Mitä distroa suosittelisitte kun käyttötarkoitus on työpöytäkäyttö, Linux-natiivit ohjelmat (luonnollisesti), ja oppia jonkin verran Linuxista. Distrossa olisi hyvä olla edes jonkinlaiset repot riippuvuuksien täyttöön, ohjelmat voin tarvittaessa käännellä itse jos ei sitä löydy valmiina repoista. Gentoo olisi kiva mutta onko jotain muita vaihtoehtoja? Arch, Slackware? Kokemusta löytyy lähinnä Ubuntusta, mutta perus-komentorivin käytön osaan. Ei ubuntua koska se toimii liian out-of-the-box, jne. Parempi olisi kun asennusvaiheessa jo saisi päättää mm. työpöytäympäristön (miellään Gnome/XFCE molemmat käy) ja muuta ,ubuntu kun ei paljoa kysele Ja ainoa täysin ehdoton asia on että WLAN toimii MOITTEETTA, tikku on D-Link DWL-G122/RT73USB, mielellään GUIn kautta koska en ole sitä saanut komentoriviltä toimimaan ikinä
Parasta distroa ei ole, on vain ihmisiä joiden tarpeisiin eri distrojen "ominaipiirteet" sopiva paremmin. "Ensimmäinen linux" -ketjussa on puitu noita distrojen eroja. Noiden muutaman vaatimksen perusteella Debian voisi sopia tarkoituksiisi.. en tosin tiedä tuosta WLANin toiminnasta.
Gentoota suosittelen.. Laaja pakettivalikoima. Ja juuri mitään ei asennu automaattisesti turhaan. Kun kernelin kääntää itse oppii linuxista ja omasta raudasta. Gentoon etuja on, että ei tule vähän väliä uutta versiota. Itse piti asentaa Gentoo uusiksi kun vaihdoin 64 bittiseen rautaan. Vanha 32 bittinen versio pysyi uskollisesti käytössä liki vuosikymmenen, vaikka emot, prosut, levyt ym vaihtuivat välillä. Komentorivin käyttö pitää sit opetella. Ei X ohjelmia ajella rootin oikeuksilla . Ubuntu, Fedora ym ovat ottaneet kiinni Gentoota pakettien laajuudessa. Ennen VDR, xbmc, mythtv ja monet muut softat piti käännellä itse jos mieli vaikka Ubuntua käyttää. Gentoo etuja myös, että monista ohjelmista useita versioita saatavilla. Itse voi päättää haluaako uusinta uutta vai vakaita ja hyvin testattajuja versioita. Ubuntun ohjeistus kehittynyt huimasti. Jos vaikka haluaa ohjata musasoitinta bluetootin avulla kännyllä kulman takaa niin ohjeet löytyy (Tämän päivän harrastukseni). Ubuntusta voi asentaa myös serveri-asennuksen ja lisätä siihen X, ALSA:n, ... ja minkä työpöydän haluaa. Ja tuo muistuttaa hieman gentoon asentelua. Jos perustyöpöytäkäyttö tarkoituksena niin Ubuntu ihan hyvä valinta myös. ps. Kyllä wlan toimii komentoriviltä... Gui tai ei samoja palikoita kuitenkin käytetään. Jos aina sama yhteys niin asetukset /etc/network/interfaces tiedostoon ja aina yhdistyy (ubuntu). gentoossa /etc/conf.d/net ja linkki /etc/init.d/net.wlan0 oikein. Itseltä noi tulisi ihan ulkomuistista. Ja sen guin voi poistaa.. Siitä on enempi haittaa - paitsi kannettavassa.
Gentoo on käytössä minullakin kahdessa koneessa. Toinen työkannettava. Langattomasti yhdistää verkkoon kotona. Kun on kerran asetukset tehty niin aina toimii. En edes ajatellut minkään gui:n käyttöä. Seuraavaksi pitäisi asennella gentoo win7:n rinnalle toiselle kotikoneelle. Todennäköisesti tulee olemaan varsin miellyttävä kokemus kun on quadcore prosessori ja 4G muistia. Pikainen haku sanoilla gentoo ja D-Link DWL-G122/RT73USB tuotti tällaisen tuloksen. http://forums.gentoo.org/viewtopic-t-337838-highlight-ndiswrapper+usb+reset.html
Tuo on aika vanha linkki. Eiköhän tuo toimi jo suoraan. Valmistajat kyllä vaihtelevat tuotteittensa piirejä muuttamatta mallin nimeä. Paremman infon tikusta saa lsusb komennolla ja dmesg tulostetta tutkimalla. Gentoon etu on myös, että turhia palveluita ei ole pyörimässa. Ubuntussa on esim bluetooth, pulse, printterin ajureita ja taitaa olla samba jakokin oletuksena päällä. Ihan turhia jos ei omista bluetooth laitteita tai useampia koneita verkossa ja tulostaa printit töissä. Pulse muistaakseni on hankala poistaa riippuvuuksien takia. Vinkki. Gentoon asentaa helposti vaikka ubuntun live CD:llä. Mitään asennuslevyä ei välttämättä tarvitse ladata ja polttaa. Tai en minä ainakaan ole ikinä käyttänyt. Aina olen asentanut jostain toisesta Linux systeemistä. Onnistuu myös sujuvasti verkon yli etänä.
Gentoon ylläpito on ikuinen projekti ja kokematon käyttäjä ampuu itseään helposti jalkaan. Toki se on erittäin suositeltava mikäli käyttöön jaksaa kunnolla perehtyä. Ketjun aloittajan vaatimukset huomioon ottaen suosittelisin itse Debiania tai Slackwarea.
Jooo.... Mutta kaverilla oli kokemusta Ubuntusta, joka perustuu Debianiin. Slackwaresta on mainio pikkusiskoversio eli ent. MiniSlack eli nykyiseltä nimeltään Zenwalk, johon itse olen kovin tykästynyt. http://www.zenwalk.org Käytän pääsääntöisesti Fedoraa, mutta syynä lähinnä n. 15 vuoden touhuilla RedHat-jakelujen parissa. Fedoran huono puoli on sen versioiden varsin lyhyehkö tuki (1 vuotta), mutta jatkuva ohjelmien ja jakeluversioiden päivittäminen tietenkin toisille sopii ihan mukavasti. En tuosta langattomasta sano mitään, mutta jos se jossakin jakelussa on toimivaksi havaittu, toimii se varmasti muissakin jakeluissa (tavalla tai toisella ).
Enpä katsonutkaan tuota että oli noin vanha... lsusb ja dmesg ovat tietenkin ne oikeat välineet kertomaan infoa laitteesta. tumii halusi että pitää toimia ehdottomasti joten en uskaltanut arvailla yhtään tuota toimivuutta. Hänellä lienee olemassa tuollainen koska ei kai noin vanhaa tuotetta enää voi olla myynnissä.
Harmi kun Ubuntussa ja kait monessa muussakin jakelussa piilotetaan käynnistyksesssä näytölle tulevat infot. Siinä näkisi heti dmesg tulosteen ja miten laitteet tunnistetaan. Aloittelijat eivät osaa katsoa /var/log kansion alle mistä saa paljon infoa. lsusb, lspci, .. komennoille on toki graafiset vastineensakin, mutta itse olen tottunut käyttämään komentoriviä. Toinen yleinen väärä luulo on, että Linuxiin pitää asennella jotain valmistajien ajureita. Näin kuitenkin on harvoin. Ja kerneliä vasten käännettävät ajurit ovat hankalia asentaa. Esim uusimman ALSAN asentelu vaatii että vanhat ALSAN ajurit poistetaan kernelistä ja uudemmat käännetään tilalle. Näin kuitenkin voi saada uudemmassa emossa äänet toimimaan. Itse kyllä käännän koko kernelin uusiksi mieluummin kuin muokkailen jakelun mukana tullutta. Usein Linuxissa voi asioita tehdä monella tavalla.
On tommonen, ja ei ole edes kauhean vanha. Paketissa vielä mainostettiin Linux yhteensopivuutta, mutta joissain distroissa en saanut sitä toimimaan (voi olla etten osaa, koska kernelistähän sille tuki löytyy, todennäköisesti en vaan osannut yhdistää sitä verkkoon komentoriviltä). No pitää kokeilla joku kaunis päivä tässä viikonlopun aikana vielä kerran tuota Gentoon asennusta, viimeks meni vähän puihin. Mutta se siitä.
Ensi töikseni poitan grubinsta # -merkillä rivit, jotka määrittävät #splashimage=(hd0,5)/boot/grub/splash.xpm.gz #hiddenmenu Lisäksi omassa jakelussani kommentoin #rhgb quiet Tällöin käynnistyksen yhteydessä näkee, mitä kone tekee. Ja tarvittaessa myös virheilmoituksia.
Kaikki vaan ruudulle. En edes käynnistä konetta muuhun kuin komentoriville. Nyt 10-vuotias nuorin lapsi on jo monta vuotta osannut joko kirjoittaa startx tai hän valitsee nuoliylös-näppäimellä edellisiä komentoja. Kirjautuminen tietysti komentorivillä ja Alt+Funktio-näppäimellä osaa vaihtaa konsolia. Ohjelmatkin olen kyllä neuvonut käynnistämään terminaali ikkunassa kirjoittamalla ohjelman nimi tai nuoliylös-näppäimellä.
Jos vain kiinnostusta löytyy niin mikäs siinä, Gentoota vaan sisään. Siinä ei tule turhaa ja ympäristön voi alusta alkaen säätää juuri sellaiseksi kuin haluaa. Itse alottelin Linux käytön Gentoolla ja sen parempaa koulua linuxin käytöstä ei ole omalle kohdalle tullut. Myöhemmin vain kyllästyin jatkuvaan säätämiseen ja järjestelmän korjaamiseen ja vaihdoin helpompaan distroon.
Ihan hyvä tapa. Ikunamanagerin vaihtaminen vaan hieman työläämpää jos useita käytössä. Varsinkin X:n ja näytönohjaimen ajurit on hyvä päivittää niin, että kone käynnistyy merkkitilaan. Bluekkikselle... ei sitä käyttistä tarvii koko aikaa säätää.. kun kerran on saanut kuntoon voi niitä päivityksiä jättää väliinkin. Saa sen ubuntunkin sekaisin kun tarpeeksi repoja (kehitys) lisää paketinhallintaan. Gentoota käyttäessä oppii arvostamaan varmuuskopioita. Siksi työlästä asentaminen on, että ei sitä viitsi tehdä uusiksi. Itse pistän dar komennolla koko systeemin talteen ajoittain toiselle levylle.
