Minulla on työhuoneessa PC-työpiste koneineen ja olohuoneessa media-keskus. Molemmissa on 1000megabittiset kytkimet. Yksinkertaisin tapa yhdistää nämä olisi vetää väliin verkkopiuha, mutta se ei onnistu pitkän matkan ym takia. Pitäisi löytää siis kaksi wlan-purkkia, jotka toimisivat piuhan korvikkeena eli onko se sitten se "repeater"-moodi? Muuta käyttöä näille ei olisi, kuin toimia yhteytenä kahden virityksen välillä. wlan-nopeus pitäisi olla mielellään mahd. suuri, eli 54 ei riitä. Samoin tietysti verkkoliittimen 1000Mb, koska ne tulisi kiinni 1000Mb kytkimiin ja 100Mb voi silloin olla hidaste. Minkä merkkiset ja malliset wlan-purkit tuohon olisi parhaat? Kokemuksesta muistelen, että buffalon G54S... osaa toimia repeater-tilassa, mutta ainakin 3 vuotta sitten myydyissä malleissa yhteys toimi vain 54Mb repeaterina, vaikka olisi muuten toiminut 125Mb:nä.
N-standardin WLAN-laitteilla voit käytännössä päästä 100 megabitin sekuntinopeuteen eli aikamoiden pullonkaula tulee gigabitin verkkoon. Ja tuokin on se ehdoton käytännön maksimi. Etäisyydestä ja välissä olevista seinistä riippuu paljonko nopeus on. Mutta onnistuu kyllä kahdella, mielellään samanlaisella WLAN-purkilla. Tuo ominaisuus on siis juurikin repeater tai sitten WDS.
Onko tuo 300Mb/s sitten ihan mainoshöpinää? Mainoksissa sanotaan, että jopa 300Mb/s. Taitaisi kuitenkin olla paras, kun vaivautuu irrottee jalkalistat ja porailee reikiä, niin saa piuhan vedettyä. No osaisitteko vielä suositella jotain tiettyä merkkiä ja mallia, joka tuohon soveltuisi ja olisi luotettavasti toimiva?
Huomaa sana jopa. Mainostetut siirtonopeudethan on aina teoreettisia maksimia, ja varsinkin langattomissa näihin vaikuttaa joskus jopa ulkona vallitseva säätila. Buffalot ja Asukset on olleet näillä markkinoilla aika luotettavia, mallin voi sitten valita omien tarpeiden mukaan.
Tuo 300 on teoreettinen maksiminopeus jota ei käytännössä saavuteta. Käytännön maksimi on n-wlanilla noin 100 megaa sekunnissa. Vrt g-wlanin eli 54 megasen wlanin käytännön maksiminopeus on noin 22 megaa sekunnissa. Se loppu siitä wlanin kapasiteetista menee mm. virheenkorjaukseen
