Jos jollain olisi linkki tai voisi tähän kertoa mitä seuraavat termit tarkoittavat / mitä eroa niillä on. Siinä muutama kysymys: DVD asemat: mitä eroa on: dual layer ja double layer Emolevy: mitä pitää tuoteselosteessa ottaa selvää että emolevyllä tai mikä siinä on olennaista, ei riippuen siitä mitä haluaa Kotelo,virtalähde: Mitä väliä on sillä kuinka tehokas on esim 400w virtalähde Kovalevy: mikä ero on IDE ja SATA väylillä Muistit: mitä vaikuttaa muistin esim. 400MHz, onko järkevämpää olla yksi kpl 1gb muisti vai kaksi 512mb muistia Prosessori: mitä eroa on amd athlon 64 socket 939 ja am2 kannoilla Mitä eroa on: bulk ja boxed pakatussa tuotteessa ?
Mitenhän tätä alkais selittää.. AMD:llä ja Intelillä on omat emonsa, ja prossuilla on omat kantansa. 939 -kanta tukee DDR1 muistia. AMD siirtyi DDR2 muisteihin AM2 kannallaan. Virtalähde antaa komponenteille virtaa, osta siis itsellesi "sopiva". Kovalevyliitännöistä sen verran, että valitse SATA. Piste. Nykyään kannattaa olla jo pari gigaa muistia. Double ja Dual, älä välitä tästä. Boxed -pakkauksessa on tuote, ohjekirjat ja muut hömpötykset, bulkissa on yleensä vain se itse tuote. Prossuissa boxedin mukana tulee orkkisjäähy. Virtalähteistä vielä tän verran: http://www.anandtech.com/tradeshows/showdoc.aspx?i=2770 ETTÄ SEMMOSTA.
Ja muisteista vielä sen verran että jos emolevy (tai AMD:n tapauksessa prosessori) tukee Dual Channelia (lähes kaikki tukevat nykyään), niin kannattaa ennemmin olla kaksi samanlaista pienempää muistikampaa kuin yksi isompi. Dual Channelia käytettäessä emolevyn muistiväylän leveys tuplataan ja muistit toimivat hieman nopeammin.
Netissä on erilaisia laskimia, joiden avulla voi arvioida oman koneen kokoonpanon tarvitseman virtamäärän. Jos omistat Top-of-the-line mallisen koneen, niin silloin tarvitset myös melko tehokkaan virtalähteen. Laskurissa kysytään koneesi kokoonpanoa (prossu, näyttis ym.) ja laskin antaa wattimääräisen tuloksen. Joku muu osaa varmaan antaa linkkiä...tai googleta
dvd-asemat: liekkö nuo yksi ja sama asia? emolevy: Olennaista on että muut ostamasi (tai olemassa olevat) komponentit käyvät emolevylle. Jos sinulla on esim AMD athlon64 3700+ socket 939 prosessori, niin emolevyllä pitää olla socket 939-kanta. Jos sinulla on olemassa AGP-väyläinen hyvä näytönohjain niin emolevyssä pitää olla AGP-väylä. AM2 -kannalla oleva prossu ei mene emolevyyn jossa on Socket 939 -kanta eikä AGP-näytönohjain mene PCI-E väylään. Jos ostoslistassa on DDR2 muistia, niin myös prossulla ja emolevyllä on väliä - katso muistit -kohta Kotelo: on vaan metallikehikko johon poweri, emolevy ja asemat pultataan kiinni, mitä isompi kotelo sitä mukavempi siihen on kamoja asennella sekä isommassa kotelossa on enemmän noita paikkoja kiintolevyille yms. Virtalähde, eli poweri: Näissäkin on laatueroja, hyvät 400w virtalähteet saattavat pestä Xiong-Jyung-Jang -merkkisen 550w virtalähteen menen tullen. Nykyään powereissa tuo Amppeeriluku (esim: 15A) on merkittävämpi tekijä kuin wattiluku. kovalevyt: liittimet ja kaapelit on erinäköisiä ja nopeuserojakin on. IDE (=PATA) väylällä varustetut vehkeet pystyvät teoriassa maximissaan 133MB/s vauhtiin, SATA I 150MB/s ja SATA II tulittelee jo 300MB/s. Muistit: no tuo hertsilukema vaikuttaa, kuten erilaiset "ajoituksiin" liittyvät arvot. Noilla CAS ja LATENCY arvoilla on väliä sitten jos ostaa enemmän kuin yhden muistikamman - jos ostaa kaksi kampaa niin muistien pitäisi olla samanlaisia (mielellään vielä sama valmistaja) muuten saattaa tulla odottamattomia ongelmia. Ylikellottelijoille nuo ajoitusarvot on jo vähän tärkeämpiä. Muisteja on erilaisia, nykypäivänä DDR ja DDR2 ovat yleisimpiä. Muistia kun hankkii, niin kannattaa katsoa että muisti on tuettu prossun puolelta että emolta. DDR2 -tuki on ollut jo pitkään Intelin P4 prossuissa ja niille tarkoitetuissa emoissa mutta nyt myös AMD on saanut DDR2 tuen uusiin AM2 kantaisiin prossuihin (ja emolevyihin). Prossut: eri määrä "jalkoja" - lisäksi AM2 tarjoaa ominaisuuksia mitä wanhoissa socket 939 ja socket 940 kannoissa ei ole, esim tuen DDR-2 muisteille. Prossua hankkiessa kannattaa varmistaa että emolevy on sopiva. Bulk ja boxed: kuten aikaisemmin sanottu bulkissa on pelkkä väline, boxedissa on kaikki muukin tilpehööri. Prossuissa Boxed tarkoittaa että mukana on tuuletin.
deedeeärrän ja deedeeär kakkosen erot on kellotaajuudessa jolla ne tikittää, DDR taitaa maksimissaan tehdä temppunsa 400 miljoonaa kertaa sekunnissa (400mhz) kun taas paras DDR2 hoitaa homman 800 miljoonaa kertaa sekunnissa (800mhz). DDR kampa käsittelee dataa maksimissaan 3.2GB/sek, niin DDR2 kampa pystyy 6.4GB/sek. kuten on mainittu, DDR2 on tuettu Pentijum 4 prossuissa (ja tietyillä emoilla) sekä AMD AM2-kantaisissa prossuissa (ja emoissa) muissa vehkeissä pitää tulla toimeen DDR:llä.
Vielä tähän semmonen että jos nyt ostaa uuden koneen kannattaako ottaa am2 kannalla ja ddr2 vai mennä halvemmalla ja ostaa ddr1 ja tavallinen athlon
Niimpä. Tulevaisuutta ajatellen ostaisin tuon am2-kannalla olevan vermeen, mutta jos haluat koneesi nopeasti ja edullisesti, niin osta ddr1 ja 939. Vähän sama kysymys, kuin autosta olisi tullut uusi malli vuonna 2006 ja vuoden 2005 malli on myös hyvä, ja sen saa edullisemmin. Kumman ostaisi? Usein 2005 vuoden mallista on ns. lapsentaudit jo pois, ja toimivuus on suhteellisen luotettavaa. Toisaalta, uudessa on paljon sellaista tekniikkaa, mitä vanhemmassa ei ole.
DDR2:n käytännön nopeushyöty DDR:ään lienee n. 10 % muistin käytön osalta. Kokonaissuorituskyvyn ero jäänee muutamaan prosenttiin, toki riippuen sovelluksen (=ohjelman) muistinkäytöstä. Dual layer ja double layer: Noita käytetään aika sekaisin eli ihan samaa asiaa ne yleensä tarkoittavat. Termi Dual Layer on käsittääkseni "miinus"-puolen allianssin virallisesti käyttämä, Double Layer taas plus-leirin. Emolevy: Vähän liian laaja kysymys, mutta sopivuus prossuille, muisteille ja oheislaitteille lienee tosiaan se tärkein. Jäähdytyksen passiivisuus, ylikellotusmahdollisuudet, pienemmillä koteloilla mitat (form factor) jne. voivat olla hyvinkin tärkeitä. Kuten jo varmaan selvisikin, virtalähteen on oltava riittävän tehokas koneen komponenteille. Esim. yudet prossut ja näytönohjaimet vievät luokkaa 100 W (jopa ylikin) tehoa kukin ja jos teho loppuu, kone vähintäänkin sekoaa. Ilmoitettavaan teholukemaan lasketaan yhteen powerin eri jännittelinjoista saatava teho ja koska nykykoneilla kuormitus kohdistuu lähinnä +12 V:n linjaan, sen linjan/-jojen virranantokyky (ampeerit) kuvaavat powerin suorituskykyä paremmin kuin kokonaisteho. Rinnakkaismuotoinen IDE (eli P-ATA) on vanhempi liityntätapa, sarjamuotoinen S-ATA uudempi, joka syrjäyttänee IDE:n ainakin kotikoneiden kiintolevyliityntänä. Muistit: Muistin kellotaajuus määrää suoraan, kuinka nopeasti data siirtyy prossulle. Prossusta ja emosta taas riippuu kuinka nopeaa muistia ne osaavat hyödyntää. Kaksi samanlaista muistikampaa Dual Channelina antaa muutaman prosentin lisää nopeutta verrattuna yksikanavaiseen muistiin. Prosessori-puoli tulikin varmaan aika selväksi. AM2-kanta taannee mahdollisuuden ostaa uusi tehokkaampi prossu vanhaan systeemiin n. vuoden ajan. Jos konetta ei aio päivittää, valinnalla ei mielestäni ole suurta merkitystä, eli hinta/teho-suhde ratkaisee. Bulk ja boxed: Bulk tarkoittaa yleisesti ottaen valkoiseen laatikkoon tai muovipussin pakattua tuotetta ilman mitään ylimääräistä sälää, boxed taas värilliseen myyntipakkaukseen pakattua, jonka mukana tulee vielä monesti johtoja, ohjelmia jne. Prossuilla boxed tosiaan sisältää jäähylevyn ja tuulettimen, bulk ei.
