Arvostelussa Apple iPhone 6s Plus - ensikertalaisen testissä

Designin puolesta mennään vähän subjektiiviselle alueelle, mutta mielestäni uusin iPhone ei ole mitenkään kaunis. Se on tyylikäs ja hyvin tehty, mutta erityisen näyttävä katseenkääntäjä se ei ole. Apple toivottavasti uudistaa muotoiluaan rohkeasti seuraavaan malliin ­– saman kierrättäminen alkaa käydä tylsäksi, eikä se mitenkään toimivampikaan ole kuin kilpailijat.

Painikkeiden sijoittelu on äkkiseltään outo, varsinkin suuremmassa Plus-mallissa. Sekä virta- että volume-painikkeet on pantu sivujen yläreunoihin, eli niihin on vähän vaikea ylettää. Monissa kilpailijoiden malleissa painikkeita on laskettu lähemmäs laitteen keskiosaa, ja se tuntuukin fiksulta ratkaisulta. Mukava lisä toisella kyljellä on Applen kannettavista laitteista ikiajat löytynyt fyysinen äänetön-painike, sen käyttö on näppärää.

Edessä näytön alla on yksi fyysinen painike. Pyöreää näppäintä ympäröi metallinen reunus ja keskus on lasia ja valkoinen. Myös tämän näppäimen tuntuma on laadukas ja se naksahtaa mukavasti painettaessa.

Kaiutin on sijoitettu puhelimen alareunaan ja ääni suuntaa siis alaspäin. Ratkaisu ei ole mitenkään optimaalinen, vaikka iPhonen äänentoisto ihan hyvää puhelinten keskitasoa onkin. Eteen suunnatut kaiuttimet ovat allekirjoittaneen mielestä ainoa oikea ratkaisu, ja sellaisia onkin muutamissa muissa puhelimissa jo nähty onnistuneesti toteutettuina.

Plus-malli on iPhoneista suurempi, mutta ei pienen totuttelun jälkeen tunnu kovinkaan valtavalta. Tähän auttaa sekä puhelimen ohuus että sen kapeus. Aivan pienikään puhelin ei kuitenkaan ole kyseessä, joten monet joutuvat varmasti jättämään sen kokonsa takia kaupan hyllylle. Toisille suuri näyttö on kuitenkin suuri plussa, ja onkin varmasti hyvä, että Apple on vastannut kysyntään tarjoamalla vaihtoehdon myös niille, jotka arvostavat lisäpinta-alaa.

Takapuolelta puhelin on liki kokonaan metallinen. Ylä- ja alareunassa on pienet muoviset raidat, joita käsittääkseni on perusteltu antenniteknisillä syillä. Raidat ovat kuitenkin hieman rumat ja vaikuttavat laiskalta keinolta ratkaista ongelma. Toinen takapuolelta löytyvä täysin käsittämätön yksityiskohta on hiukan kohollaan oleva kamera. Ihan kuin suunnittelijat olisivat vahingossa tehneet muusta puhelimesta liian ohuen ja virhe olisi huomattu niin myöhään, ettei sille enää voitu mitään. Muutoin niin hiotussa kokonaisuudessa kuin iPhone, kamera näyttää erittäin tökeröltä. Mistään valtavan suuresta asiastahan ei ole kyse, eikä se puhelimen käyttöön mitenkään vaikuta, mutta jotenkin se silti jaksaa hämmästyttää.

Toiminnallisuus

Kotinäppäin on puhelimen etuosan ainoa fyysinen painike, ja sen käyttö vaatii pientä totuttelua kolmen painikkeen systeemiin (Android ja Windows Phone) tottuneelle. Lopulta käyttömukavuudessa on eroa olemattoman vähän, iPhonen yhden painikkeen ratkaisu toimii ihan hyvin. Kotipainiketta kerran painamalla pääsee aina kotiruutuun, kahdesti painamalla auki saa moniajovalikon, pohjassa pitämällä voi aktivoida Sirin ja kahdesti koskettamalla saa aktivoitua Reachability-ominaisuuden, joka helpottaa yhden käden käyttöä isolla näytöllä laskemalla sisältöä alemmas. Takaisin ohjelmissa pääsee yleensä yläreunassa olevasta nuolesta tai näyttöä reunasta vasemmalta oikealle sipaisemalla. Tämä ele tuntuukin jotenkin luonnolliselta ja huomasin Androidiin palatessani kaipaavani sitä. Saman jutun muistan tapahtuneen Jollaa testattuani, siinä oli saman tyyppinen ominaisuus.

Apple on liittänyt Touch ID -sormenjälkisensorin kotinäppäimeen, ja se onkin sille puhelimessa luontainen paikka, vaikka olin tyytyväinen myös esimerkiksi Nexus 6P:n takapuolella sijaitsevaan näppäimeen. Applen lukija tuntuisi toimivan nopeasti (jos halusi katsoa lukitusnäytöltä kelloa, niin piti käyttää eri sormea, jottei puhelin ehdi lukea jälkeä ja avautua kotinäytölle) ja suhteellisen luotettavasti, joskin jonkin verran tuli pidemmässä käytössä myös epäonnistuneita lukuja. Välillä näppäin myös jotenkin temppuili ja reagoi, kuin sormi olisi jäänyt näppäimelle, vaikka sen oli nostanut pois. Tämä aktivoi Sirin, joka käynnistyi useammin vahingossa kuin tarkoituksella. Joka tapauksessa sormenjälkisensorin käyttö on huomattavasti mukavampaa kuin jatkuva koodin näpyttely.

Käyttöjärjestelmänä on Applen oma, suljettu iOS 9. Järjestelmä on nätti ja huolitellun ja täysin tunnistettavasti Applen näköinen, mutta ei välttämättä kaikilta käyttöliittymäosiltaan innovatiivisin tai intuitiivisin. Applen laitteet eivät ole myöskään tunnettuja muokattavuudestaan, ja se lieneekin yksi suurimmista syistä, joka pitää monet ihmiset poissa järjestelmän parista – esimerkiksi aloitusnäytön ulkonäköä ei oikeastaan voi muokata: siinä näkyy aina ruudukkoon aseteltuja kuvakkeita. Taustakuvaa voi vaihtaa ja kuvakkeiden järjestystä muuttaa, mutta mitään suurta ei ole mahdollistettu, toisin kuin Androidissa. Myös Windowsin aloitusnäyttöä pidän nätimpänä.

Kaikki eivät tunne pakottavaa tarvetta muokata aloitusnäyttöä tai muitakaan järjestelmän osia itsensä näköisiksi, ja heille iOS sopiikin paremmin. Perusosiltaan puhelin on toimiva kokonaisuus ja sitä oppii käyttämään suhteellisen nopeasti. Apple on hyödyntänyt erilaisia mahdollisuuksia puhelimen ohjauksessa kenties paremmin kuin kukaan muu (3D Touch, monitoiminen koti-näppäin, pyyhkäisyele jne.), ja järjestelmässä liikkuminen on suurimmalta osalta vaivatonta ja nopeaa. Tykkään itse enemmän käyttää useampaa nappia kuin yhtä nappia monella tavalla, mutta muista asioista muut valmistajat voisivat ottaa oppia.

Joitain pieniä kankeuksia löytyi, esimerkiksi videoiden toiston kanssa. Youtube-sovelluskaan ei osaa pyörittää videota muuta kuin kokoruudun tilassa, eikä videon pyöriessä voi esimerkiksi lukea sen alapuolella olevaa kuvausta. Applen iOS on hyvä järjestelmä, joka on vähintään yhtä toimintavarma kuin kilpailijansa ja myös melko turvallinen, sillä se on suljettu. Applen asenne tietoturvaongelmiin on kuitenkin ollut hälyttävän välinpitämätön ja hidas, ja siksi haluan asian tässäkin nostaa ainakin tämän lauseen verran esille.

Näyttö

Toisin kuin Android-valmistajat, Apple ei ole lähtenyt juuri kilpailemaan puhelintensa näytöillä – ei ainakaan kuvapisteiden määrässä. Samaan aikaan kun Sony on jo julkaissut 4K-näytöllä varustetun lippulaivansa, on Apple vasta siirtynyt Full HD -paneeleihin. Tarkkuutensa puolesta iPhone 6s Plussan 5,5 tuuman näytössä ei kuitenkaan ole silmämääräisesti valittamista ­– 1080p riittää aivan mainiosti, eikä lisäpikseleitä osaa kaivata. Värit toistuvat hienosti ja realistisesti, pienikin teksti näkyy selvästi, eikä kertaakaan testin aikana tullut mieleen, että kunpa kuva olisi vähän terävämpi. Jos jotain, niin iPhone vahvistaa käsitystäni siitä, että tällä hetkellä valmistajien pitäisi keskittyä näytön jatkuvan terävöittämisen sijasta esimerkiksi akkukeston parantamiseen.

Myös näytön perustavanlaatuisessa tekniikassa on eroja iPhonen ja esimerkiksi Samsungin tuotteiden välillä, mutta nykytietojen valossa tähän on tulossa muutos: Apple on tiettävästi siirtymässä LCD-tekniikasta AMOLED-näyttöjen pariin. Toistaiseksi mennään kuitenkin erilaisella näytöllä, joka ei välttämättä ole huono asia: monet pitävät LCD:n tuottamaa kuvaa luonnollisemman näköisenä ja mukavampana katsella. Kontrastissa AMOLED on kuitenkin selkeä voittaja.

Jotain aivan uuttakin iPhonen näytöstä löytyy, nimittäin Apple uusiin puhelinmalleihinsa esittelemä 3D Touch. Kyseessä on yksinkertaisesti painalluksen voiman tunnistava tekniikka, jonka avulla näyttöä hieman kovempaa koskettamalla voi laukaista uusia ominaisuuksia. Toistaiseksi tätä on hyödynnetty muun muassa erinäisissä oikoteissä, esimerkiksi aloitusnäkymän sovelluskuvakkeita kovempaa painamalla saa esiin uusia toimintoja: puhelin-kuvakkeesta nousee muutama viimeksi käytetty yhteystieto ja whatsappista mahdollisuus uuden keskustelun aloittamiseen. 3D Touch näkyy myös kurkistustoimintona sitä tukevissa sovelluksissa. Esimerkiksi viestinä tuleva sijainti voi liitettä pohjassa painamalla aueta pop up -tyyliseen ikkunaan, ja jos painallusta muuttaa hieman kovemmaksi, aukeaa karttasovellus kokonaisuudessaan.

Applen 3D Touch toimii luontevasti ja hyvin, mutta se ei lopulta tunnu käänteentekevän hyödylliseltä. Uskon sillä kuitenkin olevan puhelimissa tulevaisuutta, sillä kosketusnäyttö kaipaa uusia ulottuvuuksia, ja sovelluskehittäjät keksivät varmasti uusia luovia käyttökohteita, kunhan sille annetaan vähän aikaa.

Suorituskyky

Suorituskyvystä puhuttaessa ollaan Applen vahvalla alueella. Yhtiön puhelimet ovat aina olleet tehonsa puolesta alan kärkikahinoissa, eivätkä uudet mallit tee poikkeusta. Uusi A9-suoritin on omaa luokkaansa oleva tehopakkaus, jonka avulla puhelin toimii sulavasti ja sovellukset avautuvat vikkelästi. Aivan täydellisesti ei iOS:kään pyöri, ja pientä yskimistä ja kauneusvirhettä on ajoittain, mutta huomattavan vähäistä se on.

Yhden ytimen testeissä Apple on usein ollut vahvoilla, ja vastaavasti useamman ytimen ajoissa hieman altavastaajana. A9 on kuitenkin selvästi vahvempi myös monen ytimen ajoissa, ja tällä hetkellä Applen iPhone 6s-sarja onkin selvästi markkinoiden tehokkain puhelin lähes millä tavalla tahansa mitattuna. On myös huomionarvoista, että Apple ei ole lähtenyt mukaan kilpailuun ydinten määrässä, A9 on tuplaytiminen. Silti se suoriutuu monessa asiassa paremmin kuin vaikkapa Samsungin valmistamat Exynos-piirit, joissa on jopa 8 ydintä. Kaksi hyvin ohjelmiston kanssa optimoitua ydintä vaikuttaisi siis olevan tehokkaampi vaihtoehto kuin suurempi määrä ytimiä.

Kamera

Lyhyesti sanottuna Applen kamera on keskivertokäyttäjälle loistava. Se ottaa hyviä kuvia myös vähän haastavammissa olosuhteissa ja kuvaushetkellä kameraa tarvitsee säätää olemattoman vähän. Kameran huono puoli on, että olemattoman vähän on juuri saman verran, kun kameraa on ylipäätään mahdollista säätää.

Applen kuvausohjelma on helppokäyttöinen ja nopea. Varsinaisia manuaalisäätöjä ei ole, mutta esimerkiksi kuvan valotuksen voi lukita, tai sitä voi säätää. Itse ISO-arvot ja valotusajat on kuitenkin piilotettu pellin alle. Erilaisia moodeja ja suodattimia on tarjolla muutamia, joten kameralla on mahdollista myös hieman leikitellä lataamatta kolmannen osapuolen sovelluksia. Kamera osaa esimerkiksi tallentaa Live-kuviksi nimettyjä otoksia, joissa on pätkä liikettä sekä ääntä mukana. Perussäädöillä saa nopeasti usein onnistuneita otoksia ja lisätilojen kanssa pääsee kikkailemaan niin halutessaan, joten pohjimmiltaan kyse on hyvin toimivasta sovelluksesta ja kamerasta. Välillä hämärässä on syytä kohinan vähentämiseksi lisätä manuaalisesti valotusta. Hyvässä valossa kamera tuottaa niin hyvää jälkeä, että on vähän sääli, ettei Apple tarjoa vaihtoehtoista manuaalisäätäjän näkymää.

Etenkin takakamera on koko puhelimen ehdottomia huippukohtia. Myöskään etukameraa ei iPhonessa nykyään tarvitse enää kovaäänisesti haukkua, sillä se on vihdoin päivitetty viiden megapikselin malliin. Vielä iPhone 6:ssa oli 1,2 megapikselin kamera. Jostain syystä uusikaan kamera ei suostu ottamaan videota 1080p-tarkkuudella, mutta päivitys on silti tarpeen selfiekuvauksen kultakaudella.

Yhteenveto

Applen strategiasta on sanottava, että on aivan älytöntä säilyttää markkinoilla 16 GB mallia. Tallennustila ei komponenttitasolla ole kallista, ja Applen katteita ei olisi varmasti kaatanut aloittaa 32:sta. Nykyään monet pelit vievät jo lähemmäs gigatavun tilaa, ja kamerakin tallentaa tavallista suurempia Live-kuvia, joten 16 GB tulee äkkiä vastaan.

Apple on aina käyttänyt puhelimissaan omia liitäntöjään, eikä se nytkään ole lähtenyt muiden valmistajien tapaan USB C -linjalle. Lightning-portti muistuttaa paljon uuttaa pientä USB:tä (tai toisin päin), mutta ei kuitenkaan ole yhteensopiva. Sinänsä liitäntä on hyvä, mutta omasta lähipiiristä on vaikea löytää lainalatureita tai laitteita, joihin sen voisi tyrkätä. Puhelimen mukana tulee toki johto, jonka toinen pää on perinteinen, lähes joka tietokoneesta löytyvä USB, ja sillä se kiinnitetään muuntajaankin.

Kokonaisuutena ensimmäinen pidempi testijakso iPhonen kanssa on ollut mieltä avaava. 6s Plus on erinomaisesti rakennettu laite, jonka laatutuntuma on vertaansa vailla. Edelleen jaksan kuitenkin ihmetellä painikkeiden sijoittamista kylkien yläreunoihin, joista niihin ylettyminen yhdellä kädellä on hankalaa näin suuressa puhelimessa.

Järjestelmänä iOS on nätti ja saumaton kokonaisuus, mutta sen muokattavuus on olemattomalla tasolla, minkä lisäksi siinä on ihan samoja ongelmia kuin muissakin järjestelmissä: pientä ajoittaista temppuilua ja hidastelua esiintyy vain vähän, mutta ne ovat kuitenkin olemassa. Tyylien staattisuudesta on hyötyäkin, joka näkyy juuri tuossa hioutuneisuudessa, mutta itse kaipaan lisää personointimahdollisuuksia.

Puhelimen akkukesto on hyvää keskitasoa, mutta ei aiheuttanut suurempia reaktioita suuntaan tai toiseen. Päivän jälkeen virtaa on usein jäljellä noin puolet, eli kahden päivänkin yli voi selvitä maltillisemmalla kulutuksella. Kovempaa käyttöä puhelin kestää kivasti aamusta iltaan, mutta kyllä virran keskenkin saa loppumaan, jos oikein yrittää.

App Storessa yllätti maksullisten sovellusten määrä ja esillepano. Kaupassa tuntuisi olevan jotenkin enemmän maksullista sisältöä kuin esimerkiksi Googlen Play-kaupassa, ja ilmaissisällön löytämiseksi pitää nähdä enemmän vaivaa. Myös erilaisten vasemmalla kädellä hutaistujen sovellusten määrä on vähäisempi kuin muilla alustoilla, eli tasokin on parempi, tai sitten niitä vain on vaikeampi löytää. Ei mikään ihme, että App Store tekee sovelluskaupoista ylivoimaisesti eniten rahaa.

Allekirjoittaneen mielestä Applen puhelimet ovat vähän ylihintaisia, mutta toisaalta myös muut valmistajat ovat hiljalleen nostaneet omien lippulaivojensa hintoja. Uusin iso iPhone maksaa halvimmillaan noin 850 euroa ja järkevällä tallennustilalla noin 950 tai 1050 euroa.

Apple iPhone 6s Plus on hyvä puhelin, varsinkin jos omistaa muitakin Applen laitteita tai jostain syystä on erityisen innostunut niistä. Varsinaisesti iPhoneissa ei kuitenkaan ole mitään merkittävän ylivertaista tai erilaista, joskaan ei pahoja sudenkuoppiakaan. Android-puhelinten joukossa on myös mätiä yksilöitä, joita yhden valmistajan iPhone-tuoteperheestä ei löydy, mutta toisaalta löytyy myös suurempi valikoima erilaisia malleja, joista löytyy varmasti jotain jokaiseen makuun.

Testijakso vahvisti käsitykseni iPhonesta hyvänä laitteena, jonka perusasiat ovat erinomaisesti kunnossa. Ulkopuolikin miellyttänee monia ja kameralla saa taltioitua tärkeät hetket helposti, nopeasti ja varmalla laadulla. 3D Touch on mukava uusi ominaisuus, joka toivottavasti yleistyy muissakin puhelimissa ja kehittyy uudenlaisiksi sovellusinnovaatioiksi. Tällaisia oikeasti hyödyllisiä tekniikoita älypuhelimet tarvitsevat, vaikka maailmaa mullistava ominaisuus se ei olekaan. Halvemmalla hinnalla omenaluuria voisi suositella varauksettomammin, nyt kehotan kartoittamaan kaikki vaihtoehdot ennen ostoa, sillä säästöpotentiaalia on paljon.

Plussat

+ ulkoinen laatu
+ kameran kuvanlaatu
+ sovellusvalikoiman laatu
+ sormenjälkilukija

Miinukset

+- intuitiiviset ohjauseleet monien painikkeiden sijasta
- kylkien painikkeet korkealla
- kaiutin pohjassa
- vähän muokkausmahdollisuuksia

Testikappaleen meille lainasi ystävällisesti Mustapekka.fi.