Bitfenixin uusin kotelo Raider on varusteltu ylellisemmin mitä aikaisemmat Bitfenixin kotelot ja sitä markkinoidaan "ratkaisuna tehokkaiden pelikoneiden lämpöongelmiin". Tähän asti Bitfenixiltä on ollut lupa odottaa laatua alemmissa hintaluokissa, joten Raideriin tutustuminen oli mielenkiintoinen tehtävä. Pakkaus ja speksit Raider toimitetaan koteloille tyypilliseen tapaan pahvilaatikkoon kahden styrox-palaan väliin "kellumaan" pakattuna, jossa se pysyy hyvässä kunnossa vaikka pakkaulaatikko vähän osumaa ottaisikin. Pahvin väriseen pakkaukseen on painettu isolla kotelon nimi ja Bitfenixin logo, sekä pari kuvaa itse kotelosta, joihin on listattu ominaisuuksia. (kuvat suurenevat klikkaamalla) Kyljessä on kattava taulukko kotelon spekseistä, josta selviää kaikki oleellinen: Tuettujen emolevyn malli, eri asemapaikkojen määrä, tuuletinpaikkojen määrä ja mukana toimitettavat tuulettimet. I/O-kohta tarkoittaa ns. etupaneelin, eli tässä tapausessa kotelon päältä löytyviä liitäntöjä: Neljä kappaletta USB 3.0 -liitäntää ja perinteiset mikrofoni ja kuulokeliitäntä. Bundle Oheistavaran kanssa ilmenikin pieni yllätys. Kotelo helisi ja kolisi ihmeellisesti pahveista purettaessa ja syy selvisi nopeasti. Pieni pahvilaatikko, johon kaikki mukana tuleva pieni tarveaineisto alunperin oli pakattu, oli jotenkin päässyt aukenemaan kotelon sisällä ja nippusiteitä löytyi mitä ihmeellisimmistä paikoista kotelon sisältä. Ruuvit onneksi olivat pysyneet pussissaan, joten niitä ei pitänyt noukkia ympäri koteloa. Pienen ravistelun ja kääntelyn jälkeen oheismateriaali oli kuitenkin koossa: - neljä kappaletta jalkoja kotelon pohjaan - kasa nippusiteitä (kuvasta puuttuu jonkin verran, sillä osa on vielä pahvilaatikossa ja muutama löytyi vielä kuvan ottamisen jälkeenkin kotelosta) - pieni kaiutinelementti emolevylle kytkettäväksi, - lukitusrauta ja sen ruuvi, - perinteinen ruuvikokoelma kaiken mahdollisen kiinnittämiseen koteloon (erityisesti täytyy mainita näppärä holkkityökalu, jonka avulla emolevyn korokepalat saa kierrettyä paikoilleen tavallisella ristipääruuvimeisselillä) - manuaali, jossa on lyhyesti ja yksinkertaisesti esitelty kokoonpanon kasaaminen koteloon - 6 kpl kiintolevypidikkeitä, eli saman verran mitä kotelo kiintolevyjä enimmillään vetää. Kotelon rakenne Raider on rakenteeltaan jämäkkä, kuten tässä sarjassa painivan kotelon kuuluukin olla. Nitinää tai natinaa ei esiinny. Koteloiden perinteistä laatikkomaista linjaa hieman rikkova Raider on kyljistään yksinkertainen, mutta kotelon katto on verhoiltu kuperaan muotoon prässätyllä teräsverkolla. Verkkoa ympäröi mattapintainen, hieman kumimaisella materiaalilla päällystetty reunus. Edestä Raiderin etupaneelissa ei ole kummempia yksityiskohtia. Vain neljä irroitettavaa peitinlevyä 5,25" asemapaikkoihin asennettavia laitteita varten ja Bitfenixin logo. Koko etuosa on keskeltä teräsverkkoa ja reunoilta muovia. Teräsverkon alla etupaneelissa on vaahtomuovia pölysuodattimena. Takaa Takaa näkymä on melko perinteinen: Aukko emolevyn omaa taustapeltiä varten, seitsemän korttipaikkaa ja virtalähteen aukko alhaalla. Korttipaikkojen yläpuolella on 120mm tuuletinpaikka, jossa on valmiiksi asennettuna Bitfenixin oma tuuletin. Tuulettimen yläpuolella on vesiletkujen läpiviennit ja vielä jokin aukko, joka käyttötarkoituksesta en varmaksi osaa sanoa. Sivusta Sivusta katsottaessa näkymä on melko simppeli: Vain tyhjä sivupelti, jossa takana on pieni prässäys irrottamista helpottamassa ja ylhäällä sekä kotelon etuosan puolella näkyvä mattamusta muovi. Molemmat kyljet näyttävät aivan samalta. Ylhäältä Kotelon katossa on edestä tuttua teräsverkkoa ja sivuilla muovireunukset. Katossa verkon alla ei kuitenkaan ole mitään pölysuodatinta, vaan kaikki verkosta läpi tuleva pääsee suoraan koteloon. Aika näyttää paljonko pölyä katon kautta leijailee. Oikealla puolella ovat levyn käyttöä ilmaiseva sininen ledi, sininen merkkivaloledi (palaa aina koneen päällä ollessa), virtakytkin, kapea reset (jota täytyy todella painaa kynnellä tai apuvälineellä) ja tuuletinsäädin, johon kaikki kotelon mukana tulevat tuulettimet on kytketty. Vasemmalla on kuuloke- ja mikkiliitäntä ja neljä USB 3.0 -porttia. Takaosassa on paikka 200mm tuulettimelle, mutta valitettavasti vain sille, muita kokoja ei kiinnitysreikien muodossa tueta. Pohjasta Pohjassa on virtalähteen ilmanottoaukko ja sille takaa pois vedettävä pölysuodatin, 120mm tuuletinpaikka, sille sivuun vedettävä pölysuodatin ja neljä kumipohjaista tassua, joiden päällä kotelo pöydällä seisoskelee. Taaksepäin vedettävä suodatin on vähän kehno, koska tietokone yleensä tulee seinää tai kaapin taustaa vasten, eikä pölysuodattimen poistaminen näin onnistu niin helposti mitä sivulle. Kotelon jalat tietysti rajaavat poistosuunnan mielellään vain taaksepäin kotelossa kuin kotelossa. Sisältä Kotelon layout on perinteinen: Emo ylävasemmalla, virtalähde alhaalla vasemmalla, yläoikealla 5,25"-asemapaikkoja (4 kpl, kaikissa yksinkertainen pikalukko) ja sen alla yhteensä kuusi kovalevypaikkaa, joiden läpi tuulettimet puhaltavat. Ylemmän kovalevykehikon taaemman seinän saa yhden ruuvin avaamisen jälkeen pois ja näin koteloon mahtuvat varmasti pisimmätkin näytönohjaimet. Takapuolella ei juuri nähtävää ole. Prossujäähyn asennusta varten tehty aukko on riittävän suuri ja sopii varmasti kaikille nykyisille emolevyille ja prosessorikannoille. Kuvassa näkyvät johdot ovat I/O-paneelin johdot ja tuulettimien johdot, jotka koteloon oli valmiiksi vedetty tuohon tapaan. Asennus Koteloon asennettu testikokoonpano: Emolevy: Asus M4a87td Usb 3.0 Suoritin: AMD Phenom X6 1055T (3,7 GHz) CPU-jäähy: Coolink Corator DS Näytönohjain: AMD Radeon HD 4890 Muistit: Corsair DDR3-1600 4*2G DIMM CL9 PSU: Corsair VX450 HDD: WD 500Gt 7200 SSD: Intel X25-M 80GB Äänikortti: Asus Xonar DG DVD-asema liukuu paikalleen helposti ja lukitaan vain avaamalla pikalukko kääntämällä se kotelosta pois päin ja suljetaan päinvastaisesti. Kovalevyt asennetaan ensin omiin kelkkoihinsa ja sen jälkeen työnnetään paikalleen. SSD-levyt täytyy ruuvata muoviseen kelkkaan kiinni. Mitään muuta "erikoista" asennuksessa ei ole. Kaapelit saa suhteellisen siististi, vaikka virtalähde ei modulaarinen olekaan. Läpivientiaukkoja on sopivissa paikoissa ja niissä on kumiset reunukset. Aukot voisivat olla aavistuksen suuremmat, sillä kaikista isoimpia johtonippuja niistä läpi survoessa alkoi tulla ahdasta. Asia on kuitenkin myös paljon tekniikasta kiinni, sillä homma helpottui loppua kohti selvästi, kun hoksasi miten johtoja kannattaa aukoista pujottaa. Toisella puolella koteloa onkin sitten julkisivultaan siistin kotelon toinen puoli. Johdoille on kuitenkin hyvin tilaa (vajaa 2,5 cm) ja riittävästi lenkkejä joihin ne voi nippusiteillä ankkuroida. Ajatukseni modulaarisesta powerista muuttuivat sen verran, että tälläisessä tapauksessa, kun johdot piilotetaan täysin emolevyn taakse, sellainen olisi todella mukava. Modulaarisella virtalähteellä kotelon ilmettä saisi entisestään siistittyä. Asennuksessa ilmeni myös ihmeellinen lastentauti: Emolevyyn paikalleen työnnetyt lisäkortit, eli tässä tapauksessa näyttis ja äänikortti, olivat vinossa kotelon takapaneeliin nähden. Emon puoleinen reuna on vielä kiinni takapaneelissa, mutta etureuna on jo pari milliä auki, eikä äänikortti suostunut pysymään enää väylässään, vaan kiristysruuvi väänsi sen osittain pois paikoiltaan kiristettäessä. Näyttiksessä vika ei ole aivan näin räikeä, mutta havaittavissa, jos ruuvit ottaa pois: se hakee paikkansa samalla tavalla. Äänikortti sopi edelliseen koteloon loistavasti, joten takarauden muotovirheestä tuskin on kyse. Koko emolevyn taustapelti saattaa siis olla hieman vinossa koteloon nähden, jolloin emokin olisi kotelon etupuolen päästä syvemmällä. Lämpötilat ja meteli Kaikki kolme mukana tulevaa tuuletinta on kytketty kotelon säätimeen, jolla tuulettimien nopeutta voi portaattomasti säätää kahden sentin mittaisella asteikolla. Minimiasetuksilla tuulettimet ovat käytännössä täysin äänettömät. Suurimmilla kierroksillakaan mitään sanottavaa meteliä ei synny, mutta tuulettimien tasainen puhina selvästi voimistuu. Ääni on kuitenkin todella tasaista ja matalaa huminaa, ei mitenkään häiritsevää. Omissa testeissäni en huomannut tuulettimien nopeudella olevan suurta vaikutusta lämpöihin. Maksimikierroksilla lämmöt olivat pari astetta alempana, joten jotain vaikutusta kuitenkin on. Pelikäytössä prossun lämpötila pysyi 52-54 asteen maastossa ja näyttis n. 60 asteessa. Ilmankierto vaikuttaisi siis olevan kunnossa niin, että pienimmilläkin kierroksilla tuulettimet vaihtavat ilmaa riittävästi kone on todella hiljainen. Tuulettimista ei valitettavast ole saatavilla sen tarkempia tietoja pyörimisnopeuden tai ilmansiirtokapasiteetin suhteen. Hommansa ne kuitenkin näyttävät kiitettävästi hoitavan, joten ei valittamista. Edit: Loppusanat Bitfenix Raider on hyvä kotelo, siitä ei pääse mihinkään. Kokoonpano on helppo asentaa, sillä ainut tarvittava työkalu on ristipääruuvimeisseli. Emon takana on runsaasti tilaa, joten kaapelitkin saa siististi. Keskimmäisen kovalevykehikon poistolla pisimmätkin näytönohjaimet mahtuvat hyvin. Ilmankierto on hyvä ja mukana tulee riittävästi ja laadukkaan ja hiljaisen oloisia tuulettimia. Pölysuodatus on ainakin toimivan oloinen, mutta vasta ajan myötä sen toimivuudesta voi todella sanoa. Huonoina puolina voidaan ehkä pitää melko avointa rakennetta, joka päästää kyllä ääntä läpi jos komponentit sellaista pitävät. Hyvän jäähdytystehon nurjapuoli tietysti, eikä tätä kotelo kannatakaan mahdollisimman hiljaisen kokoonpanon rakentamiseen hankkia. Äänikortin kanssa ilmennyt ongelma lienee valmistusvirhe ja yksittäistapaus, ei kotelon ominaisuus. Kaiken kaikkiaan tutustumisen arvoinen kotelo, vaikkei täydellinen. E: Joitain typoja korjattu, mutta edelleen niitä varmasti on. E2: Tuulettimien tiedot lisätty, kiitokset niistä eskillerille.
Ihan käyvältä kopalta tuo vaikutta mutta mielestäni hinta on ehkä hieman suolainen verrattuna ominaisuuksiin. Jääkö kotelon etuosan kumimaiseen pintaan helposti jotain jälkiä sun muita? Tuo kotelon oma tuulettimien säädinpaneeli vaikuttaa kyllä kätevältä, saako siihen liitettyä muita tuulettimia kopan omien lisäksi? Todella pätevä arvostelu, tällaisia kaivattaisiin enemmän täällä foorumilla E: typoja
Kiitos. Kumimaiseen, "softouch"-pintaan ei jää oikeastaan minkäänlaisia jälkiä. Kovin rasvaisilla sormilla en ole mennyt koittamaan, mutta ei ainakaan normaalikäytössä ole mitään jälkiä jäänyt. Tuulettimia saa säätimen taakse yhteensä viisi, eli siellä on kaksi vapaata paikkaa. Mikään ei tietysti estä jakamasta paikkoja lisää y-haaroittimilla, koska virta tulee käsittääkseni erikseen (syteemiin kytketään yksi molex) ja säädin hoitaa vain kierrosten säädön. Sitä tuskin voi siis ylikuormittaa. E: Valokuvissa olisi kyllä parantamisen varaa... Täytynee jossain kohtaa koitaa näpsiä pari paremmin tarkennettua kuvaa vaikka kunnon järkkärillä pokkarin sijaan. Tai viimeistään seuraavassa revikassa täytyy asiaan selvästi tarkentua, jos vielä tulee kamaa näin perusteellisesti testattua.
Toi PCIE slotti oli omassakin kotelossa hieman vinossa, näytönohjaimen sain vasta neljännellä yrityksellä siististi suoraan, mutta silti yksi ruuvi hieman vinossa. Näytönohjain siis kahdella ruuvilla kiinni.
aivan mahtava arvostelu! tässä ovat tuulettimien tiedot jos kaikki tuulettimet ovat samoja mitä kuvassa: Koko: 120 x 120 x 25mm Laakeri: FDB nestelaakeri RPM: 800 CFM: 51.24 dBA: 18
Onpas kumma juttu. :/ Luulin, että omassa kotelossa olisi vain joku roska emolevykelkan välissä ja sen takia se on hieman vinossa, tai joku muu vastaava, yksittäinen valmistusvirhe. Kiitokset kehuista ja tuulettimen tiedoista. Kaikki flektit ovat samanlaisia.
