Mistä voisi johtua, että vanhan näyttöni (samsungin syncmaster 710v) valo jää vilkkumaan vaikka ylijännitesuojatusta Belkinin jatkojohdosta kytkee virran pois. Toisen näytön herätevirta sammuu aivan normaalisti, kuten kaijuttimet yms. mutta vanhan näytön valo jää vilkkumaan, ehkä kerran minuutissa. Odotin useita tunteja kytkettyäni virran pois jatkojohdosta ja valon vilkkuminen jatkui. Jos virtajohdon irrottaa kokonaan pistorasiasta, näytön valo toki lakkaa vilkkumasta. Mistähän tässä voisi olla kyse?
Tällä hoidetaan oireita, ei tautia. Onpa kyllä erikoinen. Vilkkuuko näytön valo josku muuten samalla tavalla? Onko vilkkuminen siis itsessään normaalia, vai vaikuttaako siltä, että Belkin vuotaa virtaa tuolla tavalla "jaksoissa"?
Kokeile kääntää jatkojohdon pistike pistorasiassa toisin päin. Lakkasiko vilkkuminen? Tuli mieleen, että jatkojohdon virtakytkin voi olla yksinapainen ja katkaisee nyt vain 0-johdon eikä vaihe-johdinta. LED tarvitsee syttyäkseen pienen jännitteen, joten vähäinenkin vuotovirta saattaisi tuon aiheuttaa.
Jos virtapainiketta painaa tämän mystisen vilkunnan aikana, valo vaihtaa väriä. Suljen siis näytön aina, ennen kuin katkaisen virran jatkojohdosta. Valo vilkkuu tällöin vihreänä ja näytön virtapainiketta kun sitten painaa, valo vaihtuu oranssiksi. Vaikuttaisi, että vilkkuminen on säännöllistä, noin minuutin välein yksi nopea väläys, en ole katsonut kyllä kellosta. Mielestäni valo ei vilku muulloin tuolla tavalla, ehkä jos näyttö on päällä, mutta ei saa signaalia tai lepotilassa tms. Tosin tässä mysteeri tilassa ei powerin painaminenkaan tosiaan vaikuta muuten, kuin vaihtaa valon väriä. Selitätkö 1pertti mitä se piuhan kääntäminen pistorasiassa siis vaikuttaa (en tosiaankaan siis ymmärrä paljon näistä sähköasioista)?
Suomessa on käytössä järjestelmä, jossa tavallisesta pistorasiasta saatava 230 voltin vaihtojännite saadaan 3-vaiheisen sähkön yhden vaiheen ja nolla-johtimen väliltä. Pistorasian toiseen "reikään" tulee siten "vaihe" eli 230 V ja toinen "reikä" eli nolla-johdin on maadoitettu eli jännitteetön. Esimerkiksi valaisimissa käytetään yleisesti kytkimiä, jotka katkaisevat vain toisen johtimen. Valo sammuu, vaikka vain 0-johdin katkaistaan. Lampulle tulee silloin edelleen vaihejohdin, jossa on maahan nähden 230 voltin jännite. Vaikka virtapiiri on katkaistu ja lamppu sammunut, irti ruuvatun lampun kantaa sormeileva saisi silti sähköiskun. Aiemmin oli tavallista, että asuntoihin tuotiin vain yksi vaihe ja nolla-johdin, mutta esimerkiksi sähkökiukaat ja suuremmat liedetkin tarvitsevat kaikki kolme vaihetta. 3-vaihe-teoriaa on selvitelty esim. tuolla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmivaihevirta Normaalisti tuo pistorasian 230 V sähköjännite on kodeissa vain vaihejohtimen ja nollajohtimen välillä. Käytännössä 0-johtimen ja maan välillä voi kuitenkin olla jännite-eroa esimerkiksi eri vaiheiden epätasaisesta kuormituksesta johtuen. Aika tavallista on, että esimerkiksi keskusantenniliittimen ja maadoitetun AV-laitteiston välillä on jännite-eroa, joka sitten kuuluu hurinana antenniin liitetyssä laitteessa. Tämän ehkä sekavankin kirjoituksen tarkoitus oli todistaa, että sähköpistokkeen kääntämisellä toisin päin voi joskus olla aivan todellista vaikutusta eikä kyse ole mistään "magiasta".
Kysyn vielä kun jäi askarruttamaan: Vaikuttaako se, kumminko päin pistokkeen laittaa seinään, tuhon valaisimen kannan sähköiskun vaaraa? Eli jos pistokkeen laittaa toisin päin, niin esim. tuon valaisimen katkaisia katkaisee "vaiheen" ja mikäli pistoke on toisinpäin se katkaisee "nolla-johtimen" ja voiko tästä riippuen siis laitteeseen jäädä jännite tai ei? Täytyy vielä seurailla tässä päivän mittaan, mutta vaikuttaisi, että tuo piuhan kääntäminen sai vilkkumisen lakkaamaan.
Juuri noin asia on. Tarkennan vielä, että tuo koskee vain valaisimia. Kaikissa muissa sähkölaitteissa ja kodin koneissa täytyy olla sellainen 2-napainen virtakytkin, joka katkaisee molemmat johtimet. Kunnossa oleva pöytälamppu tms. valaisin on tietysti täysin turvallinen käyttää olipa pistike kummin päin tahansa, mutta jos ruuvaa lampun irti ja sormeilee kannan sisuksia, on siis mahdollista saada sähköisku, vaikka lamppu olisi ensin sammutettu. Eikä kiinteästikään asennettujen valaisimien sisuksia ja johtoja saa mennä koskettelemaan ennen kuin virta on katkaistu pääkytkimestä tai irrottamalla ainakin kyseinen sulake.
Kokeilin tuossa kolmeen otteeseen ja vaikuttaisi, että vilkkuminen todellakin lakkaa jos pistokkeen laittaa toisin päin. Onkohan tuossa Belkinin piuhassa siis jotain vikaa, jos kerta normaalisti pitäisi olla mainitsemasi 2-napainen kytkin, ja jos sellaisen kanssa siis ei pitäisi olla tätä pulmaa? Vai voiko asunnon sähköverkossa joku vaikuttaa? Minulla on kaksi ylijännitesuojattua piuhaa tässä parin vuoden sisään hajonnut. Kun niihin virtaa kytkin katkaisimesta, alkoi rätinä ja merkki valon vilke ja sitten johto lakkasi täysin toimimasta. Vaikuttaisi että molemmista hajosi katkaisin tms. Olivat käytössä noin vuoden kumpainenkin. Olin kyllä hölmö kytkenyt ne maadoittamattomaan pistorasiaan silloin.
Tuntematta tuollaisen ylijännitesuojatun jatkojohdon rakennetta en osaa ottaa kantaa siihen, onko jotakin vialla, vai voiko ilmiölle olla muu selitys.
Ja maadoitettuun kytkemisen tekee hankalaksi se, että useimmiten maadoitettuja pistorasioita löytyy vanhemmista asuinrakennuksista vain keittiösta ja märkätiloista (kylpyhuoneet ja vessat). Uudemmissa rakennuksissa on paremmin otettu maadoitus huomioon, mutta vanhemmissa rakennuksissa pitäisi kutsua sähkömies vaihtamaan huoneiston pistorasiat uusiin, sillä märkätiloista ei sähköturvllisuusohjeiden mukaan saisi jatkojohtoja kuiviin tiloihin vetää. Kiva että yritetään muistuttaa asioista, mutta käytännön toteutus ei aina ole ihan niin yksinkertaista.
Tuo "ei saisi" pitää kirjoittaa kategorisesti muotoon "ei saa", koska muutoin seurauksena on vaarallinen käyttötilanne. Veskun viesti pitääkin tulkita niin, että on turha ostaa ylijännitesuojalla varustettua jatkojohtoa tilaan, jossa on maadoittamattomat pistorasiat, koska ylijännitesuojaus ei tällöin toimi.
Kiitos vastauksista taas. Jostain syystä ei ollut tullut minulle s-postiin tietoa keskustelun etenemisestä :/ Asunnossani, on keittiö ja olohuone vähän niin kuin samaa tilaa, mutta olohuoneessa ei ole maadoitettuja rasioita ja keittiössä on. Koneeni on olohuoneen puolella, mutta johto on nyt kytketty keittiön maadoitettuun rasiaan. Pistorasia ei ole lähelläkään mitään lavuaareja tms. märkää. Aiheutuuko tästä vaaratilannetta ja jos, niin voitteko selittää vaaratilanteen tarkemmin?
Vanhojen määräysten mukaan kuivissa huonetiloissa, joissa sähkölaitteiden käytön yhteydessä ei joutunut koskettelemaan maadoitettuja kohteita, sai käyttää maadoittamattomia pistorasioita. Ajatus oli, että jos laite rikkoontuu siten, että sen runko tulee jännitteelliseksi, virta ei kuitenkaan kulje kehon läpi. Vaikka viallisesta laitteesta sai tuntuvan "tärskyn", virta ei kuitenkaan kasvanut tappavan suureksi. Kun tällaiseen tilaan tuodaan suojamaadoitettu laite, joka jatkojohdolla kytketään toisen tilan maadoitettuun pistorasiaan, tilanne muuttuu siten, että vaikka maadoitettu laite sinänsä on turvallinen käyttää, se tekee muiden sähkölaitteiden käytön samassa tilassa vaaralliseksi. Jos vieressä on vaikka valaisin, jonka eristys on vioittunut, saa yhtä aikaa tietokoneeseen ja valaisimeen koskeva vaarallisen sähköiskun. Jos taloudessa on esimerkiksi kahvinkeitin, jossa on maadoitettu liitäntäjohto, se polttaa vikaannuttuaan sulakkeen kytkettäessä keittiön maadoitettuun pistorasiaan, mutta olohuoneen maadoittamattomaan rasiaan liitettäessä sulake ei pala, vaikka sama vika aiheuttaa keittimen runkoon vaarallisen jännitteen. Käyttäjä, joka samanaikaisesti koskisi sekä tietokonetta että kahvinkeitintä, saisi vaarallisen sähköiskun.
Tämä on kyllä varsin avartavaa. Samalla huolestuttavaa, koska suuri osa ihmisistä vetelee piuhoja miten sattuu, sen kummemmin miettimättä. Varmistan vielä: Eli vaaratilannetta ei ole jos tietokonetta käyttäessä(maadoitettu) ei koske mihinkään olohuoneen(maadoittamaton) laitteisiin? Tämä on jo itselläni nähtävästi kunnossa: tietokone(maadoitettu) ei ole lähellekään kosketusetäisyydellä muita olohuoneen(maadoittamaton) laitteita. Ja oliko niin, että vaaratilanteeseen riittää jos maadoitttamattomassa pistorasiassa oleva laite on viallinen, vaikka maadoitetussa pistorasiassa oleva laite olisi kunnossa, niitä yhtä aikaa koskettaessa? Vielä kauhuskenaario: Imuroidessa usein imurin pistoke on viereisen huoneen pistorasiassa ja samalla liikutellaan toisen huoneen lamppuja yms. imuroinnin tieltä. Imurissa piuha lienee usein maadoitettu ja sen ollessa esim. keittiön maadoitetussa pistorasiassa ja samalla koskettaessa viereisen huoneen maadoittamattomaan pistorasiaan kytkettyä (viallista) laitetta, tämä vaaratilanne toteutunee? Vähän poiketaan alkuperäisestä aiheesta, mutta tämä on asia josta varmaan pitäisi kaikkien olla yleisesti huomattavasti tietoisempia...
Juuri tuolloin se vaaratilanne syntyy. Sen sijaan pölynimurin kohdalla huoli on aiheeton. Käsittääkseni kaikki Suomessa myytävät pölynimurit ovat suojaeristettyjä. Se tarkoittaa, että normaalin sähköeristyksen lisäksi imureissa on sellainen lisäeristys, että jännitteellisiin osiin ei voi päästä käsiksi edes laitteen vikaantuessa (ellei imuri ole hajonnut aivan palasiksi). Suojaeristetyn laitteen pistike sopii sekä tavalliseen että maadoitettuun pistorasiaan, mutta siinä ei ole maadoituskoskettimia.