Ihan yleistiedon vuoksi kysyn, että jos omistat esim Intel Core 2 Duo E6600 joka on nyt kellotettu 3,2GHz niin onko prosessori nyt 6,4GHz? Eli 1 Core = 3,2GHz * 2 Core = 3,2GHz | 6,4GHz
Eikös se ole 3,2GHz edelleen? Ei taida kaksi ydintä olla sama asia kuin kaksi prosessoria. Eikös kauppamiehetkin huijaa asiakkaitaan sillä että koneessa on 6GHz prosessori vaikka todellisuudessa prossu on vain 3GHz
Taitaa huijata.. Monet kaverit kysyny multa mikä prossu mulla on ja oon sanonu e6750 3ghz kelloilla niin heti tulee " eli sehän on 6gigahertsine,vittu mikä tykki!!"
4 x 3,2 GHz = 16,8 GHz ? Nojoo, ei ole ihan sama asia onko yksiytiminen 6,4 GHz kun kaksiytiminen 3,2 GHz
Tuntuu turhalta miettiä noita, no jos parempaakaan ei ole. Eipä ne taida olla ihan verrattavissa. Kai siitä joku on tehnyt taulukon.
Tuplaydin = eli prosessorissa on kaksiydintä, mutta kuitenkaan se ei kerro sitä kellotaajuutta kahdella. Mutta se on vaan nopeampi, aika huomattavasti kuin tuo yksiytiminen prossu. Niillä on suuri tehoero. Eli jos mulla olisi vaikka AMD Athlon 64 3000+ (yksiytiminen prossu), sinulla Intel Core 2 Duo E6600, niin ja kummallakin 3,2 GHz, niin sinun olisi paljon paljon nopeampi, ensinnäkin tuplaydin jne.. Kyllä googlella varmasti löytyy artikkeleita jossa vertaillaan tuplaydintä, ja yksytimistä prossua.
Ei asia ole noin, mutta kuitenkin se on tuonne päin. Yhden ytimen omaava 3GHz prosessori voi laskea n. 4 miljardia laskutoimitusta sekunissa ja saman lukeman (ja muistit ym.) omaava tuplaydinprosessori voi laskea jokseenkin 8 miljardia laskutoimitusta sekunissa.Tämä on tällaista teoriasönkötystä, enkä tiedä miten tämä toteutuu käytännössä. edittiä: oikeestaan täytyis olla varmaan tuplasti muistia tuplaydinprosessorille, ei saman verran. Että saadaan kumpikin ydin (paperilla) vastaamaan tollasta yks ytimistä
Ei kone ole automaattisesti mitenkään nopeampi vaikka prosessorissa olisi kuinka monta ydintä ellei ohjelmisto tue useamman ytimen käyttöä. Tämä on kokonaan tästä keskustelusta unohtunut jostain syystä. Käytännössä kaksiydintekniikalle alkaa olla hyvin laaja ohjelmistotuki mutta neliytimisillä prosessoreilla hyöty ei vielä ole yhtä suuri, mutta sitä mukaan kun ohjelmistoja uusitaan niin tilanne paranee...
Niin, jos ajattelee jotain paljon prossutehoa vaativaa tehtävää, vaikkapa jonkun videon renderöintiä tai pakkausta, 1- ja 2-ytiminen prossu (samalla kellotaajuudella) hoitavat homman täsmälleen yhtä nopeasti, mutta 2-ydinprossu voisi laskea samanaikaisesti myös toista videota lähes samalla nopeudella. Ohjelma, joka osaa jakaa yhden tehtävän useampaan osaan (säikeeseen), voi parhaimmillaan hoitaa tehtävää molemmilla ytimillä samanaikaisesti ja valmistuu siis jopa 2 kertaa nopeammin kuin vain yhtä ydintä käyttävä prossu tai ohjelma.
Eikö asiaa voi ajatella myös näinki: Jos sulla on yksi ytiminen 4Ghz prosessori ja pelaat jotakin raskasta peliä. Tällöin järjestelmän pyörittämiseen kuluu hyvin vähän tehoja verrattuna sen pelin pyörittämiseen. Näin ollen lähes kaikki suoritinaika on sen pelin käytettävissä. Mutta jos sulla on kaksi ytiminen 4Ghz prosessori, eli 2 * 2Ghz. Tällöin järjestelmä käyttää tuota toista ydintä, eikä pääse käyttämään lähellekkään sen kaikkia tehoja. Ja tällöin toinen ydin on varattu kokonaan sen pelin pyörittämiseen, mutta joka on siis vaan 2Ghz tehoinen? En tosiaan tiijä miten asia on, mutta ois mukava kuulla joka todella tietää miten nuo tuplaytimet toimii. Eli voiko tuplaydin prosessori esimerkiksi käyttää toista ydintä pelin pyörittämiseen, mutta sen lisäksi ottaa esim. puolet toisenkin ytimen tehoista sen pelin käyttöön?
Minusta tässä on oikein hyvin asia selitettynä. Summa summarum: Kaksi päätä tai kättä yhden ongelman kimpussa on parempi kuin yksi.
hmm..lisätäänpäs bensaa paloon..siis nämä uudet intelit suorittaa 4 laskutoimitusta per kellotaajuus ja vanhat 1 laskutoimistusta per kello. eli: esim 1,8ghz:n c2d prossu vastaisi about 7,2ghz:n pena nelosta??!?!!??oletuksena sama fsb eli 200 ja l2 välimuisti 1mb..
Käsitääkseni se ei kuitenkaan ole ihan noin yksinkertaista. Mutta jos ohjelma on laadittu optimaalisesti prossun kannalta, niin ajatusmalli on oikean suuntainen. Tarkemmin tarkastellen prossujen käskykannassa on kuitenkin paljon erilaisia käskyjä, joista osa vaatii enemmän kellojaksoja kuin toiset (siis saman prossun "sisällä"), ja mm. liukuhihnojen käytön ja haarautumisten ennakoiminen tehokkuus vaihtelee - lopputuloksena on, että eri prossujen laskentateho riippuu paljon käytetyistä ohjelmista, mukaanlukien mm. käyttöjärjestelmän ja erilaisten rajapintojen (kuten DirectX) optimointi ko. prossulle (tai ko. prossun optimointi ohjelmille). Kahden saman arkkitehtuurin prossujen vertailu on helpompaa, niissä tehoero menee hyvin suoraan kellotaajuuksien suhteessa, mutta silloinkin eroa voi tulla lisäkis mm. välimuistin kokoerosta.
