Ai mikä juhlapäivä? Vihje 1. Siitä on kulunut 20 vuotta Vihje 2. Joo, ths... sth... tshernobylin ydinreaktorin sulamisen muistopäivä. Onko sinulla muistoja/kommentteja tästä päivästä/viikosta 20 v. sitten? http://fi.wikipedia.org/wiki/Tšernobylin_ydinvoimalaonnettomuus
Ei ole muistikuvia tuosta tapahtumasta, sen verran nuori sitä vielä tuolloin oli. Juhlapäiväksihän tuota ei kyllä milläänmuotoa voi kutsua. Tapahtuma muutti tuolla seudulla monen ihmisen elämän, alueeltahan evakuoitiin heti tapauksen jälkeen 130 000 ihmistä. Suurin osa kuolleistahan oli palomiehia ja muuta pelastushenkilökuntaa, jotka altistuivat eniten säteilylle. YLE2:lta tuli muuten tuossa alkuviikosta dokumentti tuosta onnettomuudessta. Siinä eräs nainen kertoi kuinka hänen mieheltään lähti tapauksen jälkeen henki muutomassa päivässä. Mieheltä oli lähtenyt jopa nahka vähän ennen kuolemaa. Nainen oli myös tapauksen aikaan raskaana ja hänen lapsensa kuoli viikon ikäisenä. Lapsella oli syntyessä sydänvika ja maksa-kirroosi. Ei tarvitsisi tuollaista enää tapahtua missään päin.
Itse en ole elänyt tuohon aikaan. Mutta se mikä on jännintä tässä niin uutiset ei ole kertonut kertaakaan sitä todellista syytä miksi se reaktori alkoi poksumaan. Neukkujen tyhmää käytöstähän se oli, alkoivat kokeilemaan maximi tuottoa ja ottivat kaikki suojaukset pois. Muistaakseni k.o laitoksessa oli 2 tai 3 kertainen suojauslaitteisto, no ei siinä mitään kaikki pois ja koneet täysille. 30.4.2006 on varsinainen juhlapäivä tulee vuosi kun rekisteröidyin aD:hen. e. Hops, wikissä olikin tietoa tuosta sernobilistä (en jaksa katsoa oikein kirjoitusta). eikös USAssa meinannut käydä vähän vastaavasti jokin vuosi. Ja kyllähän siellä on, wiki tietää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Three_Mile_Island
eikö se poksahtanut sen takia kun kokeilivat sitä hätätilannetta että katkaistaan lauhdutin vesi tai jotain ja kun lämmöt nousi ei saatukkaan suojaa jälleen päälle, uraani suli ja räjähti parissa sekunnissa noin sen ainakin itse olen ymmärtänyt mutta mistä sitä tietää ikinä koko totuutta. eipä tainnut tulla mitään sieltä vaikka elinkin ei ole kilpirauhas syöpää ainakaan vielä
Lähinnä he kokeilivat, että saadaanko vedenkiertopumput toimimaan pelkällä turbiinin antamalla energialla, kunnes varageneraattorit käynnistyvät, mikäli virransaanti yleisestä verkosta katkeaa. Ei onnistunut. Lisäksi tuolla oli nostettu lähes kaikki grafiittisauvat ylös, vain 7 oli jäljellä, kun turvaohjeet kielsivät käytön alle 14 sauvalla. Noissa oli vielä se ongelma, että ne sauvat itse asiassa rakenteestaan johtuen reaktoriinlaskun alkuvaiheessa itse asiassa kiihdyttivät prosessia sen sijaan, että se olisi asettunut. Se voimalatyyppi oli siitä mielenkiintoinen, että siinä riskit olivat itse asiassa suuremmat, mitä vähemmän tehoa se tuotti ja kun se oli alas minimiajassa juuri ennen tuota generaattorikoetta, niin sen teho oli selkeästi alle turvaminimien. Jostakin syystä kesken tuota koetta valvomon henkilökunta kuitenkin käynnisti hätäalasajon ja voimala riistäytyi hallinnasta. Se reaktori taisi juuri ennen poksahdustaan työntää ulos jotakin 30 gigawattia, olisiko ollut 10-kertainen määrä maksimitehoon verrattuna.
Itsekkään en muista kyseistä tapahtumaa, mutta todella iso katastrofi josta riittää puhetta vielä pitkän aikaa. Voittaa kyllä helposti windows 95/98:n jonka muistan
Siitä onnettomuudesta on tehty aika hyvä tunnin dokumentti. Discoveryn tai natgeon olikohan sitä seconds from disaster sarjaa. En oo kun kerran nähny ja siitäkin jo aikaa niin en ihan muista miten meni. Tuossa yhdessä viestissä aika hyvin olikin ja siihen vielä lisää, että eikös niitä kokeiluja alettu tekemään minimimiehityksellä yövuorossa ja käyttäjien ja esimiesten/valvojien välillä ei tieto oikeen kulkenu. Käyttivät varmaan puskaradiota. Mut todellinen syy on, että ryssä on aina ryssä.
Lauantaina huhtikuun 26. päivänä voimalan neljännen reaktorin määräaikaishuollon alkaessa oli sovittu tehtäväksi koe, jossa selvitetään, miten kauan hidastuva generaattori pystyy tuottamaan sähköä. Jotta koe voitiin tehdä, mm. hätäjäähdytysjärjestelmä ja reaktorin pikasulkujärjestelmä kytkettiin määräysten vastaisesti pois päältä. Reaktorin tehoa pudotettiin sallitun raja-arvon alapuolelle. Reaktorin teho pudotettiin normaalista 3,2 GW lämpötehosta 700 MW:iin. Reaktorin normaalisti tuottaman fissiotuotteen xenon-135:n pitoisuus alkoi nousta. Reaktorin teho oli alarajalla, joten sitä päätettiin lisätä 200 MW. Xenon-135:n neutroniabsorption ylittämiseksi säätösauvat päätettiin vetää reaktorista enemmän ulos kuin turvallisuusmääräykset sallivat. Reaktorin automaattiset turvallisuusominaisuudet estivät toimenpiteen, mutta toisin kuin länsimaisilla laitoksilla, Tšernobylin reaktorilla turvallisuusautomatiikka oli mahdollista kytkeä pois, kuten operaattorit tekivät. Koe alkoi 01:23:04 paikallista aikaa. Neljä kahdeksasta jäähdytyspumpusta suljettiin. Virtauksen hidastuessa jäähdytysneste kuumeni ja alkoi kiehua, jolloin putkiin syntyi höyrytaskuja. Reaktorin operaattoreilta ja kokeen valvojalta puuttui koulutus reaktorin käyttäytymisestä kokeen aikaisella tehoalueella. Reaktoria ei ollut suunniteltu käytettäväksi kuten sitä kokeessa käytettiin. Itse asiassa sen suunnittelijat tiesivät reaktorin epävakaaksi valitulla tehoalueella, minkä vuoksi reaktorin käyttö kokeen tavoin oli yksiselitteisesti kielletty. Toisin kuin länsimaissa, operaattorien odotettiin ajavan reaktoria vain suunnitellusti, eikä koulutusta poikkeustilanteisiin juuri ollut annettu. Kello 01:23:40 käyttäjät painoivat hätänappia, joka pudotti kaikki säätösauvat reaktoriin sen pysäyttämiseksi. Länsimaisilla reaktoreilla tapahtuma on lähes hetkellinen, mutta RBMK:ssa operaatio kesti 18-20 sekuntia. Edetessään säätösauvojen kärjet syrjäyttivät hetkittäisesti jäähdytysnesteen, ja koska kärjistä puuttui absorbaatioaine, ei reaktio vaimentunut yhtään. Kuumuus nousi reaktorissa niin paljon, että sen metalliosat alkoivat pehmetä ja säätösauvat jumittuivat. Kevytvesireaktoreissa jäähdytysveden syrjäytyminen ja höyrystyminen vaimentaa itsestään ketjureaktiota, mutta RBMK:n tapauksessa tapahtui täysin päinvastainen ilmiö: kello 01:23:47 reaktorin teho nousi 30 GW:iin, kymmenkertaiseksi normaalista. Tämä oli liikaa reaktorin jäähdytysputkille ja kannelle, jotka rikkoutuivat hetkessä massiivisen paineennousun johdosta. Reaktorisydän paljastui ilmalle, jonka happi sytytti hetkessä hidastinaineena olleen grafiitin. Toisin kuin länsimaissa, Neuvostoliitossa ydinvoimalaitoksiin ei rakennettu suojarakennusta. Reaktorista vapautuvien korkeapaineisten radioaktiivisten kaasujen, savun, hiukkasten ja kappaleiden sekamelska pääsi lähes esteettä ympäristöön. Yksi työntekijä kuoli räjähdyksessä ja toinen kuuman höyryn aiheuttamiin palovammoihin. Räjähdykset sytyttivät noin 30 tulipaloa, mukaan lukien kolmosreaktorin rakennuksen katon. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tsernobyl
