Ainakin Windows seiskassa on olemassa kiintolevyn virran katkaisu eli kovalevy menee lepotilaan (tmv.) määritellyn ajan jälkeen. Tämä ärsyttää kovasti, koska käytännössä tämä tuntuu tarkoittavan sitä, että pitää odotella aina tietty aika 5-10 sekunttia että tiedostolistat latautuvat. Tiedostolistat kyllä voivat latautua tai olla näkyvissä hetikin, mutta ohjelmistot eivät käynnisty heti, koska kovalevy vasta käynnistyy ja herää. Tämä ilmeisesti koskee kaikkia kiintolevyjä? Vai onko joissakin Western Digitalin kiintolevyissä jokin automaattinen energiansäästötoiminto, joka laittaa ne nukkumaan. Tämä hidastaa tietokoneen käyttöä. Mietin sellaistakin vaihtoehtoa, että otin joskus 1000gigan ulkoisesta kovalevystä irti sen varsinaisen kovalevyn ja laitoin sen sisäiseksi kovalevyksi. Voiko sellaisissa ex-usb-käyttöisissä kovelevyissä olla jokin virransäästötoiminto, joka tekee niistä soveltumattoman sisäisiksi kiintolevyiksi? Onko kukaan huomannut samaa. Olin huomaavinani että XP:ssä sama hidastelu tapahtuu myös.
Ominaisuus ei ole kovalevyissä itsessään, vaan se on osa Windowsin virransäästötekniikoita. Ohjauspaneelin virranhallinta on paikka josta voit kytkeä nämä kovalevyn lepotilat pois päältä.
Kiitos vastauksesta. Miten itse suosittelisit, kannattaako virransäästö kytkeä pois päältä? Ymmärtääkseni levykohtaista säätöä ei ole vaan windows-asetus koskee kaikkia levyjä.
Säätö tosiaan koskee kaikkia levyjä kerralla. Jos katsot ettei sähköä tarvitse säästää, eikä pieni lisä kovalevyn eliniässä (todellakin siis pieni lisä) ole tarpeellinen niin ota vain pois.
Eikös joissakin ns. green-levyissä ainakin pyörimisnopeus tipahda itsestään, jos levyä ei käytetä. En tiedä, 'osaavatko' ne sammuakin ilman käyttöjärjestelmän käskyä. Eliniästä on väitelty ikuisesti, kumpi onkaan parempi levyn kannalta, sammuttaa se turhaan pyörimästä vai antaa pyöriä aina? Ensimmäinen tapa kuluttaa levyä mekaanisesti, kun lukupään ja levyn pinnan välissä oleva ilmapatja katoaa. Tosin voisi kuvitella, että kaikissa nykylevyissä sammuminen tapahtuisi aktiivisen levypinnan ulkopuolella, mutta silti on mahdollista, että levyn pinnasta esim. irtoaa jotain pölyä lukupään osuessa siihen. Ja ohutkin pöly on levylle myrkkyä nykyisillä tallennustiheyksillä. Jälkimmäinen tapa taas rasittaa ainakin levyn laakerointia. Eli mikähän on se optimiaika, jossa molempien käyttötapojen haitat ovat yhtäsuuret?
