon 32bittisen eikä ongelmia vielä ole tullut. Mites, järkkyykö kone mitenkä herkästi jos noita USEflageja jättää laittamatta? toimiiko softat normaalisti etc?
Kerneliin ei kannata laittaa kaikkia päälle, eikä use flagejäkään pidä laittaa kaikkia. Riittää kun laittaa vain mitä tarvitsee. Use flägien tarkoitus on nimenomaan aktivoida vain ne ominaisuudet mitä itse tarvitsee ja haluaa. Monissa ohjelmissa on vaihtoehtoisia ominaisuuksia mitkä on molemmat use flägeinä mutta ei voi olla saman aikaisesti päällä. Koko Gentoo distron tarkoitus on kyky räätälöidä järjestelmä omaan tarpeeseen, jos vain asentaa kaiken mahdollisen niin voi aivan yhtähyvin käyttää vaikka ubuntua.
Gentoon yksi idea on, että asennetaan mahdollisimman vähän kamaa koneelle. Mitä vähemmän USE flag asetuksia niin sitä pienemmät riippuvuusuhteet ja turhaa kamaa ei asennu koneelle. Esim X:n ja ALSA:n asennuksessa laitetaan vaan ne ajurit joita oikeesti tarvitsee eikä kaikkia. Samoin kerneliä käännettäessä kannattaa valita vaan ne piirit joita koneessa on eikä muita. Mitä sitä kymmmenillä tai sadoilla ajureilla tekee jos niitä ei koskaan ladata muistiin. Kun rautaa vaihtaa voi sitten kääntää kerneliin sen tarvitseman modulin. Ei siinä kovin kauaa aikaa mene. Ubuntussa taas tulee helposti esim X:n asennuksen mukana ajurit sadoille näytönohjaimille. Yhtähän sitä yleensä vaan käytetään Mikähän mahtaa olla iso kerneli? Kernelistä kun suurin osa käännetään moduleiksi ja itse ytimen koko ei paljoa vaihtele. Tosin on niitä jotka eivät tykkää tietoturvasyistä kovin monista moduleista. Moduleiden etu on kuitenkin että niitä saa muistista poiskin ja ladattua uudelleen. Esim jos äänikortti alkaa temppuilemaan, niin koko konetta ei tarvitse käynnistää uusiksi.